Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Purettavaksi haettu kohde sijaitsee Killon pääasiallisesti 1940-1950-luvuilla rakentuneella pientaloalueella. Pirkkalan taajamayleiskaavassa (2016) Killon alueelle on osoitettu merkintä AP/s: Pientalovaltainen asuntoalue, jolla ympäristö säilytetään. Kaavamääräyksen mukaan: alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon, että rakentaminen soveltuu sekä rakennustavaltaan että sijainniltaan olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön ja että olemassa olevat rakennukset ja rakenteet säilyvät.
Suurimmalla osalla Killon asuinaluetta ovat voimassa alkuperäiset, vuosina 1948 ja 1950 voimaan tulleet asemakaavat, jotka ovat maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) vaatimuksiin nähden vanhentuneita. Pirkkalan kunnan kaavoitus on todennut tarpeen päivittää asemakaavat nykymääräysten mukaiseksi ja Killon asemakaavan muutos (nro 256) on laitettu vireille kaavoituskatsaus 2019:n yhteydessä kunnanhallituksen päätöksellä (27.5.2019 §145).
Killon asemakaavan muutoksen tavoitteeksi asetettiin päivittää rakentamispaineen alaisen alueen asemakaava siten, että huomioidaan kulttuuriympäristön suojelun vaatimukset ja mahdollisuudet laajentaa ja korjata vanhaa rakennuskantaa. Lisäksi pidettiin tärkeänä saada tietoa olevasta rakennuskannasta selvitysten muodossa ja laatia alueen identiteetin ylläpitämiseksi riittävän kattavat rakentamistapaohjeet. Asemakaavan laatimisen ajaksi alueelle määrättiin rakennuskielto. Maakuntamuseo on antanut Killon asemakaavasta nro 256 sen valmistelun eri vaiheissa lausunnot Diar. 142/2020, Diar. 787/2020, Diar. 667/2021, Diar. 169/2022 ja Diar. 641/2022.
Killon asemakaavan nro 256 kaavaehdotuksessa suuri osa Killon vanhaa korttelistoa on osoitettu suojeltaviksi. Pirkantie 14:n tontille ei kaavaehdotuksessa kohdistu suojeluun tähtäävää määräystä. Tonttiin kohdistuu pääkäyttötarkoitusta osoittava AO-merkintä, jonka määräys kuuluu: Erillispientalojen korttelialue. Uudisrakennusten ja niihin liittyvien maanpäällisten rakennelmien taajamakuvalliseen ilmeeseen ja ympäristöön sopivuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rakennusten tulee olla symmetrisesti harjakattoisia ja asuinrakennuksissa käytetään kattokaltevuutta 1:1,5-1:2. Julkisivumateriaalina käytetään yhtenäistä puuverhousta tai rappausta ja värityksessä suositaan keskivahvoja himmeitä värejä.
Ehdotusvaiheessa Pirkkalan kunnanhallitus keskeytti kaavan valmistelun ja poisti sen vireiltä (19.12.2022 §301). Kunnanhallituksen pöytäkirjan mukaan syynä keskeytykseen oli poliittisen yhteisymmärryksen puute.
Kaavaprosessin yhteydessä laaditussa rakennetun ympäristön selvityksessä (Killon alueen kulttuuriympäristöselvitys, Ramboll Oy 2020) on tuotu esiin alueen historia, ominaispiirteet, säilyneisyys ja kulttuurihistorialliset arvot. Valtion lentokonetehtaan (myöh. Valmet) toimesta suunniteltu ja sen henkilökunnan asuntotarpeisiin rakennettu Killon pientaloalue toteutui toisen maailmansodan jälkeen kahdessa vaiheessa. Vuosina 1948 ja 1950 laadittujen rakennuskaavojen ohella rakentamista ohjasivat alueelle laaditut tyyppipiirustukset, joiden pohjalta rakennukset toteutettiin. Tämä johti hyvin yhtenäiseen taajamakuvaan asuinalueella. Selvityksen mukaan alueella on rakennushistoriallisia, kulttuurihistoriallisia sekä taajamakuvallisia arvoja. Killossa on säilynyt erinomaisesti alkuperäisten rakennuskaavojen määrittelemä rytmi, katumitoitus ja rakennusten suhde toisiinsa. Tyyppitalojen tunnusomaiset piirteet ovat pääosin hyvin säilyneet. Maakuntamuseo huomauttaa lisäksi, että Killon asuinalue on Pirkkalan kunnan alueella ainutlaatuisen laaja ja yhtenäinen esimerkki toisen maailmansodan jälkeisen jälleenrakennuskauden rakennusperinnöstä.
Osoitteessa Pirkantie 14, sijaitsee Puistola-nimisellä kiinteistöllä alueelle tyypillinen puolitoistakerroksinen 1950-luvun alkupuoliskolla rakennettu omakotitalo. Rakennus on muutamien ikkunoiden ja ulko-oven vaihtamista lukuun ottamatta säilynyt hyvin rakennusajankohtansa asussa. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että rakennuksella on rakennusperinteistä arvoa, koska se kertoo 1950-luvun rakentamisen tavoista, rakenneratkaisuista, tyylipiirteistä ja käytettävissä olleista rakennusmateriaaleista sekä sosiaalihistoriallista arvoa kertoessaan 1950-luvun elämisen ja asumisen tavoista.
Rakennuksen purkamista perustellaan peruskorjausten puutteella sekä siitä johtuvalla huonolla kunnolla. Lupapisteeseen on liitetty joitakin lähikuvia kellarikerroksen maanvastaisista seinistä, ulkoportaan halkeamasta sekä yksi yleiskuva rakennuksesta. Liitteiden perusteella ei kuitenkaan ole mahdollista arvioida kattavasti rakennuksen kuntoa tai korjattavuutta. Maakuntamuseo toteaa, että yleiskaavallisen suojelun vuoksi rakennuksen purkaminen tulisi olla mahdollista ainoastaan pakottavista syistä, kuten erittäin huonon kunnon takia. Laajat rakenteelliset vauriot ja/tai korjauskelvottomuus tulee osoittaa teettämällä rakennuksesta asianmukainen kuntotutkimus.
Maankäyttö- ja rakennuslain 118 §:n mukaan rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella. Samoin MRL:n 139 §:n mukaan purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista.
Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kaavoituksen keskeyttäminen poliittisen yhteisymmärryksen puutteen vuoksi ei muuta alueen vuonna 2020 määriteltyjä arvoja tai Killon yli 70 vuotta vanhojen asemakaavojen päivittämisen tarvetta. Pirkkalan kunnan kaavoitus on ilmaissut aikeensa käynnistää kaavoitusprosessi uudelleen. Rakennusten purkamisen voi siten katsoa paitsi hävittävän rakennettuun ympäristöön sisältyviä arvoja myös haittaavan edelleen kaavoituksen toteutumista. Maakuntamuseo toteaa, että rakennusten säilyttäminen tai purkaminen Killossa tulisi ratkaista ensisijaisesti asemakaavoituksen kautta. Edellä kuvatun perusteella Pirkanmaan maakuntamuseo ei puolla purkamisluvan myöntämistä.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole kohteesta kommentoitavaa.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Purettavaksi haettu kohde sijaitsee Killon pääasiallisesti 1940-1950-luvuilla rakentuneella pientaloalueella. Pirkkalan taajamayleiskaavassa (2016) Killon alueelle on osoitettu merkintä AP/s: Pientalovaltainen asuntoalue, jolla ympäristö säilytetään. Kaavamääräyksen mukaan: alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon, että rakentaminen soveltuu sekä rakennustavaltaan että sijainniltaan olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön ja että olemassa olevat rakennukset ja rakenteet säilyvät.
Suurimmalla osalla Killon asuinaluetta ovat voimassa alkuperäiset, vuosina 1948 ja 1950 voimaan tulleet asemakaavat, jotka ovat maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) vaatimuksiin nähden vanhentuneita. Pirkkalan kunnan kaavoitus on todennut tarpeen päivittää asemakaavat nykymääräysten mukaiseksi ja Killon asemakaavan muutos (nro 256) on laitettu vireille kaavoituskatsaus 2019:n yhteydessä kunnanhallituksen päätöksellä (27.5.2019 §145).
Killon asemakaavan muutoksen tavoitteeksi asetettiin päivittää rakentamispaineen alaisen alueen asemakaava siten, että huomioidaan kulttuuriympäristön suojelun vaatimukset ja mahdollisuudet laajentaa ja korjata vanhaa rakennuskantaa. Lisäksi pidettiin tärkeänä saada tietoa olevasta rakennuskannasta selvitysten muodossa ja laatia alueen identiteetin ylläpitämiseksi riittävän kattavat rakentamistapaohjeet. Asemakaavan laatimisen ajaksi alueelle määrättiin rakennuskielto. Maakuntamuseo on antanut Killon asemakaavasta nro 256 sen valmistelun eri vaiheissa lausunnot Diar. 142/2020, Diar. 787/2020, Diar. 667/2021, Diar. 169/2022 ja Diar. 641/2022.
Killon asemakaavan nro 256 kaavaehdotuksessa suuri osa Killon vanhaa korttelistoa on osoitettu suojeltaviksi. Pirkantie 14:n tontille ei kaavaehdotuksessa kohdistu suojeluun tähtäävää määräystä. Tonttiin kohdistuu pääkäyttötarkoitusta osoittava AO-merkintä, jonka määräys kuuluu: Erillispientalojen korttelialue. Uudisrakennusten ja niihin liittyvien maanpäällisten rakennelmien taajamakuvalliseen ilmeeseen ja ympäristöön sopivuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rakennusten tulee olla symmetrisesti harjakattoisia ja asuinrakennuksissa käytetään kattokaltevuutta 1:1,5-1:2. Julkisivumateriaalina käytetään yhtenäistä puuverhousta tai rappausta ja värityksessä suositaan keskivahvoja himmeitä värejä.
Ehdotusvaiheessa Pirkkalan kunnanhallitus keskeytti kaavan valmistelun ja poisti sen vireiltä (19.12.2022 §301). Kunnanhallituksen pöytäkirjan mukaan syynä keskeytykseen oli poliittisen yhteisymmärryksen puute.
Kaavaprosessin yhteydessä laaditussa rakennetun ympäristön selvityksessä (Killon alueen kulttuuriympäristöselvitys, Ramboll Oy 2020) on tuotu esiin alueen historia, ominaispiirteet, säilyneisyys ja kulttuurihistorialliset arvot. Valtion lentokonetehtaan (myöh. Valmet) toimesta suunniteltu ja sen henkilökunnan asuntotarpeisiin rakennettu Killon pientaloalue toteutui toisen maailmansodan jälkeen kahdessa vaiheessa. Vuosina 1948 ja 1950 laadittujen rakennuskaavojen ohella rakentamista ohjasivat alueelle laaditut tyyppipiirustukset, joiden pohjalta rakennukset toteutettiin. Tämä johti hyvin yhtenäiseen taajamakuvaan asuinalueella. Selvityksen mukaan alueella on rakennushistoriallisia, kulttuurihistoriallisia sekä taajamakuvallisia arvoja. Killossa on säilynyt erinomaisesti alkuperäisten rakennuskaavojen määrittelemä rytmi, katumitoitus ja rakennusten suhde toisiinsa. Tyyppitalojen tunnusomaiset piirteet ovat pääosin hyvin säilyneet. Maakuntamuseo huomauttaa lisäksi, että Killon asuinalue on Pirkkalan kunnan alueella ainutlaatuisen laaja ja yhtenäinen esimerkki toisen maailmansodan jälkeisen jälleenrakennuskauden rakennusperinnöstä.
Osoitteessa Pirkantie 14, sijaitsee Puistola-nimisellä kiinteistöllä alueelle tyypillinen puolitoistakerroksinen 1950-luvun alkupuoliskolla rakennettu omakotitalo. Rakennus on muutamien ikkunoiden ja ulko-oven vaihtamista lukuun ottamatta säilynyt hyvin rakennusajankohtansa asussa. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että rakennuksella on rakennusperinteistä arvoa, koska se kertoo 1950-luvun rakentamisen tavoista, rakenneratkaisuista, tyylipiirteistä ja käytettävissä olleista rakennusmateriaaleista sekä sosiaalihistoriallista arvoa kertoessaan 1950-luvun elämisen ja asumisen tavoista.
Rakennuksen purkamista perustellaan peruskorjausten puutteella sekä siitä johtuvalla huonolla kunnolla. Lupapisteeseen on liitetty joitakin lähikuvia kellarikerroksen maanvastaisista seinistä, ulkoportaan halkeamasta sekä yksi yleiskuva rakennuksesta. Liitteiden perusteella ei kuitenkaan ole mahdollista arvioida kattavasti rakennuksen kuntoa tai korjattavuutta. Maakuntamuseo toteaa, että yleiskaavallisen suojelun vuoksi rakennuksen purkaminen tulisi olla mahdollista ainoastaan pakottavista syistä, kuten erittäin huonon kunnon takia. Laajat rakenteelliset vauriot ja/tai korjauskelvottomuus tulee osoittaa teettämällä rakennuksesta asianmukainen kuntotutkimus.
Maankäyttö- ja rakennuslain 118 §:n mukaan rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella. Samoin MRL:n 139 §:n mukaan purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista.
Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kaavoituksen keskeyttäminen poliittisen yhteisymmärryksen puutteen vuoksi ei muuta alueen vuonna 2020 määriteltyjä arvoja tai Killon yli 70 vuotta vanhojen asemakaavojen päivittämisen tarvetta. Pirkkalan kunnan kaavoitus on ilmaissut aikeensa käynnistää kaavoitusprosessi uudelleen. Rakennusten purkamisen voi siten katsoa paitsi hävittävän rakennettuun ympäristöön sisältyviä arvoja myös haittaavan edelleen kaavoituksen toteutumista. Maakuntamuseo toteaa, että rakennusten säilyttäminen tai purkaminen Killossa tulisi ratkaista ensisijaisesti asemakaavoituksen kautta. Edellä kuvatun perusteella Pirkanmaan maakuntamuseo ei puolla purkamisluvan myöntämistä.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole kohteesta kommentoitavaa.
Jaa
Facebookissa