Ali-Pörön tilakeskuksessa ovat 1. asuinrakennus (1932), 2. vilja-aitta (?/1930-l), 3. navetta (1932), 4. puoti, ratashuone, liiteri (1932), 5. saunarakennus (1965), 6. kuivuri (1970-l), 7. konesuuli (1985) ja 8. maakellari. Muutama vuosi sitten purettuja rakennuksia ovat (9) ns. hätäpirtti (1932) ja (10) vanha sauna (1932). Tilakeskuksen länsi- ja eteläpuolella on pellolla säilynyt kaksi rankorakenteista heinälatoa. Ali-Pörön tilakeskus on siirretty nykyiselle paikalle 1930-luvulla. Pihan rakennuskannasta asuinrakennus, vilja-aitta, navetta ja puotirakennus ovat tältä ajalta. Rakennukset ovat säilyneet hyvin vanhassa asussaan ja muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Erityisesti asuinrakennus on säilyttänyt vanhat piirteensä varsin hyvin alkuperäisessä asussa, vain vuoraus on tehty sotien jälkeen ja katto uusittu 1990-luvulla. Ali-Pörön keskeiset rakennukset muodostavat väljän, puustoisen neliöpihan. Pihapiiri onkin osin luonnontilainen, pihassa kasvaa mm. runsaasti kuusia, mäntyjä ja koivuja. Itäpuolella on omenapuita ja marjapensaita. Uudempi talouspiha, kuivuri ja konesuuli jäävät selvästi erottuvaksi kokonaisuudeksi pihan ja Arostentien länsipuolelle.

1. Asuinrakennus (n. 9x16) on rakennettu siististi lohkotuista kivistä tehdylle kivijalalle. Hirsirunko on vuorattu keltaiseksi maalatulla peiterimavuorauksella. Nurkkalistat ovat valkoiseksi maalatut. Vintin päädyt ja eteläpuolella oleva frontoni ovat helmiponttipaneelia. Hirsirungon vuoraus tehty sotien jälkeen. Ikkunat ovat alkuperäiset, 6-ruutuiset postipuulla. Valkoiset vuorilaudat ovat yksinkertaiset, klassiset. Satulakatto on katettu tiilikuvioidulla profiilipellillä. Kattomateriaalin vaihdon yhteydessä katolta purettiin pienet valokaapit pois. Räystäiden aluset on laudoitettu ja maalattu punaiseksi. Eteläpuolella on kookas satulakattoinen kahdella ikkunalla varustettu frontoni, jonka kohdalla on vintillä huone. Rakennukessa on julkisivun puolella satulakattoinen kivijalalle rakennttu umpikuisti, jossa ovat alkuperäiset ruutuikkunat. Rakennuksen itäpäässä on lisäksi kivijallla oleva aumakattoinen umpikuisti, ruutuikkunat. Kuistien ulko-ovet rakennusta uudemmat. Ulkoportaat ovat betonirakenteiset. Asuinrakennus on rakennettu piirustusten mukaan vuonna 1932 . Alkuperäiseen suunnitelma toteutettiin lyhentämällä rakennusta itäpäädystä, tällöin jäi pois karjakolle suunniteltu huone. Sisätiloissa ovat säilyneet 4-peiliset peiliovet ja osa talon tiiliuuneista. Itäpäässä on kivijalassa pieni betonirakenteinen kellariosa. Rakennus on hyvin säilynyt aikansa asussa. Tyyli on lähinnä 1920-luvun niukkaa klassismia, joka näkyy kuistin päätykolmiossa, kissanpenkeissä, ikkunoiden vuorilaudoissa.

2. Vanha vilja-aitta on tuotu paikalle 1930-luvulla. Rakennuksessa matala sokkeli ja lyhytnurkkainen (?) hirsirunko. Rakennus on myöhemmin vuorattu punaiseksi maalatulla peiterimavuorauksella. Rakennuksessa on vuoliaiskatto, satulakatto on katettu betonitiilellä. Rakennuksessa on pystypaneloitu lautaovi, jossa on metallinen lukko v. 1778. Osa hirsistä on uusittu siirron yhteydessä.

3. Navetta on rakennettu vuonna 1932. Rakennuksessa on betonisokkeli, runko on tehty betonitiilestä. Vintinpäädyt ovat puuverhoillut, väri keltamultaa. Satulakatto on katettu profiilipellillä. Katolla on kaksi pulpettikattoista kaavelia. Länsipäässä on vuonna 1969 rakennettu puurakenteinen siilo, jossa ovat tukirakenteena puuvanteet. Pohjoispuolella on toinen neliskanttinen siilo. Navetta on ollut tyhjillään 20 vuotta.

4. Rakennuksessa on kaksikerroksinen luhtiaitta, jossa alhaalla on ollut ns. jauhopuoti ja ylhäällä vaatepuoti. Puotiosassa on lyhytnurkkainen vuoraamaton hirsirunko, joka on tehty vanhasta materiaalista vuonna 1932. Luhtiosassa on valkoinen säleaita. Luhdin jatkeena on lautarakenteinen ratashuone ja liiteri. Rakennuksessa on satulakatto ja se on katettu betonitiilellä.

Ali-Pörö on erotettu Pörön kantatalosta vuonna 1808. Tila sijaitsi aikaisemmin Heinälahden Karhinperän rannalla. Isonjaon täydennyksessä 1930-luvulla talo päätettiin siirtää kylän takamaille. Syitä siirtoon oli useita. Tilan rakennukset olisivat tarvinneet uudistamista. Lisäksi siirtymällä takamaille oli mahdollista saada enemmän maata. Ilmeisesti myös siirtymistä avustettiin kylässä. Ensimmäiseksi rakennettiin hätäpirtti ja navettarakennus. Nykyinen asuinrakennus valmistui myös jo vuonna 1932. Nykyisin tilakeskus on asuinkäytössä ja tilan pellot ovat vuokralla. Nykyinen tila muodostettiin 1970 noin 37 hehtaarin kokoiseksi.

Yli-Pörö tilakeskus sijaitsee laajan peltoaukean pohjoisreunalla sijaitsevassa kivisessä metsäsaarekkeessa. Peltoaukean reunoilla on harvakseltaan muuta tila- ja pientila-asutusta. Ali-Pörön keskeiset rakennukset muodostavat väljän, puustoisen neliöpihan. Pihapiiri onkin osin luonnontilainen, pihassa kasvaa mm. runsaasti kuusia, mäntyjä ja koivuja. Nurmikkoa on vähän asuinrakennuksen pohjoispuolella. Itäpuolella on omenapuita ja marjapensaita. Uudempi talouspiha, kuivuri ja konesuuli jää selvästi erottuvaksi kokonaisuudeksi pihan ja Arostentien länsipuolelle.

Heiskanen, J. Viiala. Rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman inventointi 2005-2006