Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta. Tutustuttuaan hankkeen aineistoon ja tehtyään kohteeseen tarkastuksen (perinnerakennusmestari 7.12.2020) maakuntamuseo toteaa seuraavaa.
Asuinpientalo sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä (RKY 2009) Viinikka-Nekalan pientaloalue. Aluekuvauksen mukaan Viinikan ja Nekalan omakoti- ja pienkerrostaloalueet ovat 1900-luvun alkupuolen ja jälleenrakennuskauden korkeatasoisesti suunniteltuja, osittain kunnallisen asuntotuotannon turvin toteutettuja asuinalueita. Tontilla on voimassa vuonna 1993 vahvistettu nk. kaupunkikuvallisen suojelun sisältävä asemakaava, jossa rakennusta koskee merkintä sj-8: "Olemassa olevan rakennuksen alkuperäisen tyylin mukaista julkisivu- ja katemateriaalia, pintakäsittelytapaa, aukotusta ja ikkunoiden puitejakoa ei saa muuttaa kuin pakottavista syistä ja tyyliin sopivalla tavalla. Mikäli rakennuksessa on suoritettu kokonaisuutta häiritseviä muutoksia, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen. --"
Vaikka alueen asemakaavaa voidaan nykylainsäädäntöön nähden jossain määrin pitää puutteellisena rakennetun kulttuuriympäristön arvojen huomioimisessa, on sen tavoitteina kuitenkin selkeästi vaalia historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan alueen luonnetta. Asemakaavan selostuksessa todetaan, että "rakennuskannan ajallinen yhtenäisyys kullakin osa-alueella muodostaa niille omaleimaisen ilmeen samoinkuin alueen asemakaavan rakenne." Kaavan tavoitteena todetaan: "Nykyisten rakennusten säilyttämistä tuetaan ja uudisrakentaminen sopeutetaan olemassa olevaan rakennuskantaan." Lisäksi asemakaavan selostuksessa on selvitetty alueen rakentumisen historiaa ja rakennuskannan ominaispiirteitä.
Rakennuksesta ei ole inventointitietoja. Nekalantien eteläpuolisia alueita koskevan Nekalan korttelien 573–577 ja 579–580 sekä puistojen rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin (Pirkanmaan maakuntamuseo 2017) perusteella rakennus edustaa tyypiltään Nekalan alueelle ominaista, alun perin yhden tai usean perheen käyttöön suunniteltua pientaloa. Useiden muutosten johdosta asuintalo on kuitenkin olemukseltaan sekoittunut, eikä yhteys Nekalan perinteiseen talotyyppiin ja rakennustyyliin ole enää ilmeinen. Rakennuksessa on kapeahko satulakatto ja eteläsivulla alueelle epätyypillinen korkea poikkipääty ja tasakattoinen neliömäinen kuisti sen vieressä. Talon verhouksena on pystyrimalaudoitus ja alaosassa vaakalauta. Ikkunat on uusittu. Rakennuksen alkuperäistä piirustusaineistoa ei ole saatavilla, ainoastaan lupapiirros tulisijamuutokseen v. 1936. Asemakaavan selostuksessa 30.12.1991 korttelin neljästä tontista ainoastaan yhden, nro 84, mainitaan säilyttäneen alkuperäisen tai alkuperäistä hyvin vastaavan ulkoasun. Asemakaavahistoriansa osalta tontti 85 kuuluu Nekalan varhaisimpaan, 1920-luvun puolivälissä kaavoitettuun osaan.
Paksunmullantie 12 asuintalo sijaitsee maisemallisesti tärkeällä paikalla. Etelässä tontti rajoittuu Viinikan urheilukenttään (Idmaninpuisto), ja siitä on kentän yli näköyhteys Viinikan kirkolle. Viinikan kirkko (Yrjö Vaskinen, 1932) on julkisena rakennuksena asuinalueen keskeinen maamerkki ja mainitaan erikseen RKY-alueen kuvauksessa. Kaakosta Erätieltä ja lounaasta Paksunmullantieltä on avarat näkymät kohti kiinteistöä. Koska tontti ja sen päärakennus sijaitsevat kuitenkin hiukan alarinteessä verrattuna ympäröiviin tontteihin, ja lisäksi Paksunmullantie jatkuu kevyenliikenteen väylänä ja puistoalueena kohti Nekalantietä, ei korttelin 551 eteläreunasta muodostu niin merkittävää yhtenäistä taustamaisemaa urheilukentälle ja kirkolle kuin esimerkiksi Erätien tai Kurjentaipaleen säännöllisestä kadunvarsinäkymästä. Lännessä ja pohjoisessa kiinteistöä ympäröivät saman korttelin asuinrakennukset, joiden tarkat rakennusajat eivät ole tiedossa, mutta jotka piirteiltään edustavat pääosin 1920-30-lukuja. Tontin nro 84 asuinrakennus on laajennettu paritaloksi (Rakennusvalvonnan arkisto, pääpiirustukset 19.4.1950).
Tarkastuskäynnillä 7.12.2020 asuinrakennusta arvioitiin ainoastaan ulkopuolelta, läsnä oli kohteen myyntiä hoitava kiinteistönvälittäjä antamassa lisätietoja sisätilojen kunnosta ja vaurioista. Rakennuksen ulkovaippa on yleisilmeeltään kulunut ja vähintään huollon tarpeessa. Saumapeltikatto on todennäköisesti alkuperäinen, sen maalipinta on paikoin erittäin huonokuntoinen, mutta varsinaisista vuodoista ei ollut tietoa. Vakavimmat havaittavissa olevat vauriot keskittyvät kellarikerroksen seiniin, jotka on jossain vaiheessa betonoitu ulkopuolelta. Betonissa on useita perustusten liikkumisen aiheuttamia halkeamia ja vaurioitumista, mikä kiinteistönvälittäjän mukaan näkyy kellarissa pesutilojen lattian painumisena ja laatoituksen halkeiluna. Sisätiloja on uusittu muun muassa tulipalon vuoksi, ja perustusten painuminen näkyy huoneissa lattian kallistumisena keskusmuurilta ulkoseinien suuntaan. Rakennus olisi todennäköisesti kunnostettavissa, mutta erityisesti perustusten ja kellarin osalta rakenteelliset toimenpidetarpeet ovat merkittäviä.
Edellä kuvatun perusteella maakuntamuseo katsoo, että Paksunmullantie 12 asuinpientalon keskeisin suojeltava arvo on tontin asemakaavallinen merkitys osana Viinikka-Nekalan kehitystä ja valtakunnallisesti arvokasta kokonaisuutta. Itse rakennuksen tyylilliset piirteet ovat kuitenkin siinä määrin sekoittuneet, että nykyisen rakennuksen purkamista ja sen korvaamista uudella asuinrakennuksella voidaan pitää mahdollisena, vaikkakin valitettavana alueen ajallisen yhtenäisyyden kannalta.
Mikäli tontille suunnitellaan uudisrakentamista, se on sovitettava huolellisesti kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen kaupunkiympäristöön ja Viinikka-Nekalan asuinalueen keskeiseen maisemakohtaan. Esitetyssä uudisrakennuksen luonnoksessa rakennuspaikka ja -ala mukailevat nykyistä rakennusta ja tontin kulkujärjestelyt ovat nykyisen kaltaiset, mitä maakuntamuseo pitää hyvänä lähtökohtana suunnittelulle. Suunnitelmasta eivät kuitenkaan käy ilmi mm. tarkempi julkisivu etelään Idmaninpuiston suuntaan, rakennuksen kattokorkeus suhteessa tontin 84 asuinrakennukseen tai julkisivuvärityksen tarkemmat sävyt. Tarkennettu suunnitelma tulee toimittaa maakuntamuseoon lausuntoa varten.
Maakuntamuseo esittää myös, että erityisesti rakennuksen maisemallisesta asemasta ja sijainnista RKY-alueella johtuen purkamislupa-asiasta tulisi pyytää Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta. Tutustuttuaan hankkeen aineistoon ja tehtyään kohteeseen tarkastuksen (perinnerakennusmestari 7.12.2020) maakuntamuseo toteaa seuraavaa.
Asuinpientalo sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä (RKY 2009) Viinikka-Nekalan pientaloalue. Aluekuvauksen mukaan Viinikan ja Nekalan omakoti- ja pienkerrostaloalueet ovat 1900-luvun alkupuolen ja jälleenrakennuskauden korkeatasoisesti suunniteltuja, osittain kunnallisen asuntotuotannon turvin toteutettuja asuinalueita. Tontilla on voimassa vuonna 1993 vahvistettu nk. kaupunkikuvallisen suojelun sisältävä asemakaava, jossa rakennusta koskee merkintä sj-8: "Olemassa olevan rakennuksen alkuperäisen tyylin mukaista julkisivu- ja katemateriaalia, pintakäsittelytapaa, aukotusta ja ikkunoiden puitejakoa ei saa muuttaa kuin pakottavista syistä ja tyyliin sopivalla tavalla. Mikäli rakennuksessa on suoritettu kokonaisuutta häiritseviä muutoksia, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen. --"
Vaikka alueen asemakaavaa voidaan nykylainsäädäntöön nähden jossain määrin pitää puutteellisena rakennetun kulttuuriympäristön arvojen huomioimisessa, on sen tavoitteina kuitenkin selkeästi vaalia historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan alueen luonnetta. Asemakaavan selostuksessa todetaan, että "rakennuskannan ajallinen yhtenäisyys kullakin osa-alueella muodostaa niille omaleimaisen ilmeen samoinkuin alueen asemakaavan rakenne." Kaavan tavoitteena todetaan: "Nykyisten rakennusten säilyttämistä tuetaan ja uudisrakentaminen sopeutetaan olemassa olevaan rakennuskantaan." Lisäksi asemakaavan selostuksessa on selvitetty alueen rakentumisen historiaa ja rakennuskannan ominaispiirteitä.
Rakennuksesta ei ole inventointitietoja. Nekalantien eteläpuolisia alueita koskevan Nekalan korttelien 573–577 ja 579–580 sekä puistojen rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin (Pirkanmaan maakuntamuseo 2017) perusteella rakennus edustaa tyypiltään Nekalan alueelle ominaista, alun perin yhden tai usean perheen käyttöön suunniteltua pientaloa. Useiden muutosten johdosta asuintalo on kuitenkin olemukseltaan sekoittunut, eikä yhteys Nekalan perinteiseen talotyyppiin ja rakennustyyliin ole enää ilmeinen. Rakennuksessa on kapeahko satulakatto ja eteläsivulla alueelle epätyypillinen korkea poikkipääty ja tasakattoinen neliömäinen kuisti sen vieressä. Talon verhouksena on pystyrimalaudoitus ja alaosassa vaakalauta. Ikkunat on uusittu. Rakennuksen alkuperäistä piirustusaineistoa ei ole saatavilla, ainoastaan lupapiirros tulisijamuutokseen v. 1936. Asemakaavan selostuksessa 30.12.1991 korttelin neljästä tontista ainoastaan yhden, nro 84, mainitaan säilyttäneen alkuperäisen tai alkuperäistä hyvin vastaavan ulkoasun. Asemakaavahistoriansa osalta tontti 85 kuuluu Nekalan varhaisimpaan, 1920-luvun puolivälissä kaavoitettuun osaan.
Paksunmullantie 12 asuintalo sijaitsee maisemallisesti tärkeällä paikalla. Etelässä tontti rajoittuu Viinikan urheilukenttään (Idmaninpuisto), ja siitä on kentän yli näköyhteys Viinikan kirkolle. Viinikan kirkko (Yrjö Vaskinen, 1932) on julkisena rakennuksena asuinalueen keskeinen maamerkki ja mainitaan erikseen RKY-alueen kuvauksessa. Kaakosta Erätieltä ja lounaasta Paksunmullantieltä on avarat näkymät kohti kiinteistöä. Koska tontti ja sen päärakennus sijaitsevat kuitenkin hiukan alarinteessä verrattuna ympäröiviin tontteihin, ja lisäksi Paksunmullantie jatkuu kevyenliikenteen väylänä ja puistoalueena kohti Nekalantietä, ei korttelin 551 eteläreunasta muodostu niin merkittävää yhtenäistä taustamaisemaa urheilukentälle ja kirkolle kuin esimerkiksi Erätien tai Kurjentaipaleen säännöllisestä kadunvarsinäkymästä. Lännessä ja pohjoisessa kiinteistöä ympäröivät saman korttelin asuinrakennukset, joiden tarkat rakennusajat eivät ole tiedossa, mutta jotka piirteiltään edustavat pääosin 1920-30-lukuja. Tontin nro 84 asuinrakennus on laajennettu paritaloksi (Rakennusvalvonnan arkisto, pääpiirustukset 19.4.1950).
Tarkastuskäynnillä 7.12.2020 asuinrakennusta arvioitiin ainoastaan ulkopuolelta, läsnä oli kohteen myyntiä hoitava kiinteistönvälittäjä antamassa lisätietoja sisätilojen kunnosta ja vaurioista. Rakennuksen ulkovaippa on yleisilmeeltään kulunut ja vähintään huollon tarpeessa. Saumapeltikatto on todennäköisesti alkuperäinen, sen maalipinta on paikoin erittäin huonokuntoinen, mutta varsinaisista vuodoista ei ollut tietoa. Vakavimmat havaittavissa olevat vauriot keskittyvät kellarikerroksen seiniin, jotka on jossain vaiheessa betonoitu ulkopuolelta. Betonissa on useita perustusten liikkumisen aiheuttamia halkeamia ja vaurioitumista, mikä kiinteistönvälittäjän mukaan näkyy kellarissa pesutilojen lattian painumisena ja laatoituksen halkeiluna. Sisätiloja on uusittu muun muassa tulipalon vuoksi, ja perustusten painuminen näkyy huoneissa lattian kallistumisena keskusmuurilta ulkoseinien suuntaan. Rakennus olisi todennäköisesti kunnostettavissa, mutta erityisesti perustusten ja kellarin osalta rakenteelliset toimenpidetarpeet ovat merkittäviä.
Edellä kuvatun perusteella maakuntamuseo katsoo, että Paksunmullantie 12 asuinpientalon keskeisin suojeltava arvo on tontin asemakaavallinen merkitys osana Viinikka-Nekalan kehitystä ja valtakunnallisesti arvokasta kokonaisuutta. Itse rakennuksen tyylilliset piirteet ovat kuitenkin siinä määrin sekoittuneet, että nykyisen rakennuksen purkamista ja sen korvaamista uudella asuinrakennuksella voidaan pitää mahdollisena, vaikkakin valitettavana alueen ajallisen yhtenäisyyden kannalta.
Mikäli tontille suunnitellaan uudisrakentamista, se on sovitettava huolellisesti kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen kaupunkiympäristöön ja Viinikka-Nekalan asuinalueen keskeiseen maisemakohtaan. Esitetyssä uudisrakennuksen luonnoksessa rakennuspaikka ja -ala mukailevat nykyistä rakennusta ja tontin kulkujärjestelyt ovat nykyisen kaltaiset, mitä maakuntamuseo pitää hyvänä lähtökohtana suunnittelulle. Suunnitelmasta eivät kuitenkaan käy ilmi mm. tarkempi julkisivu etelään Idmaninpuiston suuntaan, rakennuksen kattokorkeus suhteessa tontin 84 asuinrakennukseen tai julkisivuvärityksen tarkemmat sävyt. Tarkennettu suunnitelma tulee toimittaa maakuntamuseoon lausuntoa varten.
Maakuntamuseo esittää myös, että erityisesti rakennuksen maisemallisesta asemasta ja sijainnista RKY-alueella johtuen purkamislupa-asiasta tulisi pyytää Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Jaa
Facebookissa