Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa asiakohdassa mainitusta hankkeesta. Isosaari ja Lehtisaari -nimisten Pirkkalassa sijaitsevien saarien maanomistaja on tehnyt esityksen saarten suojelemiseksi metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) puitteissa. Saarista on tarkoitus perustaa yksityinen luonnonsuojelualue luonnonsuojelulain 24 §:n mukaisesti. Molemmilla saarilla sijaitsee kiinteä muinaisjäännös (Lehtisaaren ja Isosaaren kivikautiset asuinpaikat) sekä 1950-luvulla rakennettuja lomarakennuksia. Saarista on tarkoitus poistaa olemassa olevat rakennukset. Suojelun ulkopuolelle Isosaareen jäisi pieni alue tulenteko-/rantautumispaikaksi, joka on tarkoitus jättää muinaisjäännösalueen ulkopuolelle ja johon mahdollisesti jää joitakin rakennelmia. Seurakunta on sanonut mökkiläisten vuokrasopimuksen irti 24.5.2017.

Isosaaressa sijaitsee 10 lomarakennusta, sauna ja talousrakennuksia, jotka ovat yksityisomistuksessa. Rakennusten omistajilla on ollut vuodesta 1975 kolmivuotiskausittain uudistettava vuokrasopimus maa-alueen vuokraamisesta loma-asuntokäyttöön. Maakuntamuseo teki maastokatselmuksen Isosaaressa 11.8.2017 ja toteaa seuraavaa. Saaren historia liittyy kiinteästi Härmälässä sijainneen Valmetin tehtaan toimintaan. Tehdas lahjoitti loma-asunnot työväelleen, mutta tarjosi myös leiritoimintaa työntekijöiden lapsille. Tehtaan puolesta oli myös järjestetty säännöllinen laivayhteys saarelle. Tästä on jäljellä vielä laiturin jäänteitä saaren etelärannalla. 1950-luvulla rakennetut ja 1960-luvulla lahjoituksena Valmetin työntekijöille osoitetut pienikokoiset puurakenteiset ja lautaverhoillut kesäkäyttöön tarkoitetut loma-asunnot muodostavat kokonaisuuden. Saaren eri puolille sijoitetut rakennukset edustavat kahta eri rakennustyyppiä, joista kumpikin on Valmetin puusepän suunnittelemia. Mökeissä on tulisija, mutta muita mukavuuksia ei ole. Rankarakenteiset, satulakattoiset lomarakennukset on perustettu kevyesti, nurkkakivien varaan. Suurin osa mökeistä edustaa tyyppiä, jossa on yhdessä tasossa huone ja kuisti. Toisessa rakennustyypissä on huone ja keittiösyvennys, jonka päällä parvi. Saarella on myös loma-asukkaiden yhteinen sauna sekä entinen leiriläisten majoitusrakennus, josta on tehty yksityinen loma-asunto. Käytössä olevat piha-alueet ovat pääosin pieniä ja sovitettu metsäiseen maastoon. Isosaaren pohjoisosassa olevan pihapiirin ympäristö on poikkeuksellisesti muokattu puutarhamaiseksi mm. istuttamalla pihaan marjapensaita. Kulkeminen saarella tapahtuu polkuja pitkin.

Isosaaren loma-asuinyhteisö muodostaa yhdessä saaren luonnon sekä muinaisjäännöksen kanssa edustavan ja monikerroksisen kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden, jolla on vahva sosiaalihistoriallinen tausta ja toisaalta myös Pirkanmaalle tärkeään teollisuushistoriaan liittyvä yhteys. Tehtaisiin liittyvät vapaa-ajan asuinyhteisöt olivat sotien jälkeen yleistynyt kulttuurinen ja sosiaalinen ilmiö, mistä Isosaaren kokonaisuus on edustava edustaja Pirkanmaalla. Vastaavia yhtiöiden työntekijöilleen vuokraamia loma-asuntoja on muun muassa Kymenlaakson Majasaaressa sekä Nokian Leukaluiden saaressa. Yhteistä lomanviettopaikoille on, että ne ovat tarjonneet työntekijöille ja heidän perheilleen lomanviettopaikan jopa vuosikymmeniksi. Monissa tapauksissa työntekijät ovat lopulta lunastaneet mökit yhtiöiden niistä luopuessa. Teollisuusyhteisöjen mökit ovat siten osaltaan 1900-luvun puolivälin työväenkulttuurille leimallista rakennusperintöä.

Pirkanmaan maakuntamuseo ei ole tehnyt Lehtisaareen maastokäyntiä, joten museolla ei ole tässä vaiheessa tarkempaa kantaa siellä olevien lomarakennuksen suojelutavoitteisiin. Aiempien selvitysten mukaan saarella olevat kesäasunnot ovat saman tyyppisiä kuin Isosaaren mökit. Mikäli METSO-ohjelman mukainen suojeluasia etenisi ja rakennusten purkamiseen aiottaisiin hakea lupaa, tulee tiedot Lehtisaaren rakennuksista saattaa ajan tasalle.

Lausuntopyynnössä todetaan muinaisjäännösten osalta, että perustettavalla luonnonsuojelualueella sallittaisiin rauhoitusmääräysten estämättä muinaisjäännösten hoito Museoviraston hyväksymän hoitosuunnitelman mukaan ja lehtojen hoito, jossa huomioidaan yhteistyössä museoviranomaisen kanssa muinaisjäännösten edellyttämät rajoitteet; myös moottoriajoneuvoilla ajo mainituissa hoitotöissä olisi sallittu. Maakuntamuseo toteaa, että kyseiset poikkeukset rauhoitusmääräyksistä ovat tärkeitä arkeologisten kohteiden hoidon kannalta, ja itse määräykset ovat riittäviä kiinteiden muinaisjäännösten säilymisen turvaamisen näkökulmasta. Lisäksi mahdollisten rakennusten purkutöissä tulee ottaa huomioon, että kajoaminen maaperään muinaisjäännösalueella on kielletty (MML 1 §). Tulenteko- ja rantautumispaikan sijoittaminen Isosaaren muinaisjäännösalueen ulkopuolelle on puollettavissa; riittävästä etäisyydestä tulee neuvotella maakuntamuseon kanssa. Maakuntamuseo esittää, että päätöksessä otettaisiin huomioon rantautumispaikan tarve myös Lehtisaaressa. Kiinteiden muinaisjäännösten rajaukset on merkitty oheiseen liitekarttaan.

Kivikautisen asuinpaikan lisäksi Isosaaressa, muinaisjäännösalueen pohjoisrajan tuntumassa ja välittömästi sen pohjoispuolella sijaitsee historiallisen ajan asutukseen liittyviä jäännöksiä (rakennusten pohjia). Vaikka jäännöksiä ei ole rauhoitettu muinaismuistolain nojalla, niiden säilyttäminen osana alueen arkeologista kulttuuriperintöä ja kulttuuriympäristön kokonaisuutta on tärkeää, ja ne tulisi mainita mahdollisessa luonnonsuojelupäätöksessä kiinteiden muinaisjäännösten rinnalla.

Maakuntamuseo katsoo, että Isosaaren rakennetun ympäristön säilyminen on tärkeää ja että luonnonarvojen, muinaisjäännösten ja rakennetun ympäristön arvojen vaaliminen ja toisaalta alueen käyttö ovat yhteensovitettavissa vähintään kohtuullisella tavalla. Rakennusten kunnostaminen on ajankohtaista, mutta on syytä huomioida, että korjaustöissä tulee vaalia rakennusten alkuperäisiä materiaaleja ja arkkitehtuuria. Suunniteltaessa saarille luonnonsuojelua koskevia toimenpiteitä tulee saarten kulttuuriperintö huomioida asianmukaisesti. Parhaiten se tapahtuu siten, että yhdeksi lähtökohdaksi otetaan edellä kuvatut rakennetun ja arkeologisen kulttuuriperinnön arvot ja että saarilla tapahtuvaa toimintaa kehitetään, edellä mainitut arvot huomioiden sellaiseksi, että alueen virkistyskäyttö on mahdollista nykyistä monipuolisemmin. Maakuntamuseo katsoo, että loma-asuinrakennusten purkaminen merkitsee lähtökohtaisesti maankäyttö- ja rakennuslain 118 §:n ja 139 §:n vastaisesti rakennettuun ympäristöön liittyvien arvojen hävittämistä eikä siten puolla esitettyä luonnonsuojelulain mukaista, rakennusten purkamiseen johtavaa suojeluesitystä.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa asiakohdassa mainitusta hankkeesta. Isosaari ja Lehtisaari -nimisten Pirkkalassa sijaitsevien saarien maanomistaja on tehnyt esityksen saarten suojelemiseksi metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) puitteissa. Saarista on tarkoitus perustaa yksityinen luonnonsuojelualue luonnonsuojelulain 24 §:n mukaisesti. Molemmilla saarilla sijaitsee kiinteä muinaisjäännös (Lehtisaaren ja Isosaaren kivikautiset asuinpaikat) sekä 1950-luvulla rakennettuja lomarakennuksia. Saarista on tarkoitus poistaa olemassa olevat rakennukset. Suojelun ulkopuolelle Isosaareen jäisi pieni alue tulenteko-/rantautumispaikaksi, joka on tarkoitus jättää muinaisjäännösalueen ulkopuolelle ja johon mahdollisesti jää joitakin rakennelmia. Seurakunta on sanonut mökkiläisten vuokrasopimuksen irti 24.5.2017.Isosaaressa sijaitsee 10 lomarakennusta, sauna ja talousrakennuksia, jotka ovat yksityisomistuksessa. Rakennusten omistajilla on ollut vuodesta 1975 kolmivuotiskausittain uudistettava vuokrasopimus maa-alueen vuokraamisesta loma-asuntokäyttöön. Maakuntamuseo teki maastokatselmuksen Isosaaressa 11.8.2017 ja toteaa seuraavaa. Saaren historia liittyy kiinteästi Härmälässä sijainneen Valmetin tehtaan toimintaan. Tehdas lahjoitti loma-asunnot työväelleen, mutta tarjosi myös leiritoimintaa työntekijöiden lapsille. Tehtaan puolesta oli myös järjestetty säännöllinen laivayhteys saarelle. Tästä on jäljellä vielä laiturin jäänteitä saaren etelärannalla. 1950-luvulla rakennetut ja 1960-luvulla lahjoituksena Valmetin työntekijöille osoitetut pienikokoiset puurakenteiset ja lautaverhoillut kesäkäyttöön tarkoitetut loma-asunnot muodostavat kokonaisuuden. Saaren eri puolille sijoitetut rakennukset edustavat kahta eri rakennustyyppiä, joista kumpikin on Valmetin puusepän suunnittelemia. Mökeissä on tulisija, mutta muita mukavuuksia ei ole. Rankarakenteiset, satulakattoiset lomarakennukset on perustettu kevyesti, nurkkakivien varaan. Suurin osa mökeistä edustaa tyyppiä, jossa on yhdessä tasossa huone ja kuisti. Toisessa rakennustyypissä on huone ja keittiösyvennys, jonka päällä parvi. Saarella on myös loma-asukkaiden yhteinen sauna sekä entinen leiriläisten majoitusrakennus, josta on tehty yksityinen loma-asunto. Käytössä olevat piha-alueet ovat pääosin pieniä ja sovitettu metsäiseen maastoon. Isosaaren pohjoisosassa olevan pihapiirin ympäristö on poikkeuksellisesti muokattu puutarhamaiseksi mm. istuttamalla pihaan marjapensaita. Kulkeminen saarella tapahtuu polkuja pitkin.Isosaaren loma-asuinyhteisö muodostaa yhdessä saaren luonnon sekä muinaisjäännöksen kanssa edustavan ja monikerroksisen kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden, jolla on vahva sosiaalihistoriallinen tausta ja toisaalta myös Pirkanmaalle tärkeään teollisuushistoriaan liittyvä yhteys. Tehtaisiin liittyvät vapaa-ajan asuinyhteisöt olivat sotien jälkeen yleistynyt kulttuurinen ja sosiaalinen ilmiö, mistä Isosaaren kokonaisuus on edustava edustaja Pirkanmaalla. Vastaavia yhtiöiden työntekijöilleen vuokraamia loma-asuntoja on muun muassa Kymenlaakson Majasaaressa sekä Nokian Leukaluiden saaressa. Yhteistä lomanviettopaikoille on, että ne ovat tarjonneet työntekijöille ja heidän perheilleen lomanviettopaikan jopa vuosikymmeniksi. Monissa tapauksissa työntekijät ovat lopulta lunastaneet mökit yhtiöiden niistä luopuessa. Teollisuusyhteisöjen mökit ovat siten osaltaan 1900-luvun puolivälin työväenkulttuurille leimallista rakennusperintöä.Pirkanmaan maakuntamuseo ei ole tehnyt Lehtisaareen maastokäyntiä, joten museolla ei ole tässä vaiheessa tarkempaa kantaa siellä olevien lomarakennuksen suojelutavoitteisiin. Aiempien selvitysten mukaan saarella olevat kesäasunnot ovat saman tyyppisiä kuin Isosaaren mökit. Mikäli METSO-ohjelman mukainen suojeluasia etenisi ja rakennusten purkamiseen aiottaisiin hakea lupaa, tulee tiedot Lehtisaaren rakennuksista saattaa ajan tasalle.Lausuntopyynnössä todetaan muinaisjäännösten osalta, että perustettavalla luonnonsuojelualueella sallittaisiin rauhoitusmääräysten estämättä muinaisjäännösten hoito Museoviraston hyväksymän hoitosuunnitelman mukaan ja lehtojen hoito, jossa huomioidaan yhteistyössä museoviranomaisen kanssa muinaisjäännösten edellyttämät rajoitteet; myös moottoriajoneuvoilla ajo mainituissa hoitotöissä olisi sallittu. Maakuntamuseo toteaa, että kyseiset poikkeukset rauhoitusmääräyksistä ovat tärkeitä arkeologisten kohteiden hoidon kannalta, ja itse määräykset ovat riittäviä kiinteiden muinaisjäännösten säilymisen turvaamisen näkökulmasta. Lisäksi mahdollisten rakennusten purkutöissä tulee ottaa huomioon, että kajoaminen maaperään muinaisjäännösalueella on kielletty (MML 1 §). Tulenteko- ja rantautumispaikan sijoittaminen Isosaaren muinaisjäännösalueen ulkopuolelle on puollettavissa; riittävästä etäisyydestä tulee neuvotella maakuntamuseon kanssa. Maakuntamuseo esittää, että päätöksessä otettaisiin huomioon rantautumispaikan tarve myös Lehtisaaressa. Kiinteiden muinaisjäännösten rajaukset on merkitty oheiseen liitekarttaan.Kivikautisen asuinpaikan lisäksi Isosaaressa, muinaisjäännösalueen pohjoisrajan tuntumassa ja välittömästi sen pohjoispuolella sijaitsee historiallisen ajan asutukseen liittyviä jäännöksiä (rakennusten pohjia). Vaikka jäännöksiä ei ole rauhoitettu muinaismuistolain nojalla, niiden säilyttäminen osana alueen arkeologista kulttuuriperintöä ja kulttuuriympäristön kokonaisuutta on tärkeää, ja ne tulisi mainita mahdollisessa luonnonsuojelupäätöksessä kiinteiden muinaisjäännösten rinnalla.Maakuntamuseo katsoo, että Isosaaren rakennetun ympäristön säilyminen on tärkeää ja että luonnonarvojen, muinaisjäännösten ja rakennetun ympäristön arvojen vaaliminen ja toisaalta alueen käyttö ovat yhteensovitettavissa vähintään kohtuullisella tavalla. Rakennusten kunnostaminen on ajankohtaista, mutta on syytä huomioida, että korjaustöissä tulee vaalia rakennusten alkuperäisiä materiaaleja ja arkkitehtuuria. Suunniteltaessa saarille luonnonsuojelua koskevia toimenpiteitä tulee saarten kulttuuriperintö huomioida asianmukaisesti. Parhaiten se tapahtuu siten, että yhdeksi lähtökohdaksi otetaan edellä kuvatut rakennetun ja arkeologisen kulttuuriperinnön arvot ja että saarilla tapahtuvaa toimintaa kehitetään, edellä mainitut arvot huomioiden sellaiseksi, että alueen virkistyskäyttö on mahdollista nykyistä monipuolisemmin. Maakuntamuseo katsoo, että loma-asuinrakennusten purkaminen merkitsee lähtökohtaisesti maankäyttö- ja rakennuslain 118 §:n ja 139 §:n vastaisesti rakennettuun ympäristöön liittyvien arvojen hävittämistä eikä siten puolla esitettyä luonnonsuojelulain mukaista, rakennusten purkamiseen johtavaa suojeluesitystä.