asutushistoria
sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Asutushistoriallisesti, sosiaalihistoriallisesti sekä maisemallisesti merkittävä kohde

Näppilän tilan 1810 perustettu Nuottajärven torppa, joka muutettu kruunun uudistilaksi 1845 ja siirtynyt nykyiselle paikalleen Nuottajärven rannasta ilmeisesti 1900-luvun alussa. Pihapiiri kertoo pientilan toiminnasta ja asumisen ja elämisen tavasta 1900-luvuilla. Rakennukset ovat säilyttäneet melko hyvin rakennusaikansa rakennusmateriaalit, muodot ja piirteet. Pihapiiri on pinnoiltaan ja kasvillisuudeltaan hahmotettavissa maatilaksi. Maisemallisesti keskeinen sijainti Liehuntien varressa.

Nuottajärven pihapiiri sijaitsee kaukana Vehkajärven kyläkeskustasta, Vehkajärventieltä (maantie 325) pohjoiseen erkanevan Liehuntien varressa, Nuottajärven ja Särkijärven välissä. Tilan pellot ovat metsittymässä. Metsän ympäröimässä pihassa kasvaa mm. omenapuita, marjapensaita, sireeniä ja muita koristepensaita sekä perennoja. Liehuntien varressa Nuottajärven kohdalla on komea luonnonkivistä ladottu aita.

Pihapiirin rakennukset:

1 Asuinrakennus (1800-luku?), hirsirunko, pitkänurkkainen

2 Vilja-aitta ja liiteri, osin hirsi-, osin rankorunkoinen

3 Karjasuoja ja lato, osin hirsi-, osin rankorunkoinen

Lisäksi pihapiirissä on lautarakenteinen sauna, peltinen autovaja, hieman etäämpänä vanha sauna ja riihi sekä lato Liehuntien toisella puolella.

Nuottajärven pohjoisrannalla, hieman nykyisen pihapiirin eteläpuolella on karttojen mukaan ollut talo jo 1800-luvun alussa, se on todennäköisesti ollut henkikirjoissa mainittu Näppilän tilan Nuottajärvi -niminen torppa, joka on perustettu 1810. Vuonna 1845 on perustettu Nuottajärvi -niminen kruunun uudistila. Tila on Ilmeisesti siirtynyt nykyiselle paikalleen 1900-luvun alussa. Tilasta on lohkottu maata 1900-luvuilla seuraavasti: Hirsikangas ja Tolkas 1920, yhteensä 11 kesämökkitonttia 1960-80-luvuilla.

Raine Raitio, Kuhmalahden yleispiirteinen rakennusinventointi 2001.

Kiinteistötiedot. Maanmittauslaitos, Kiinteistötietojärjestelmä. http://www.ktj.fi/

Längelmäveden seudun historia. 2, Kuhmalahden historia II. Hämeenlinna 1954.

Peruskartta 2016 ja ortoilmakuvat. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/

Peruskartta 1965. Maanmittauslaitos. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

Pitäjänkartta 1899. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Senaatinkartta 1855. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/