Kaava-alueen rakennuskanta koostuu viidestä, Tampellan tehtaan 1975–76 ra-kennuttamasta elementtirakenteisesta pistetalosta. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että rakennukset ovat tyypillisiä aikansa arkirakentamisen edustajia ja ne ovat säilyttäneet alkuperäiset piirteensä hyvin. Kaava-alueen rakennuskannalla ei ole Tampereen keskustan rakennettu ympäristö 2012 -selvityksessä katsottu olevan erityistä kulttuurihistoriallista arvoa. Kaava-alueelta ei tunneta myöskään kiinteitä muinaisjäännöksiä. Sen sijaan kaava-alue rajautuu Lapin valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön ja Koukkuniemen arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön (Tampereen keskustan rakennettu ympäristö 2012 -selvitys).

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kaava-alueen rakennusten korvaami-nen uudisrakennuksilla on lähtökohtaisesti mahdollista. Hankealueen sijoittuminen arvokkaiden kulttuuriympäristöjen viereen asettaa kuitenkin hankkeelle reunaehtoja. Hanke ei saa vaarantaa Lapin kaupunginosan ja Koukkuniemen kulttuuriympäristön arvoja. Lapin rakennettu kulttuuriympäristö on inventoitu vuonna 2013, ja inventoinnin tuloksena alueen arvoihin on listattu Lapin sijainti metsäisen viheralueen ympäröimänä. Koukkuniemen alueesta on laadittu kaupunkikuvallinen selvitys 2005, jonka jälkeen alueen Rauhaniementien puoleiselle reunalle on tosin rakennettu uusi ravintokeskus. Selvitysten mukaan Koukkuniemen arvokkaimmat rakennuskohteen sijaitsevat pääosin alueen rannanpuoleisessa osassa. Edellä mainitut selvitykset on syytä listata kaavan selvitysaineistoihin.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että hankkeen selvitysaineistot ovat riittä-viä. Hankkeen vaikutusten arvioimisen tueksi tulee kuitenkin esittää havainnekuvia, jotka osoittavat kaavaratkaisun vaikutukset läheisten arvoalueiden arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin.

Kaavaluonnos tulee toimittaa lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.