Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Aiemmin hankkeesta antamassaan lausunnossa (diar. 142/2020) maakuntamuseo on edellyttänyt suunnittelualueesta laaditun rakennetun ympäristön selvityksen (Killon alueen kulttuuriympärisöselvitys, Ramboll Oy 22.1.2020) täydentämistä erityisesti aukiotilojen ja yleisten viheralueiden, alkuperältään kaupallisten tilojen sekä alueen sisäisten korkeuserojen osalta. Selvitystä on nyt täydennetty (Ramboll oy, tark. 7.5.2020) luvuissa 3.2.2. Rakennusten sijoittuminen, 3.2.3. Liikerakennukset ja 3.2.4. Aukiot ja julkiset tilat. Maakuntamuseo katsoo, että täydennetty selvitys täyttää edellä esitetyt tarpeet.

Kaavaluonnoksessa esitetyistä määräyksistä maakuntamuseo toteaa, että esitetyt viher-, virkistys- ja urheilualueet vastaavat alueen historiallista muotoutumista, samoin kuin esitetyt AOL- ja AL-tontit (yhdistettyjen omakotirakennusten ja liikerakennusten korttelialue; asuinliikerakennusten korttelialue) kulttuuriympäristöselvityksen tuottamia tietoja alueen rakenteesta. Killontorin kaakkoissivuun rajautuvan AO-tontin (erillispientalojen korttelialue) historiaa liikerakennuksena ei kuitenkaan ole huomioitu. Lisäksi kyseisen tontin kerrosluvuksi on muusta korttelista (1,5) poiketen esitetty 2. Maakuntamuseo esittää, että tontin kerroslukua ja kaavamääräyksen sisältöä tarkistetaan tältä osin. Yleismääräyksistä maakuntamuseo pitää erittäin myönteisenä tontinjaon kieltävää määräystä ja yhtenäisinä säilyneiden julkisivunäkymien säilymiseen tähtäävää määräystä. Maakuntamuseo esittää kuitenkin, että määräyksen tekstissä sana kulttuurimaisemaselvityksen korvataan sanalla kulttuuriympäristöselvityksen.

Aiempaan lausuntoonsa viitaten maakuntamuseo pitää myönteisenä, että suunnittelualueelle laaditaan rakennustapaohje, jossa huomioidaan kulttuuriympäristöselvityksessä esitetyt, alueen rakennushistoriasta johtuvat rakennuskannan ominaispiirteet. Erityisen tärkeää on vaalia alueen hyvin säilynyttä jälleenrakennuskauden kokonaisilmettä, välttää mittakaavaltaan ylisuuria ja materiaaleiltaan vieraita ratkaisuja sekä pyrkiä ohjaamaan kovin rakennuspaine paremmin uudisrakentamiseen soveltuville alueille, kuten rakennustapaohjeen luonnoksessa todetaan. Myös pihatilojen luonteen säilyminen on huomioitu rakennustapaohjeen luonnoksessa. Maakuntamuseo esittää, että pihatiloja koskevaan ohjeistukseen lisätään vaatimus, että piha-ala ei saa pinnoiltaan olla kauttaaltaan tai edes suurimmalta osaltaan katettu. Tämä tukisi alueen keskeisen arvon eli puutarhamaisten tonttien säilymistä.

Yleisesti maakuntamuseo toteaa, että rakennustapaohjeen tekstiä on syytä kehittää  tunnelmoivasta kuvauksesta tarkemmin ohjaavaan suuntaan. Esimerkiksi kohdan Yleistä rakennuskannasta korjauksia koskevassa osuudessa tulee selkeämmin todeta, mitä yleinen sopivuus maisemaan tarkoittaa ja viitata kulttuuriympäristöselvityksessä todettuihin katunäkymää ja tontinkäyttöä leimaaviin piirteisiin sekä julkisivurytmin käsitteeseen. Lisäksi kohdassa Laajennukset tulee selkeästi todeta, että tontin päärakennuksen laajennukset eivät ole ensisijainen tai toivottava tapa kehittää alueen rakennuskantaa. Toisaalta rakennustapaohjeen luonnokseen sisältyvä alueen ominaispiirteitä taustoittava osuus on syytä pitää mukana suositusten perustelemiseksi. Ansiokasta on myös alueelle ominaisen kulttuurihistorian, kuten yhteisöllisyyden ja talkoohengen, esiintuonti.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole asemakaavaluonnoksesta huomautettavaa. Kaavaselostuksessa on syytä mainita kaava-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat, yleiskaavaan merkityt arkeologiset kohteet.

Asemakaavaehdotus rakennustapaohjeineen pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.

Aiemmin hankkeesta antamassaan lausunnossa (diar. 142/2020) maakuntamuseo on edellyttänyt suunnittelualueesta laaditun rakennetun ympäristön selvityksen (Killon alueen kulttuuriympärisöselvitys, Ramboll Oy 22.1.2020) täydentämistä erityisesti aukiotilojen ja yleisten viheralueiden, alkuperältään kaupallisten tilojen sekä alueen sisäisten korkeuserojen osalta. Selvitystä on nyt täydennetty (Ramboll oy, tark. 7.5.2020) luvuissa 3.2.2. Rakennusten sijoittuminen, 3.2.3. Liikerakennukset ja 3.2.4. Aukiot ja julkiset tilat. Maakuntamuseo katsoo, että täydennetty selvitys täyttää edellä esitetyt tarpeet.

Kaavaluonnoksessa esitetyistä määräyksistä maakuntamuseo toteaa, että esitetyt viher-, virkistys- ja urheilualueet vastaavat alueen historiallista muotoutumista, samoin kuin esitetyt AOL- ja AL-tontit (yhdistettyjen omakotirakennusten ja liikerakennusten korttelialue; asuinliikerakennusten korttelialue) kulttuuriympäristöselvityksen tuottamia tietoja alueen rakenteesta. Killontorin kaakkoissivuun rajautuvan AO-tontin (erillispientalojen korttelialue) historiaa liikerakennuksena ei kuitenkaan ole huomioitu. Lisäksi kyseisen tontin kerrosluvuksi on muusta korttelista (1,5) poiketen esitetty 2. Maakuntamuseo esittää, että tontin kerroslukua ja kaavamääräyksen sisältöä tarkistetaan tältä osin. Yleismääräyksistä maakuntamuseo pitää erittäin myönteisenä tontinjaon kieltävää määräystä ja yhtenäisinä säilyneiden julkisivunäkymien säilymiseen tähtäävää määräystä. Maakuntamuseo esittää kuitenkin, että määräyksen tekstissä sana kulttuurimaisemaselvityksen korvataan sanalla kulttuuriympäristöselvityksen.

Aiempaan lausuntoonsa viitaten maakuntamuseo pitää myönteisenä, että suunnittelualueelle laaditaan rakennustapaohje, jossa huomioidaan kulttuuriympäristöselvityksessä esitetyt, alueen rakennushistoriasta johtuvat rakennuskannan ominaispiirteet. Erityisen tärkeää on vaalia alueen hyvin säilynyttä jälleenrakennuskauden kokonaisilmettä, välttää mittakaavaltaan ylisuuria ja materiaaleiltaan vieraita ratkaisuja sekä pyrkiä ohjaamaan kovin rakennuspaine paremmin uudisrakentamiseen soveltuville alueille, kuten rakennustapaohjeen luonnoksessa todetaan. Myös pihatilojen luonteen säilyminen on huomioitu rakennustapaohjeen luonnoksessa. Maakuntamuseo esittää, että pihatiloja koskevaan ohjeistukseen lisätään vaatimus, että piha-ala ei saa pinnoiltaan olla kauttaaltaan tai edes suurimmalta osaltaan katettu. Tämä tukisi alueen keskeisen arvon eli puutarhamaisten tonttien säilymistä.

Yleisesti maakuntamuseo toteaa, että rakennustapaohjeen tekstiä on syytä kehittää  tunnelmoivasta kuvauksesta tarkemmin ohjaavaan suuntaan. Esimerkiksi kohdan Yleistä rakennuskannasta korjauksia koskevassa osuudessa tulee selkeämmin todeta, mitä yleinen sopivuus maisemaan tarkoittaa ja viitata kulttuuriympäristöselvityksessä todettuihin katunäkymää ja tontinkäyttöä leimaaviin piirteisiin sekä julkisivurytmin käsitteeseen. Lisäksi kohdassa Laajennukset tulee selkeästi todeta, että tontin päärakennuksen laajennukset eivät ole ensisijainen tai toivottava tapa kehittää alueen rakennuskantaa. Toisaalta rakennustapaohjeen luonnokseen sisältyvä alueen ominaispiirteitä taustoittava osuus on syytä pitää mukana suositusten perustelemiseksi. Ansiokasta on myös alueelle ominaisen kulttuurihistorian, kuten yhteisöllisyyden ja talkoohengen, esiintuonti.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole asemakaavaluonnoksesta huomautettavaa. Kaavaselostuksessa on syytä mainita kaava-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat, yleiskaavaan merkityt arkeologiset kohteet.

Asemakaavaehdotus rakennustapaohjeineen pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.