Tontilla ovat 1. työväentalo (1912/1927-l) ja 2. ulkorakennus (2000-l). Rakennus on rakennettu työväentaloksi 1910-luvulla ja sitä on laajennettu vuonna 1927. Laajennukseen on käytetty mm. vanha riihi ja kansakoulu. Rakennus on säilyttänyt vuosisadan alun olennaiset rakennushistorialliset piirteensä. Mäellä sijaitsevalla rakennuksella on keskeinen ja näkyvä paikka Viialan keskustan tuntumassa lähellä Asemakadun ja Keskuskadun risteystä ja se omaa käyttöhistoriansa puolesta keskeistä aatehistoriallista arvoa. Pienellä mäellä sijaitseva rakennus näkyy parhaiten Asemakaudulle, ajo pihaan on Keskuskadun puolelta. Naapureina ovat mm. Viialan seurahuone ja suuri asuin- ja liikerakennus sekä omakotitaloja.

Rakennus muodostuu rakennuksen päädyissä olevista poikkipäädyistä ja niiden väliin jäävästä saliosasta. Rakennuksen itäosa ja keskellä oleva saliosa ovat rakennettu matalien lohkottujen kivitolppien päälle. Länsipäässä, joka rakennettiin 1927, on käytetty maan viettämisen vuoksi korkeampia betonipilareita, joiden välit ovat muurattu kahitiilellä. Rakennuksessa on hirsirunko, joka on vuorattu vaaleanpunertavalla peiterimavuorauksella. Rakennuksen katot ovat satulakattoja, joissa on punaiseksi maalattu vanha peltikatto. Myös profiloidut piiput ovat pellitetty. Alumiinirakenteiset ikkunat ovat uusittu hiljakkoin ja jäljittelevät jakoineen ja pintalistoineen alkuperäisiä jugendhenkisiä t-karmillisia ikkunoita, joiden ikkunoiden ruudut oli lisäksi jaettu välipuittein pienempiin. Ikkunoiden vuorilaudat ovat punaiseksi maalattu, uusittu ikkunoiden yhteydessä, sahalautaa. Pääsisäänkäynti on rakennuksen länsipään pohjoiskulmassa. Pariovi on rakennusta nuorempi, puupintainen, jäljittelee peileineen ja ikkunaosan ristikkäisinen listoineen 1920-luvun ovia. Rakennuksen Itäpäädyssä on pulpettikattoinen umpikuisti, joka on rakennettu betonitolpille, peiterimavuoraus, peiliovi. Kuisti mahdollisesti rakennusta nuorempi ja tehty laajennuksen yhteydessä 1920-luvulla.

Pulpettikattoinen varastorakennuksessa on betonisokkeli ja lomalaudoitus. Rakennus on uudehko.

Vuorelan palstatila, 0,24 hehtaaria, on lohkottu Viialan tilasta vuonna 1906. Tontilla oli August Mäkelän ilmeisesti 1890-luvulla rakentama asuinrakennus ja talousrakennuksia.

Helmikuun lopulla vuonna 1903 kokoontui n. 40 työläistä Haihunkosken Ison- Rasin pirttiin keskustelmaan pitäisikö Viialaan perustaa oma työväenyhdistys. Lopullinen päätös asiasta tehtiin viikkoa myöhemmin 1.3.1903, jota pidetään yhdistyksen perustamispäivänä.

Yhdistykselle tärkeä oma talo saatiin hankittua marraskuussa 1908, jolloin yhdistys osti Aug. Mäkelän tontin rakennuksineen. Talon tupaantuliaiset pidettiin joulukuussa. Tilan puutteen vuoksi rakennuksen viereen päätettiin rakentaa uudisrakennus vuonna 1910. Samaan aikaan kunnassa aloitettiin uuden kansakoulun rakentamista. Työväenyhdistys osti tällöin vanhan koulutalon. Lisäksi ostettiin riihi ja muutamia kymmeniä pohjatukkeja. Uuden työväentalon vihkiäisjuhlaa voitiin viettää maailmansodan kynnyksellä 6.9.1914. Rakennus käsitti tällöin nykyisen rakennuksen itäpään huoneet ja salin, joka vastasi suurelta osin vanhan koulun luokkahuonetta. Vanha Aug. Mäkelän talo toimi uuden työväentalon ravintolatilana aina vuoteen 1927, jolloin salin länsipuolelle valmistui laajennus. Tämän jälkeen ravintola muutti uudisosaan ja vanha työväentalo purettiin. Nykyinen työväentalo oli hirsipintainen ainakin vielä 1930-luvun alkupuolella.

Työväentalo sijaitsee keskeisellä paikalla lähellä Asemakadun ja Keskuskadun risteystä. Pienellä mäellä sijaitseva rakennus näkyy parhaiten Asemakaudulle, ajo pihaan on Keskuskadun puolelta. Naapureina on mm. Viialan seurahuone ja suuri asuin- ja liikerakennus sekä omakotitaloja.

Heiskanen, J. Viiala. Rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman inventointi 2005-2006