rakennusperinteinen

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus on rakennettu 1924. Rakennus on säilyttänyt peruskorjauksesta huolimatta kohtalaisesti alkuperäisen runkomuotonsa, sekä joitain alkuperäisiä tai niitä vastaavia rakennusosia ja -materiaaleja, kuten satulakatto (kate uusittu), julkisivujen laudoitustapa sekä satulakattoinen lasikuisti.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Pulkkasaarenkadun ja Tahmelan viertotien, alueen vilkkaasti liikennöidyn pääkadun, kulmauksessa sijaitsevalla tontilla ja asuinrakennuksella on suurehko merkitys katumaisemassa.

Pulkkasaarenkadun ja Tahmelan viertotien kulmauksessa sijaitseva loivasti etelään laskeva tontti, jolla 1924 rakennettu yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus sekä mahdollisesti 1980-90-luvuilla rakennetut pihavarasto ja puukatos.

Ilmakuvien, 1930 asemakartan ja kiinteistön omistajan kertoman perusteella tontin asuinrakennus on rakennettu 1924. Rakentaja oli nykyisen omistajan isoisä, Kalle Ylinen. Talo rakennettiin useimpien muiden noppamaillisten pispalalaistalojen tapaan alkujaan kahden perheen taloksi. Pihassa, tontin etelärajan keskellä on ollut pienehkö piharakennus, joka on sittemmin purettu. Nykyiset pihavarasto ja puukatos sijaitsevat tontin länsirajan tuntumassa. Ne on rakennettu mahdollisesti 1980-90-luvuilla. Piharakennuksia ei ole inventoitu erikseen niiden vähäisen kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi.

Tonttiraja on 1930-luvulta alkaen säilynyt lähes muuttumattomana. Ainoastaan pohjoisreunasta on lunastettu pala Tahmelan viertotien leventämisen alta. Katuliittymä tontille on ollut Pulkkasaarenkadulta, kun se nykyisin on Tahmelan viertotieltä.

Asuinrakennus on peruskorjattu voimakkaasti 1981 arkkitehti Olli Jokisen suunnitelmien mukaan. Kiinteistö on säilynyt alkuperäisellä omistajasuvulla.

Tontti sijaitsee vilkaasti liikennöidyn Tahmelan viertotien varressa, loivasti etelään, Pyhäjärven rantaan viettävässä rinteessä. Ympäröivillä tonteilla on alueen perinteistä 1900-luvun alun rakentamista edustavia yksittäispientaloja.

Ajotie pihaan on Tahmelan viertotieltä, asuinrakennuksen itäpuolelta sekä tontin koilliskulmaan tasatulle pysäköintipaikalle. Ajotiet ja parkkipaikka ovat sorapintaiset. Muutoin tontti on nurmipintainen. Pihassa kasvaa runsaasti vanhoja omenapuita, luumupuita, marjapensaita, sireeniä ja perennoja. Tontin yleisilme, jäsentely ja kasvillisuus ovat tasattua parkkitaskua lukuun ottamatta pääosin perinteiset.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen kattomuodon, runkomuodon, rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Pihan ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 16.4.2002. 2002 inventoinnin kohdenumero 115.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).

Kiinteistön omistaja / asukas