Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Kihniön kirkonkylän van-han puukoulun toimenpidevaihtoehdoista. Koulussa todettiin kesällä 2011 sisäilmaongelma, joka käynnisti rakennuksen kuntoa koskevat tutkimukset. Sisäilmaongelmaan haettiin aluksi helpotusta väliaikaisilla ilmanpuhdistamistoimilla ja siirrettävissä olleet toiminnot siirrettiin Kettukallion koulun yhteyteen. Kettukallion koulun yhteyteen toteutettiin myös lisätilat jotka valmistuivat 2013, samalla opetustoiminta kirkonkylän koulussa päättyi ja rakennus jäi tyhjilleen. Koulurakennus sijaitsee kirkonkylän keskellä, näkyvällä paikalla Kihniöntien varressa.

Kyseessä on kahdessa vaiheessa rakennettu hirsirunkoinen ja varsin kookas rakennus. Rakennuksen eteläpää on kaksikerroksinen, yksikerroksisessa pohjoispäässä on korkea ja kylmä vinttitila. Alkuperäinen osa on arviolta 1910-luvulta ja se laajennettiin nykymittoihinsa vuoteen 1930 mennessä. Tarkempaa tietoa rakennuksen historiasta ei ole eikä rakennusta ole inventoitu. Rakennusta on remontoitu useaan otteeseen vuoden 1930 jälkeen. Sisäpinnat on uusittu kauttaaltaan, samoin talotekniikka. Ikkunat on vaihdettu viimeisimmässä remontissa vuonna 1991. Samalla rakennettiin pieni laajennus rakennuksen pitkälle itäsivulle.

Suurimmat tekniset ongelmat liittyvät rakennuksen alapohjaan, johon kertyy kosteutta. Kosteuden kertymistä edistää osaltaan pihan korottaminen piharemontin yhteydessä vuonna 1998. Alapohjarakenteet ovat vaurioituneet ja ryömintätilan puuosissa on homekasvustoa sekä lahovaurioita. Koneellisen ilmanvaihdon myötä syntynyt ilmanpaine-ero on todennäköisesti mahdollistanut epäpuhtaan ilman pääsyn yläkerran luokkatiloihin. Alapohjan vauriot on todennettu tutkimuksin, mutta vaurioiden mahdollista leviämistä seinärakenteisiin ei voida päätellä avaamatta rakenteita. Kattokannattajien taipumia on tuettu erillisellä konstruktiolla, mutta muutoin yläpohjassa ja vinttitilassa ei ole nähtävissä merkittäviä vaurioita. Kaksikerroksisen osan yläpohjarakenteiden toimivuudesta ei ole varmuutta, mutta silmämääräisesti tarkastaen vaurioita ei ole nähtävissä sisätiloissa.

Kunta tutkii kolmea toimenpidevaihtoehtoa: rakennuksen myyntiä ulkopuoliselle, rakennuksen myyntiä siirrettäväksi osin tai kokonaan ja rakennuksen purkamista.

Rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo on suuri. Koulurakennus on yksi harvoista 1900-luvun alun rakennuksista kunnan keskustassa Kihniöntien varressa ja se on säilyttänyt myöhemmin tehdyistä remonteista huolimatta rakennushistorialliset piirteensä täysin tunnistettavina. Viime vuoteen asti jatkunut koulukäyttö on luonut myös paikkaan oman sivistys- ja sosiaalihistoriallisen merkityksensä. Rakennus on siten myös toiminnallisesti vakiintunut osaksi kirkonkylän historiallista maisemaa ja identiteettiä. Rakennuksen purkaminen olisi maankäyttö ja rakennuslain 118 §:n vastaista ja näin ollen maakuntamuseo katsoo, että vanha koulurakennus tulee säilyttää ja kunnostaa sen arvoja kunnioittavalla tavalla. Rakennukselle voi ja tuleekin etsiä uusi käyttö, mutta käytön tulee luontevasti sopia rakennukseen. Rakennuksen kunnostaminen vaiheittain on mahdollista. Rakennuksen säilyttäminen vain osittain ei ole suositeltava tai ensi sijainen vaihtoehto. Lisäksi tulee huomioida, että rakennuksen siirtäminen katsotaan myös purkamiseksi.

Rakennusta koskevat päätökset valitusosoitteineen tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseolle tiedoksi.