Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta. Pappilansaaressa sijaitsee Teiskon pappila, joka on sijoitettu alueelle 1920-luvulla. Klassismia edustava pappilarakennus on valmistunut 1927, ja samaa tyyliä henkivät myös pihapiiriin kuuluvat työntekijöiden asuinrakennus, ulkorakennus ja sauna. Pappilansaari on osa Teiskon kirkon ja Teiskolan kartanon valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, jota koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Tämän lisäksi alue kuuluu myös Teiskon-Asuntilan maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan, ja pappilan pihapiiri kuuluu maakunnallisen arvoalueen rakennetun ympäristön ydinkohteisiin. Maakuntakaavassa aluetta koskee seuraava suunnittelumääräys: "Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen." Alueella on voimassa Teiskon kirkonseudun osayleiskaava, jossa pappila on osoitettu merkittäväksi rakennuskohteeksi ja pääosa saaresta maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Kaavassa pappilan viereen on osoitettu yksi erillispientalon rakennuspaikka. Yleiskaava on hyväksytty 1999. Aitolahden ja Teiskon alueelle ollaan laatimassa uutta yleiskaavaa.

Kaava-alueella on tehty syksyllä 2018 arkeologinen inventointi Mikroliitti Oy:n toimesta. Tutkimuksessa ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai muista arkeologisista kohteista. Näin ollen maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa arkeologisen kulttuuriperinnön osalta.

Hanketta varten ollaan asianmukaisesti laatimassa rakennetun ympäristön selvitystä ja hankesuunnittelun taustana tullaan käyttämään tekeillä olevaa diplomityötä. Hankealueen rakennetun ympäristön arvot ovat poikkeuksellisen merkittäviä, joten maakuntamuseo ei voi ottaa kantaa hankkeen yksityiskohtiin ennen tämän lähtötietoaineiston valmistumista. Maakuntamuseo katsoo, että suunnitelmat pappilan rakennuskannan säilyttämisestä ja suojelusta ovat oikea lähtökohta alueen kehittämiselle. Myös pappilan puolijulkisen, yhteisöllisen käytön säilyttäminen on hyvä tavoite. Hankkeen haasteet liittyvät erityisesti viljelymaiseman luonteen säilyttämiseen. Alustavissa luonnoksissa pappilan pihapiirin yhteyteen on jätetty peltoalue, samoin alueen eteläosaan, mutta muilta osin nykyinen, arvokas peltomaisema muuttuisi pienten mökkien ja niitä ympäröivien puutarhatonttien täyttämäksi. Viljelytraditio jatkuisi, mutta maiseman luonne muuttuisi. Jossain määrin näitä vaikutuksia on mahdollista ohjata rakentamistapaa ja pihojen käsittelyä koskevilla märäyksillä sekä rakennusten sijoittelua koskevalla suunnittelulla. Nyt esitetyissä suunnitelmissä esimerkiksi mökit on sijoitettu korttelien reunoille, joka luo ympäristöstä tiiviimmin katumaista ja tuo rakennuskannan lähemmäs avoimeksi jääviä tiloja kuin rakennusten sijoittaminen tonttien takaosiin.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että hankkeen tutkimista on mahdollista jatkaa. Ennen jatkosuunnittelua rakennetun ympäristön selvitys tulee saattaa valmiiksi ja sen tarjoamaa tietoa alueen kulttuuriympäristön arvoista tulee käyttää jatkosuunnittelun keskeisenä lähtökohtana. 

Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta. Pappilansaaressa sijaitsee Teiskon pappila, joka on sijoitettu alueelle 1920-luvulla. Klassismia edustava pappilarakennus on valmistunut 1927, ja samaa tyyliä henkivät myös pihapiiriin kuuluvat työntekijöiden asuinrakennus, ulkorakennus ja sauna. Pappilansaari on osa Teiskon kirkon ja Teiskolan kartanon valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, jota koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Tämän lisäksi alue kuuluu myös Teiskon-Asuntilan maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan, ja pappilan pihapiiri kuuluu maakunnallisen arvoalueen rakennetun ympäristön ydinkohteisiin. Maakuntakaavassa aluetta koskee seuraava suunnittelumääräys: "Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen." Alueella on voimassa Teiskon kirkonseudun osayleiskaava, jossa pappila on osoitettu merkittäväksi rakennuskohteeksi ja pääosa saaresta maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Kaavassa pappilan viereen on osoitettu yksi erillispientalon rakennuspaikka. Yleiskaava on hyväksytty 1999. Aitolahden ja Teiskon alueelle ollaan laatimassa uutta yleiskaavaa.

Kaava-alueella on tehty syksyllä 2018 arkeologinen inventointi Mikroliitti Oy:n toimesta. Tutkimuksessa ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai muista arkeologisista kohteista. Näin ollen maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa arkeologisen kulttuuriperinnön osalta.

Hanketta varten ollaan asianmukaisesti laatimassa rakennetun ympäristön selvitystä ja hankesuunnittelun taustana tullaan käyttämään tekeillä olevaa diplomityötä. Hankealueen rakennetun ympäristön arvot ovat poikkeuksellisen merkittäviä, joten maakuntamuseo ei voi ottaa kantaa hankkeen yksityiskohtiin ennen tämän lähtötietoaineiston valmistumista. Maakuntamuseo katsoo, että suunnitelmat pappilan rakennuskannan säilyttämisestä ja suojelusta ovat oikea lähtökohta alueen kehittämiselle. Myös pappilan puolijulkisen, yhteisöllisen käytön säilyttäminen on hyvä tavoite. Hankkeen haasteet liittyvät erityisesti viljelymaiseman luonteen säilyttämiseen. Alustavissa luonnoksissa pappilan pihapiirin yhteyteen on jätetty peltoalue, samoin alueen eteläosaan, mutta muilta osin nykyinen, arvokas peltomaisema muuttuisi pienten mökkien ja niitä ympäröivien puutarhatonttien täyttämäksi. Viljelytraditio jatkuisi, mutta maiseman luonne muuttuisi. Jossain määrin näitä vaikutuksia on mahdollista ohjata rakentamistapaa ja pihojen käsittelyä koskevilla märäyksillä sekä rakennusten sijoittelua koskevalla suunnittelulla. Nyt esitetyissä suunnitelmissä esimerkiksi mökit on sijoitettu korttelien reunoille, joka luo ympäristöstä tiiviimmin katumaista ja tuo rakennuskannan lähemmäs avoimeksi jääviä tiloja kuin rakennusten sijoittaminen tonttien takaosiin.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että hankkeen tutkimista on mahdollista jatkaa. Ennen jatkosuunnittelua rakennetun ympäristön selvitys tulee saattaa valmiiksi ja sen tarjoamaa tietoa alueen kulttuuriympäristön arvoista tulee käyttää jatkosuunnittelun keskeisenä lähtökohtana.