Kaskitie 17–21:een on suunnitteilla julkisivuremontti, jossa kiinteistön julkisivu-rappaukset uusittaisiin lämpörappauksella. Nykyisen rappauksen alla on kaasu-betoni. Rappauksista on laadittu kuntokartoitus vuonna 2000. Lisäksi tavoitteena on mm. uusia tuuletusparvekkeet ja sisäänkäyntien lipat, ovet sekä liiketilojen ikkunat ja purkaa lämpökeskuksen piippu.

Kaskitie 17–21 (kaupunginarkkitehti Jaakko Ilveskoski, 1955–56) sijaitsee Kale-van kirkon ja kaupunginosan valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa ympäristössä, jota koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevan valtioneuvoston päätöksen (30.11.2000 ja sen tarkistuksen 13.11.2008) kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevien erityistavoitteiden mukaan alueiden käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Lisäksi mm. Maankäyttö- ja rakennuslain 118 §:n mukaan rakennuksen korjaus- ja muutostyössä on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella.

Kalevan arvot liittyvät sen statukseen yhtenä Suomen yhtenäisimmistä ja laajimmista toisen maailmansodan jälkeen funktionalismin kaavoitusperiaatteiden mukaisesti toteutetuista kaupunginosista. Kaskitien varren lamellitalot kuuluvat Kalevan ensimmäisen rakennusvaiheen keskeisiin alueisiin. Avoin korttelirakenne ja laajat, yhtenäiset ja yksinkertaiset julkisivupinnat tekevät Kalevan kerrostaloista herkkiä julkisivumuutoksille. Kaskitie 17–21:ssä on lukuisia ajalleen tyypillisiä piirteitä, jotka muodostavat kohteen arkkitehtoniset arvot: yksinkertainen massoittelu, julkisivujen säännöllinen aukotus, rapatut seinäpinnat, sileällä rappauksella korostetut ikkuna- ja oviaukot, kaksijakoiset ikkunat sekä parvekkeiden pinnakaiteet. Kaskitie 17–21:llä on myös huomattavaa historiallista ja kaupunkikuvallista arvoa.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että lämpörappaus on Kaskitie 17–21:n seinärakenteesta johtuen mahdollinen. Työssä tulee kiinnittää erityistä huomiota uuden rappauspinnan elävää ilmeeseen ja esim. liikuntasaumojen sijoitteluun niin että ne eivät riko yhtenäisen seinäpinnan vaikutelmaa. Sileäksi hierretyn, vaalean rappauspinnan muodostamat kehykset ikkuna- ja oviaukkojen ympärillä ovat Kaskitie 17–21:n rakennuksille ominainen arkkitehtoninen piirre ja ne tulee säilyttää. Hankkeen yhteydessä on suunniteltu rakennusten värityksen muuttamista harmaanruskeasta punaiseksi. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Kalevan kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämiseksi alueella tulisi ensisijassa suosia alueen syntyajankohdalle tyypillisiä maanläheisiä värisävyjä (esimerkkinä Helsinki-värit) ja huomioida väritysmuutosten vaikutus kaupunkikuvaan. Kaskitie 17–21:n osalta maakuntamuseo esittää, että hankkeen yhteydessä laadittaisiin vielä havainnekuva muutettavan värisävyn vaikutuksesta Kaskitien katunäkymiin.

Muilta osin Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.