Pirkkalan kunta osti vuonna 1949 Kyöstin tilan, johon myös nykyinen Huovin alue kuuluu. Kunta sai Kyöstistä merkittävän maa-alueen asutusta, teollisuutta ja kunnallisia palveluita varten. Valtaosa nykyisestä asuinalueesta oli peltoja tai metsää. Alueella oli vain muutamia asuinrakennuksia, jotka sittemmin ovat valtaosaltaan kadonneet. Vanhoja talousrakennuksia on vielä nähtävillä mm. Miekkatien päässä olevien omakotitalojen pihoissa.

Huovista myytiin joitakin tontteja heti 1950-luvun alussa. Uuden rakennuslain mukainen rakennuskaava vahvistettiin Huovin ja viereisen Lepomoision alueilla vuonna 1960. Aluetta täydenneettiin uudella kaavalla vuonna 1988 ja koillisosia vielä vuonna 1991. Alueen eteläosassa Pyhäjärventien ja asuialueen välissä on laaja peltoalue, joka on vuonna 2007 pääosin kaavoitettu teollisuustonteiksi.

Huovin alue sijaitsee Pirkkalan kuntakekuskuksen lounaispuolella, vuonna 1992 rakennetun Lentoasemantien länsipuolella. Huovi rajoittuu luoteessa Lepomoision asuinalueeseen ja pohjoisessa vuonna 1986 valmistuneeseen Pirkkalan terveyskeskukseen, joka sijatsee Naistenmatkan alueella. Etelässä ja lounaassa Huovi rajoittuu vuonna 1983 valmistuneeseen taajaman ohittavaan Pyhäjärventiehen

Huovin asuinalue on rakentunut 1950-1990-luvuilla. Alueella on yhteensä noin 100 omakotitaloa. Huovin omakotitontit ovat usein epäsäännöllisen muotoisia ja kooltaan vaihtelevasti noin 600-2000m². Tontit on aidattu vaihtelevasti erilaisilla pensas- tai lauta-aidoilla. Eri-ikäinen rakennuskanta on sekoittunutta ja alueen yleisilme on melko epäyhtenäinen lukuunottamatta muutamia ajallisesti yhtenäisempiä alueita ja kadunvarsinäkymiä.

Alueen pääliikenneväylä on lähes pohjois-eteläsuuntainen Nuijamiehentie, joka johtaa Lentoasemantieltä Perkiöntielle. Muut alueen kadut ovat rauhallisia, päättyviä asuinkatuja. Kadut on nimetty alueen nimeen yhteensopivasti erilaisten aseiden nimillä, kuten Keihästie, Jousitie ja Miekkatie (huovi=sotilas).

Huovin asuntoalueelle nousi muutama taloryhmiä jo 1950-luvulla, mm. Kilpitielle, Huovintielle ja Nuijamiehentien alkupäähän. Asuinrakennukset ovat ajalle tyypillisiä puolitoistakerroksisia, kellarillisia, satulakattoisia omakotitaloja. Alueen rakennuskannan pääosa onkuitenkin 1960-luvulta sekä 1970-luvun alkuvuosilta. Yhtenäisimpiä tuon ajan taloryhmiä on Tapparantien ja Jousitien varsilla sekä Keihästien lounaispuolella. Ajalle tyypilliset omakotitalot eroavat selkeästi 1950-luvulla rakennetuista. Ne ovat yksikerroksisia ja loivaharjakattoisia. Asunto-osan jatkeena on usein hieman matalammaksi porrastettu siipi, jossa sijaitsevat autotalli, sauna- ja varastotilat. Rinteeseen sijoitetuissa taloissa edellä mainitut tilat ovat kellarissa. Talot ovat joko puu tai tiilirunkoisia ja betoniperustaisia. Julkisivumateriaalina yleistyi puhtaaksi muurattu tiili, jota on käytetty joko koko julkisivuissa tai vain rakennuksen päädyissä. Ikkunanpuitteet, räystäänaluset ja muut puuosat ovat tyypillisesti tummaksi petsattua puuta. Rakennusten yleisväritys on tummansävyistä.

Huovin aluetta täydennettiin vuonna 1988. Tuon ajan rakennuskantaa on mm. Keihästien koillispuolella, Vasamatiellä ja Miekkatiellä. Ajalle tyypillisesti talot ovat yleiväritykseltään hyvin vaaleita, joten ne erottuvat selvästi 1960-70 luvun rakennuskannasta. Julkisivuissa on käytetty usein sekä tiiltä että laudoitusta. Uusimmat alueen rakennukset ovat 1990-luvun alkuvuosilta ja ne sijaitsevat Jousitien päässä.

Tiiviisti rakennetulla alueella on vielä muutamia laajempia rakentamisesta vapaita alueita, joiden säilyttäminen alueen asukkaiden virkistyskäytössä tulisi turvata myös jotkossa. Alueen yhtenäisyyttä voisi parantaa suosimalla esim. pensasaitoja tonttien rajaamisessa. Alueen rakennusinventointitiedot eivät ole vielä kattavat. Mahdolliset uudet maankäyttösuunnitelmat edellyttävät inventoinnin täydentämistä ja syventämistä

Huovin alueen asemakaava on vahvistettu: 25.4.1991, 12.4.1988 ja alkuperäinen kaava on 1960.