rakennusperinteinen

asutushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Vanha kantatalo isojaon aikaisella paikalla. Paritupatyyppinen, tyypillinen aikakautensa rakennustapaa edustava päärakennus 1898, kohtalaisen hyvin alkuperäisessä asussaan, muutoksia 1990-luvulla. Pohassa myös 1900-luvun alun ulkorakennus ja kellari vuodelta 1893. Kohde muodostaa edustavan rakennetun ympäristön kokonaisuuden itäpuolellaan sijaitsevien Kutin ja Nikkilän tilojen kanssa.

Kiinteistöön kuuluvat päärakennus ja ulkorakennus. Näiden länsipuolella on kivinavetta, joka kuuluu Junnilan itäpuolella sijaitsevaan Kutin tilaan.

1½-kerroksisen päärakennuksen perustuksena on lohkokivi. Hirsirunko on vuorattu vaakalaudoituksella, yläosassa on pystylaudoitus. Seinät ovat vaaleat, listat valkoiset. Satulakatto on katettu aaltopellillä. Ikkunat ovat 6-ruutuiset. Julkisivun puolella rakennuksen pitkällä eteläsivulla on satulakattoinen poikkipääty. Pitkällä pohjoissivulla on satulakattoinen umpikuisti, jossa on koristeelliset ikkunat. Parioven yläpuolella on koristeellinen kamanaikkuna. Pohjoissivulla on myös toinen ulko-ovi, jonka yläpuolella on satulakattoinen katos.

Päärakennuksessa on tilaa noin 200 neliömetriä, siinä on kuusi huonetta, keittiö ja iso eteinen. Yläkerta on toistaiseksi vinttitilana, sinne on tarkoitus tehdä työ- ja varastotilaa. Lähes kaikissa huoneissa on alkuperäiset tulisijat, jotka ovat hyväkuntoisia, eteisessä on peltikuorinen pystymuuri. Keittiössä, tuvassa ja olohuoneessa on leveä lautalattia.

1½-kerroksinen ulkorakennus on L-kirjaimen muotoinen. Sen perustuksena on lohkokivi, jota on osittain tuettu betonivalulla. Hirsirunko on vuoraamaton, päätykolmioissa on peiterimoitettu pystylaudoitus. Seinät ovat punaiset, listat valkoiset. Satulakatto on katettu pellillä. Rakennuksen pohjois-etelä -suuntaisessa osassa ovat aitat. Alakerrassa on pystykaiteinen avokuisti, yläkerrassa avonainen sola. Katon etelälape on aumattu.

Ulkorakennuksen pohjoispuolella on hirsinen, pulpettikattoinen puusuoja. Ulkorakennuksen luoteispuolella on lohkokivikellari, jonka päätykolmio on vuorattu punaiseksi maalatulla peiterimoitetulla pystylaudoituksella. Satulakatto on katettu pellillä. Kellarin oven yläpuolella on kirjaimet T.I.W. 1893. Tilaan on kuulunut vuonna 1908 rakennettu tiilinavetta, vuonna 1915 rakennettu hevostalli ja sikala sekä vuonna 1919 rakennettu kanala.

Junnilaa omisti vuodesta 1890 alkaen kunnallisneuvos Taave Junnila, joka oli tunnettu kunnallinen ja valtiollinen toimija. Tila oli ollut saman suvun hallussa 1830-luvulta alkaen. 1930-lukuun mennessä siihen oli liitetty Riisikka- ja Liukkala -nimiset tilat sekä osia Rahkilan ja Heikkilän tiloista. Siitä oli tuolloin erotettu 11 tilaa, yhteensä 99,3 hehtaaria. Kiinteistö oli Junnilan suvun hallussa 1980-luvulle saakka, jolloin sen osti Pia Hildenin isä. Tuolloin Junnila liitettiin sen itäpuolella sijaitsevaan Kuttiin. Nykyiset omistajat ovat ostaneet kiinteistön vuonna 1998, jolloin se on erotettu Kutista. Sitä ennen rakennus oli asumattomana noin 25 vuotta.

Taave Junnila rakennutti päärakennuksen vuonna 1898 ja siinä oli alun perin 11 huonetta. Rakennusta uusittiin vuonna 1914. Päärakennus on ollut L-kirjaimen muotoinen, siitä on purettu puolet 1990-luvun loppupuolella. Rakennuksen itäpäässä pohjois-etelä -suuntaisesti sijainnut osa oli ennen purkamista tyhjillään, jolloin se lahosi. Päärakennuksen peruskorjaus on valmistunut vuonna 2000, jolloin on tehty mm. sisäwc, sauna ja pesutilat sekä portaat eteisestä yläkertaan. Alkuperäinen huonejärjestys on muuttunut. Yhdestä huoneesta on purettu alkuperäinen tulisija.

Ulkorakennus on rakennettu todennäköisesti 1900-luvun alussa.

Kiinteistö sijaitsee Evontien pohjoispuolella aivan kylätien vieressä vanhan kylätontin tuntumassa. Itäpuolella on Kutin tila, johon Junnila 1980- ja 1990-luvuilla kuului. Lännessä on Evon entinen mäkitupalaisalue. Etelässä kylätien eteläpuolella on peltoaukeita.

Kokonaisuuden maisemallisten ja rakennusperinteisten arvojen säilyttäminen on tärkeää. Päärakennusta ei saisi purkaa. Täydennysrakentamisessa huomio tulee kiinnittää olevan rakennuskannan uusi rakennus niihin.

Suomen maatilat III. Tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. Turun ja Porin lääni, Ahvenanmaa. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo 1932.

Pia Hilden, Vammala