Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa otsikossa mainittuun lupahakemukseen. Vesilahden Koskenkylään, Hakkilan tila- ja kylätontin eteläpuolelle on tarkoitus rakentaa uusi asuinrakennus. Pirkanmaan maakuntamuseo on tehnyt paikalla 28.10.2021 maastokäynnin ja tutustunut hankkeeseen ja toteaa siitä seuraavaa.

Alueella on voimassa vuonna 2015 hyväksytty osayleiskaava, jossa Hakkilan pihapiiriä ympäristöineen koskee kaavamerkintä AM/s, Maatilojen talouskeskusten alue, /s: Kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennetun ympäristön kohde. Kyläalue, Hakkila ja lähipellot ovat lisäksi sk-2 -rajauksella. Merkintää koskevassa kaavamääräyksessä sanotaan mm. "Kyläkuvallisesti arvokas alue. Arvokas aluekokonaisuus, jolla Koskenkylän rakennetun ympäristön arvot välittyvät. Alueelle rakennettaessa on huolehdittava siitä että rakentaminen sijoitukseltaan, mittasuhteiltaan, tyyliltään, materiaaleiltaan ja väritykseltään sopeutuu kyläkuvaan, olemassa olevaan rakennuskantaan sekä maisemaan. Kulttuurimaisemaan tai rakennettuun kulttuuriympäristöön vaikuttavista hankkeista on kuultava museoviranomaisia." 

Alue on osa valtakunnallisesti merkittävää maisema-aluetta, Vesilahden kulttuurimaisemat, sekä Koskenkylän-Saarikunnan-Mantereen maakunnallisesti merkittävää kulttuurimaisemaa (Kulttuurimaisemat 2016 - Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet). Selvityksessä Hakkilan ympäristö on nostettu esiin yhtenä kulttuurimaisema-alueen rakennuskulttuurin ydinkohteena.

Hakkila on huomioitu Pirkanmaan maakuntamuseon 2011 tekemässä Vesilahden Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen rakennusinventoinnissa arvoaluekohteena, Hakkilan kylätontin alue. Toimenpidesuosituksissa suositellaan kylätonttia ympäröivän avoimen maisematilan ja paikan kyläluonteen säilyttämistä. Inventoinnin mukaan Hakkila on toinen kylän kantataloista. Talli ja makasiinirakennukset ovat 1900-luvun vaihteesta. Eduskunnan puhemies Väinö Hakkila (1882-1958) vietti Hakkilan tilalla lapsuutensa.

Viljelymaiseman reunassa olevalla Hakkilan rusthollin vanhalla kylätontilla ovat maisemallisesti vaikuttavat kivinavetta ja tiilinen makasiini. Niiden eteläpuolelle, puuston suojaan jäävät saunasta 1960-luvulla laajennettu matala asuinrakennus ja tiemaisemassa näkyvä latorakennus. Rakennuskannaltaan hajanainen ja muodoltaan pitkä asuinpiha on metsäinen ja puistomainen, sisältäen mm. useita lehtikuusia. Pihan halki aikaisemmin kulkenut maantie toimii pihaa yhdistävänä rakenteena. Nykyinen, pihan länsireunalle sijoittuva Mantereentie rakennettiin 2000-luvun vaihteessa. Hakkilan tilan kookas suuli jää erilleen Mantereentien länsipuolelle.

Hakkilan vanhat maatalousajan asuin- ja päärakennukset on purettu tai ne ovat tuhoutuneet. Pihan koillisosassa, jossa on muun muassa vanhan päärakennuksen kellarijäänteet, sijaitsee kiinteä muinaisjäännös, Hakkilan historiallinen kylänpaikka (muinaisjäännöstunnus 1000024660). Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Muu osa kyläntonttia kuuluu muuhun kulttuuriperintökohteeseen Hakkila 2 (mj-tunnus 1000042149). Kohteiden sijainti käy ilmi lausunnon liitekartasta 1. Pihan eteläpäässä on entisen muonamiesten asuinrakennuksen kivijalka. Rakennus toimi vanhan päärakennuksen purkamisen jälkeen tilan päärakennuksena aina 1960-luvun tulipaloon saakka. 

Lupahakemuksen suunnitelmassa uusi asuinrakennus sijoittuu pihan kaakkoiskulmalle, lähelle muonamiesten asuinrakennuksen kivijalkaa. Pohjois-eteläsuuntainen uudisrakennus noudattaa väljän pihan koordinaatistoa. Suunniteltu asuinrakennus on satulakattoinen ja kaksikerroksinen. Julkisivun vaakapanelointi on keltaiseksi maalattu, ikkunat ovat karkea mukaelma jugendkauden puitejaosta ja vuorilaudoista. 

Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan uudisrakennuksen sijoituspaikka on hyväksyttävissä. Rakennuspaikka jää selvästi kylätontin ja vanhojen rakennusten eteläpuolelle, vanhan pihatien/maantien varrelle. Tontin puusto ja viereinen latorakennus maisemoi rakennusta tiemaisemassa. Rakennus näkyy vain itäpuolen pelto- ja vesistömaiseman reunassa, jossa sen paikkaa voi pitää jopa luontevana. Tilan historiasta kertova muonamiesten asuinrakennuksen kivijalka on mahdollista säilyttää osana pihapiiriä. 

Maakuntamuseo suosittelee kehittämään suunniteltua rakennustyyppiä perinnekopiosta enemmän 2000-luvun maatilan päärakennusta vastaavaksi taloksi, jossa huomioidaan tilan historiallinen rakennuskanta värein, materiaalein ja kattomuodoin. Maakuntamuseo suosittelee harkittavaksi myös perinteisempää ja Koskenkylän kylämaisemalle ominaista puolitoistakerroksista ratkaisua. 

Rakennuspaikalle on tarkoitus johtaa vesi- ja viemärilinja pitkin pihatien eteläreunaa. Alueella sijaitsee ennestään 1960-luvun asuinrakennukselle johtava vesihuoltolinja. Osa kaivettavasta uudesta linjauksesta sijoittuu kuitenkin ennestään koskemattomalle osalle muuta kulttuuriperintökohdetta Hakkila 2. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että vesihuoltolinjaus on toteutettavissa nyt esitetysti. Sen yhteydessä tehtävä kaivuutyö vaatii kuitenkin arkeologista valvontaa lausunnon liitekarttaan 2 merkityllä osalla. Valvonnassa havainnoidaan kaivannon maakerroksia ja dokumentoidaan historialliseen kylänpaikkaan mahdollisesti liittyvät ilmiöt. Jos valvonnan yhteydessä löytyy merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, kaivutyö keskeytetään, paikalla tehdään tarvittavat arkeologiset dokumentointitoimenpiteet ja arvioidaan jatkotutkimusten tai suunnitelmamuutosten tarve (MML 14 §). Pienen yksityisen hankkeen ollessa kyseessä valvonnan kustannukset tulevat valtiolle ja tutkimuksen suorittaa joko Museoviraston koekaivausryhmä tai alueellinen vastuumuseo (Pirkanmaan maakuntamuseo). Vesihuoltolinjan kaivutyön ajankohdasta tulee olla hyvissä ajoin etukäteen yhteydessä Pirkanmaan maakuntamuseoon (kirsi.luoto@tampere.fi, p. 040 520 1281) valvonta-ajankohdan sopimiseksi.

 

Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa otsikossa mainittuun lupahakemukseen. Vesilahden Koskenkylään, Hakkilan tila- ja kylätontin eteläpuolelle on tarkoitus rakentaa uusi asuinrakennus. Pirkanmaan maakuntamuseo on tehnyt paikalla 28.10.2021 maastokäynnin ja tutustunut hankkeeseen ja toteaa siitä seuraavaa.

Alueella on voimassa vuonna 2015 hyväksytty osayleiskaava, jossa Hakkilan pihapiiriä ympäristöineen koskee kaavamerkintä AM/s, Maatilojen talouskeskusten alue, /s: Kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennetun ympäristön kohde. Kyläalue, Hakkila ja lähipellot ovat lisäksi sk-2 -rajauksella. Merkintää koskevassa kaavamääräyksessä sanotaan mm. "Kyläkuvallisesti arvokas alue. Arvokas aluekokonaisuus, jolla Koskenkylän rakennetun ympäristön arvot välittyvät. Alueelle rakennettaessa on huolehdittava siitä että rakentaminen sijoitukseltaan, mittasuhteiltaan, tyyliltään, materiaaleiltaan ja väritykseltään sopeutuu kyläkuvaan, olemassa olevaan rakennuskantaan sekä maisemaan. Kulttuurimaisemaan tai rakennettuun kulttuuriympäristöön vaikuttavista hankkeista on kuultava museoviranomaisia." 

Alue on osa valtakunnallisesti merkittävää maisema-aluetta, Vesilahden kulttuurimaisemat, sekä Koskenkylän-Saarikunnan-Mantereen maakunnallisesti merkittävää kulttuurimaisemaa (Kulttuurimaisemat 2016 - Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet). Selvityksessä Hakkilan ympäristö on nostettu esiin yhtenä kulttuurimaisema-alueen rakennuskulttuurin ydinkohteena.

Hakkila on huomioitu Pirkanmaan maakuntamuseon 2011 tekemässä Vesilahden Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen rakennusinventoinnissa arvoaluekohteena, Hakkilan kylätontin alue. Toimenpidesuosituksissa suositellaan kylätonttia ympäröivän avoimen maisematilan ja paikan kyläluonteen säilyttämistä. Inventoinnin mukaan Hakkila on toinen kylän kantataloista. Talli ja makasiinirakennukset ovat 1900-luvun vaihteesta. Eduskunnan puhemies Väinö Hakkila (1882-1958) vietti Hakkilan tilalla lapsuutensa.

Viljelymaiseman reunassa olevalla Hakkilan rusthollin vanhalla kylätontilla ovat maisemallisesti vaikuttavat kivinavetta ja tiilinen makasiini. Niiden eteläpuolelle, puuston suojaan jäävät saunasta 1960-luvulla laajennettu matala asuinrakennus ja tiemaisemassa näkyvä latorakennus. Rakennuskannaltaan hajanainen ja muodoltaan pitkä asuinpiha on metsäinen ja puistomainen, sisältäen mm. useita lehtikuusia. Pihan halki aikaisemmin kulkenut maantie toimii pihaa yhdistävänä rakenteena. Nykyinen, pihan länsireunalle sijoittuva Mantereentie rakennettiin 2000-luvun vaihteessa. Hakkilan tilan kookas suuli jää erilleen Mantereentien länsipuolelle.

Hakkilan vanhat maatalousajan asuin- ja päärakennukset on purettu tai ne ovat tuhoutuneet. Pihan koillisosassa, jossa on muun muassa vanhan päärakennuksen kellarijäänteet, sijaitsee kiinteä muinaisjäännös, Hakkilan historiallinen kylänpaikka (muinaisjäännöstunnus 1000024660). Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Muu osa kyläntonttia kuuluu muuhun kulttuuriperintökohteeseen Hakkila 2 (mj-tunnus 1000042149). Kohteiden sijainti käy ilmi lausunnon liitekartasta 1. Pihan eteläpäässä on entisen muonamiesten asuinrakennuksen kivijalka. Rakennus toimi vanhan päärakennuksen purkamisen jälkeen tilan päärakennuksena aina 1960-luvun tulipaloon saakka. 

Lupahakemuksen suunnitelmassa uusi asuinrakennus sijoittuu pihan kaakkoiskulmalle, lähelle muonamiesten asuinrakennuksen kivijalkaa. Pohjois-eteläsuuntainen uudisrakennus noudattaa väljän pihan koordinaatistoa. Suunniteltu asuinrakennus on satulakattoinen ja kaksikerroksinen. Julkisivun vaakapanelointi on keltaiseksi maalattu, ikkunat ovat karkea mukaelma jugendkauden puitejaosta ja vuorilaudoista. 

Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan uudisrakennuksen sijoituspaikka on hyväksyttävissä. Rakennuspaikka jää selvästi kylätontin ja vanhojen rakennusten eteläpuolelle, vanhan pihatien/maantien varrelle. Tontin puusto ja viereinen latorakennus maisemoi rakennusta tiemaisemassa. Rakennus näkyy vain itäpuolen pelto- ja vesistömaiseman reunassa, jossa sen paikkaa voi pitää jopa luontevana. Tilan historiasta kertova muonamiesten asuinrakennuksen kivijalka on mahdollista säilyttää osana pihapiiriä. 

Maakuntamuseo suosittelee kehittämään suunniteltua rakennustyyppiä perinnekopiosta enemmän 2000-luvun maatilan päärakennusta vastaavaksi taloksi, jossa huomioidaan tilan historiallinen rakennuskanta värein, materiaalein ja kattomuodoin. Maakuntamuseo suosittelee harkittavaksi myös perinteisempää ja Koskenkylän kylämaisemalle ominaista puolitoistakerroksista ratkaisua. 

Rakennuspaikalle on tarkoitus johtaa vesi- ja viemärilinja pitkin pihatien eteläreunaa. Alueella sijaitsee ennestään 1960-luvun asuinrakennukselle johtava vesihuoltolinja. Osa kaivettavasta uudesta linjauksesta sijoittuu kuitenkin ennestään koskemattomalle osalle muuta kulttuuriperintökohdetta Hakkila 2. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että vesihuoltolinjaus on toteutettavissa nyt esitetysti. Sen yhteydessä tehtävä kaivuutyö vaatii kuitenkin arkeologista valvontaa lausunnon liitekarttaan 2 merkityllä osalla. Valvonnassa havainnoidaan kaivannon maakerroksia ja dokumentoidaan historialliseen kylänpaikkaan mahdollisesti liittyvät ilmiöt. Jos valvonnan yhteydessä löytyy merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, kaivutyö keskeytetään, paikalla tehdään tarvittavat arkeologiset dokumentointitoimenpiteet ja arvioidaan jatkotutkimusten tai suunnitelmamuutosten tarve (MML 14 §). Pienen yksityisen hankkeen ollessa kyseessä valvonnan kustannukset tulevat valtiolle ja tutkimuksen suorittaa joko Museoviraston koekaivausryhmä tai alueellinen vastuumuseo (Pirkanmaan maakuntamuseo). Vesihuoltolinjan kaivutyön ajankohdasta tulee olla hyvissä ajoin etukäteen yhteydessä Pirkanmaan maakuntamuseoon (kirsi.luoto@tampere.fi, p. 040 520 1281) valvonta-ajankohdan sopimiseksi.