Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta, jonka tarkoitus on muuttaa Jankan tilakeskus asuinkortteliksi. Jankan tilakeskuksen kulttuurihistorialliset arvot ovat poikkeuksellisen monipuolisia ja -kerroksellisia. Janka on ainoa Takahuhdin kylätontilla säilynyt tilakeskus, ja sen lähiympäristössä on lukuisia, rautakaudella alkavasta asutushistoriasta kertovia muinaisjäännöksiä. Takahuhti on Pirkanmaan suurimpia ja merkittävimpiä keskiajalla syntyneitä ja nykyaikaan asti asuttuna olleita kyliä. Jankan tilakeskus sijoittuu näkyvälle paikalle vilkkaasti liikennöidyn Sammon valtatien varteen ja sen kaupunkikuvallinen rooli alueen pitkän agraarivaiheen kuvastajana on merkittävä. 

Maakuntamuseo on antanut aiemmin lausunnot hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (DIAR: 103/2017) sekä luonnoksesta (DIAR: 166/2018). Viimeisimmässä lausunnossaan maakuntamuseo totesi, että uudisrakentamisen massoittelu on aiempiin suunnitelmiin verrattuna kehittynyt positiiviseen suuntaan, mutta navetan ja talousrakennuksen purkaminen merkitsevat kuitenkin Jankan tilakeskuksen maatilaluonteen ymmärrettävyyden heikkenemistä tavalla, joka ei huomioi riittävästi alueen kulttuurihistoriallisia arvoja. Lisäksi maakuntamuseo katsoi, että mittavan uudisrakennusmassan toteuttaminen Jankan tilakeskuksen alueelle tulee heikentämään sekä historiallisesta kylätontista säilyneen muinaisjäännöksen että Jankan päärakennuksen ja luhtiaitan asemaa miljöössä. Maakuntamuseo totesi, että tältä osin kaavaluonnos ei täysin vastaa kulttuuriympäristön vaalimista koskevia maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimuksia (54. §) ja kehoitti Tampereen kaupunkia harkitsemaan mahdollisuuksia navetan säilyttämiseen osana pihapiiriä. Tältä osin kaavaehdotus ei ole kehittynyt toivotulla tavalla. Tampereen kaupunki toteaa maakuntamuseon lausunnosta antamassaan vastineessa, että navetan säilyttäminen on taloudellisrealistisista syistä erittäin vaikeaa. Maakuntamuseo suositteli myös lausunnossaan alueelle sijoitettavaksi opastaulua tai digitaalista informaatiota paikan merkityksestä yhtenä Tampereen merkittävimmistä ja suurimmista keskikaan palautuvista kylistä. Tämä ehdotus on asianmukaisesti kirjattu kaavaselostukseen.

Tampereen kantakaupungin yleiskaava 2040 on astunut osittain voimaan kaavaehdotuksen selostuksen valmistumisen jälkeen. Näin ollen kaavaselostuksessa on syytä syventää yleiskaavaa koskevaa osuutta. Esimerkiksi yleiskaavan asumisen alueen ja kasvun vyöhykkeen aluemerkinnät sisältävät myös kulttuuriympäristön arvoihin liittyviä määräyksiä, jotka on merkittäviä kulttuuriympäristöarvoja omaavan kaava-alueen kohdalla syytä kirjata kaavaselostukseen.

Jankan pihapiirin asemakaava ei siis kaikilta osin turvaa alueen merkittävän kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Mikäli asemakaava toteutuu ehdotuksessa esitetyn kaltaisena, osa pihapiirin talousrakennuksista puretaan, mikä heikentää Jankan maataloushistorian ja myös Takahuhdin kylänpaikan luonteen ymmärtämistä. Samalla vanhojen rakennusten ja niihin liittyvän historiallisen kerrostuneisuuden kaupunkikuvallinen merkitys heikkenee. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää kaavamuutosehdotuksen ratkaisua erittäin valitettavana. Samalla maakuntamuseo ilmaisee huolensa Tampereen kantakaupungin agraarihistorian häviämisestä. Teollisuushistoriansa lisäksi Tampereen alue on vanhaa, merkittävää viljelyseutua. Esimerkiksi entisen Messukylän alueet ovat olleet 1950-luvulle asti maaseutua. Kaupunki on kasvanut pelloille. Tästä historiasta on vielä jäljellä nopeasti katoava määrä asuinalueiden puristuksiin jääneitä tilakeskuksia, joista ei ole olemassa muuta tietoa kuin Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 -julkaisuun kootut kohdetiedot. Kaupungin tiivistyessä nämä pihapiirit ovat nyt uhanalaisia, kuten Jankan esimerkki osoittaa. Tästä rakennuskannasta ja ilmiöstä olisi syytä tehdä teemainventointi, jonka perusteella kohteiden arvot voidaan tunnistaa ja kulttuuriperintö riittävässä määrin turvata.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta, jonka tarkoitus on muuttaa Jankan tilakeskus asuinkortteliksi. Jankan tilakeskuksen kulttuurihistorialliset arvot ovat poikkeuksellisen monipuolisia ja -kerroksellisia. Janka on ainoa Takahuhdin kylätontilla säilynyt tilakeskus, ja sen lähiympäristössä on lukuisia, rautakaudella alkavasta asutushistoriasta kertovia muinaisjäännöksiä. Takahuhti on Pirkanmaan suurimpia ja merkittävimpiä keskiajalla syntyneitä ja nykyaikaan asti asuttuna olleita kyliä. Jankan tilakeskus sijoittuu näkyvälle paikalle vilkkaasti liikennöidyn Sammon valtatien varteen ja sen kaupunkikuvallinen rooli alueen pitkän agraarivaiheen kuvastajana on merkittävä. Maakuntamuseo on antanut aiemmin lausunnot hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (DIAR: 103/2017) sekä luonnoksesta (DIAR: 166/2018). Viimeisimmässä lausunnossaan maakuntamuseo totesi, että uudisrakentamisen massoittelu on aiempiin suunnitelmiin verrattuna kehittynyt positiiviseen suuntaan, mutta navetan ja talousrakennuksen purkaminen merkitsevat kuitenkin Jankan tilakeskuksen maatilaluonteen ymmärrettävyyden heikkenemistä tavalla, joka ei huomioi riittävästi alueen kulttuurihistoriallisia arvoja. Lisäksi maakuntamuseo katsoi, että mittavan uudisrakennusmassan toteuttaminen Jankan tilakeskuksen alueelle tulee heikentämään sekä historiallisesta kylätontista säilyneen muinaisjäännöksen että Jankan päärakennuksen ja luhtiaitan asemaa miljöössä. Maakuntamuseo totesi, että tältä osin kaavaluonnos ei täysin vastaa kulttuuriympäristön vaalimista koskevia maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimuksia (54. §) ja kehoitti Tampereen kaupunkia harkitsemaan mahdollisuuksia navetan säilyttämiseen osana pihapiiriä. Tältä osin kaavaehdotus ei ole kehittynyt toivotulla tavalla. Tampereen kaupunki toteaa maakuntamuseon lausunnosta antamassaan vastineessa, että navetan säilyttäminen on taloudellisrealistisista syistä erittäin vaikeaa. Maakuntamuseo suositteli myös lausunnossaan alueelle sijoitettavaksi opastaulua tai digitaalista informaatiota paikan merkityksestä yhtenä Tampereen merkittävimmistä ja suurimmista keskikaan palautuvista kylistä. Tämä ehdotus on asianmukaisesti kirjattu kaavaselostukseen.Tampereen kantakaupungin yleiskaava 2040 on astunut osittain voimaan kaavaehdotuksen selostuksen valmistumisen jälkeen. Näin ollen kaavaselostuksessa on syytä syventää yleiskaavaa koskevaa osuutta. Esimerkiksi yleiskaavan asumisen alueen ja kasvun vyöhykkeen aluemerkinnät sisältävät myös kulttuuriympäristön arvoihin liittyviä määräyksiä, jotka on merkittäviä kulttuuriympäristöarvoja omaavan kaava-alueen kohdalla syytä kirjata kaavaselostukseen.Jankan pihapiirin asemakaava ei siis kaikilta osin turvaa alueen merkittävän kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Mikäli asemakaava toteutuu ehdotuksessa esitetyn kaltaisena, osa pihapiirin talousrakennuksista puretaan, mikä heikentää Jankan maataloushistorian ja myös Takahuhdin kylänpaikan luonteen ymmärtämistä. Samalla vanhojen rakennusten ja niihin liittyvän historiallisen kerrostuneisuuden kaupunkikuvallinen merkitys heikkenee. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää kaavamuutosehdotuksen ratkaisua erittäin valitettavana. Samalla maakuntamuseo ilmaisee huolensa Tampereen kantakaupungin agraarihistorian häviämisestä. Teollisuushistoriansa lisäksi Tampereen alue on vanhaa, merkittävää viljelyseutua. Esimerkiksi entisen Messukylän alueet ovat olleet 1950-luvulle asti maaseutua. Kaupunki on kasvanut pelloille. Tästä historiasta on vielä jäljellä nopeasti katoava määrä asuinalueiden puristuksiin jääneitä tilakeskuksia, joista ei ole olemassa muuta tietoa kuin Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 -julkaisuun kootut kohdetiedot. Kaupungin tiivistyessä nämä pihapiirit ovat nyt uhanalaisia, kuten Jankan esimerkki osoittaa. Tästä rakennuskannasta ja ilmiöstä olisi syytä tehdä teemainventointi, jonka perusteella kohteiden arvot voidaan tunnistaa ja kulttuuriperintö riittävässä määrin turvata.