Pirkanmaan maakuntamuseolle on toimitettu tiedoksi ja mahdollista kommentointia varten otsikossa mainitun asemakaavahankkeen valmisteluvaiheen aineisto. Maakuntamuseo on aiemmin hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa antamassaan lausunnossa (31.1.2020, diar. 16/2020) mm. tuonut esiin alueen historiaa, rakennetun ympäristön arvoja ja ominaispiirteitä. Lisäksi on todettu, että esitelty uudisrakentaminen tulee olemaan alueen väljään yleisilmeeseen ja nykyrakentamiseen nähden raskasta ja voimakkaan kontrastista. Tutustuttuaan luonnosvaiheen aineistoon maakuntamuseo toteaa hankkeesta seuraavaa.

Luonnosvaiheessa on nähtäville asetettu kolme toisistaan poikkeavaa, vaihtoehtoista kaavaluonnosta, A-C. Niistä on vaikea nostaa esiin yhtä muita paremmaksi. Kaikissa rakentaminen on tuotu suurelta osin kiinni tontin rajoihin, lähelle katulinjaa ja koko piha-alue on maanalaisen paikoituksen kantta. Yhdessä merkittävästi Amurin nykyistä rakentamista tehokkaamman uudisrakentamisen kanssa, nämä seikat paitsi vähentävät katutilojen vehreyttä, väljyyttä ja valoisuutta myös estävät kookkaampien puiden istuttamisen piha-alueille. Voimakas kaupunkikuvallinen muutos tulisi tuoda vielä selkeämmin esiin kaavan vaikutustenarvioinnissa. Asemakaavoituksen tavoitteena on täydennysrakentamisen mahdollistaminen siten, että alueen kaupunkikuvallinen laatu ja viihtyisyys paranevat. Asuinalueiden väljyys ja vehreys on laajasti tunnistettu asuinviihtyvyyttä parantavaksi tekijäksi, mikä vaikuttaisi olevan ristiriidassa kaavan tavoitteiden kanssa.

Amurin alueesta laaditussa rakennetun ympäristön selvityksessä (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2016) on vehreyden lisäksi alueen arvokkaina piirteinä nostettu esiin alueen ensimmäisestä 1800-luvun asemakaavasta peräisin oleva korttelirakenne ja joitakin katuja reunustavat puurivit. Nämä vaikuttaisivat kaikissa vaihtoehdoissa säilyvän, mitä on pidettävä onnistuneen ratkaisuna. Vaihtoehtoja on aineistossa havainnollistettu sekä lintuperspektiiviä että katunäkymää esittävin havainnekuvin. Näihin olisi syytä tuoda rinnalle havainnekuvat nykytilanteesta, jotta muutoksia olisi helpompi arvioida.

Esitetyistä luonnosvaihtoehdoista vaihtoehto A perustuu yhteen pohjois-eteläsuuntaiseen massaan korttelin itälaidalla, joka on korkeimmillaan 12 kerrosta ja matalaan liikesiipeen Satakunnankadun varressa. VE-A vaikuttaa liian korkealta. Se saattaa jopa nousta Satakunnankadun ja Hämeenpuiston kulmassa sijaitsevaa Amurinlinnan tornia korkeammaksi ja heikentää siten ns. Impilinnan kaupunkikuvallista arvoa.

Vaihtoehto B muodostuu kahdesta matalasta pohjois-eteläsuuntaisesta massasta ja Satakunnankadun pienestä liikesiivestä, jotka u-muotoisena sulkevat korttelin miltei kokonaan. VE-B:n korkeus on maltillinen ja rakennusmassat Amurille tyypillisiä selkeitä suorakaiteita, mutta pihat jäävät pieniksi ja pimeän oloisiksi. Toiseksi, mikäli vastaava kaavaratkaisu toteutuisi useissa alueen kortteleissa, katoaisi kaupunkikuvasta lähes kaikki vehreys joidenkin kadunreunojen katupuurivejä lukuun ottamatta ja kaupunkikuvasta muodostuisi kovin monotoninen.

Vaihtoehto C sisältää L-mallisen rakennusmassan Kortelahdenkadun ja Satakunnankadun kulmassa sekä erillisen rakennuksen korttelin luoteiskulmalla. VE-C on muihin verraten korkeudeltaan keskitasoa, mutta rakentamisen määrältään tehokkain. Etenkin luoteiskulman 6-kerroksinen rakennus vaikuttaa hyvin massiiviselta. Vaihtoehto C voisi olla kulttuuriympäristön arvojen ja kaupunkikuvan kannalta hyväksyttävissä, mikäli rakentamisen määrää voidaan hieman vähentää, vehreyttä lisätä ja massoittelua sopeuttaa paremmin naapurikortteleiden matalampaan rakentamiseen.

Kaavaehdotus liiteaineistoineen pyydetään toimittamaan lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseolle.

Pirkanmaan maakuntamuseolle on toimitettu tiedoksi ja mahdollista kommentointia varten otsikossa mainitun asemakaavahankkeen valmisteluvaiheen aineisto. Maakuntamuseo on aiemmin hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa antamassaan lausunnossa (31.1.2020, diar. 16/2020) mm. tuonut esiin alueen historiaa, rakennetun ympäristön arvoja ja ominaispiirteitä. Lisäksi on todettu, että esitelty uudisrakentaminen tulee olemaan alueen väljään yleisilmeeseen ja nykyrakentamiseen nähden raskasta ja voimakkaan kontrastista. Tutustuttuaan luonnosvaiheen aineistoon maakuntamuseo toteaa hankkeesta seuraavaa.

Luonnosvaiheessa on nähtäville asetettu kolme toisistaan poikkeavaa, vaihtoehtoista kaavaluonnosta, A-C. Niistä on vaikea nostaa esiin yhtä muita paremmaksi. Kaikissa rakentaminen on tuotu suurelta osin kiinni tontin rajoihin, lähelle katulinjaa ja koko piha-alue on maanalaisen paikoituksen kantta. Yhdessä merkittävästi Amurin nykyistä rakentamista tehokkaamman uudisrakentamisen kanssa, nämä seikat paitsi vähentävät katutilojen vehreyttä, väljyyttä ja valoisuutta myös estävät kookkaampien puiden istuttamisen piha-alueille. Voimakas kaupunkikuvallinen muutos tulisi tuoda vielä selkeämmin esiin kaavan vaikutustenarvioinnissa. Asemakaavoituksen tavoitteena on täydennysrakentamisen mahdollistaminen siten, että alueen kaupunkikuvallinen laatu ja viihtyisyys paranevat. Asuinalueiden väljyys ja vehreys on laajasti tunnistettu asuinviihtyvyyttä parantavaksi tekijäksi, mikä vaikuttaisi olevan ristiriidassa kaavan tavoitteiden kanssa.

Amurin alueesta laaditussa rakennetun ympäristön selvityksessä (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2016) on vehreyden lisäksi alueen arvokkaina piirteinä nostettu esiin alueen ensimmäisestä 1800-luvun asemakaavasta peräisin oleva korttelirakenne ja joitakin katuja reunustavat puurivit. Nämä vaikuttaisivat kaikissa vaihtoehdoissa säilyvän, mitä on pidettävä onnistuneen ratkaisuna. Vaihtoehtoja on aineistossa havainnollistettu sekä lintuperspektiiviä että katunäkymää esittävin havainnekuvin. Näihin olisi syytä tuoda rinnalle havainnekuvat nykytilanteesta, jotta muutoksia olisi helpompi arvioida.

Esitetyistä luonnosvaihtoehdoista vaihtoehto A perustuu yhteen pohjois-eteläsuuntaiseen massaan korttelin itälaidalla, joka on korkeimmillaan 12 kerrosta ja matalaan liikesiipeen Satakunnankadun varressa. VE-A vaikuttaa liian korkealta. Se saattaa jopa nousta Satakunnankadun ja Hämeenpuiston kulmassa sijaitsevaa Amurinlinnan tornia korkeammaksi ja heikentää siten ns. Impilinnan kaupunkikuvallista arvoa.

Vaihtoehto B muodostuu kahdesta matalasta pohjois-eteläsuuntaisesta massasta ja Satakunnankadun pienestä liikesiivestä, jotka u-muotoisena sulkevat korttelin miltei kokonaan. VE-B:n korkeus on maltillinen ja rakennusmassat Amurille tyypillisiä selkeitä suorakaiteita, mutta pihat jäävät pieniksi ja pimeän oloisiksi. Toiseksi, mikäli vastaava kaavaratkaisu toteutuisi useissa alueen kortteleissa, katoaisi kaupunkikuvasta lähes kaikki vehreys joidenkin kadunreunojen katupuurivejä lukuun ottamatta ja kaupunkikuvasta muodostuisi kovin monotoninen.

Vaihtoehto C sisältää L-mallisen rakennusmassan Kortelahdenkadun ja Satakunnankadun kulmassa sekä erillisen rakennuksen korttelin luoteiskulmalla. VE-C on muihin verraten korkeudeltaan keskitasoa, mutta rakentamisen määrältään tehokkain. Etenkin luoteiskulman 6-kerroksinen rakennus vaikuttaa hyvin massiiviselta. Vaihtoehto C voisi olla kulttuuriympäristön arvojen ja kaupunkikuvan kannalta hyväksyttävissä, mikäli rakentamisen määrää voidaan hieman vähentää, vehreyttä lisätä ja massoittelua sopeuttaa paremmin naapurikortteleiden matalampaan rakentamiseen.

Kaavaehdotus liiteaineistoineen pyydetään toimittamaan lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseolle.