Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun hankkeeseen. Maakuntamuseo on viimeksi antanut lausunnon saman hankkeen valmisteluvaiheessa 18.3.2022 (diar. 134/2022). Lausunnossa mm. vertailtiin aineistossa esiteltyjä neljää vaihtoehtoa ja todettiin niistä vaihtoehdot VE 0, VE A ja VE B lähtökohtaisesti mahdollisiksi sekä edellytettiin viiteaineistoa korjattavaksi ja täydennettäväksi. Alueellinen vastuumuseo kiittää lausunnon valmistelulle saamastaan lisäajasta ja toteaa ehdotusvaiheen aineistosta seuraavaa.

Kaavaehdotus perustuu osin luonnosvaiheessa esitettyyn vaihtoehtoon A. VE A:ssa tontin kaupunkikuvallisesti keskeisin rakennuksen kulmaosa ja Verkatehtaankadun puoleinen julkisivu oli tarkoitus säilyttää ja tonttia täydentää räystäslinjasta sisäänvedetyllä yhdeksänkerroksisella uudisosalla.

Kaavaehdotuksessa Verkatehtaan puoleiselle vuonna 1926 rakennetulle ja vuonna 1937 korotetulle rakennusosalle on osoitettu suojelumerkintä (sr-62) ja lopuille vuosina 1937 ja 1939 rakennetuille Verkatehtaan ja Tuomiokirkonkadun puoleisille rakennusosille julkisivun säilyttämistä edellyttävä merkintä (ju/s). Lisäksi mahdollistetaan suojellun rakennuksen korottaminen nelikerroksisella uudisosalla ja tontin täydentäminen katujen puolelta räystäslinjasta sisäänvedetyllä kahdeksankerroksisella uudisosalla. Yleismääräys edellyttää, että uudisosat tulee sovittaa alkuperäiseen rakennustapaan, materiaaleihin ja detaljeihin.

Vaikutustenarviointi tuo esiin, että kaavaratkaisun myötä merkittävä osa tontin kulttuurihistoriallisista arvoista menetetään, kun pääosa nykyisistä rakennusosista korvautuu uusilla. Kaupunkikuvalliset arvot kuitenkin osin säilyvät, vaikka uudisosat muuttavat rakennuksen ilmettä Tuomiokirkonkadun ja Verkatehtaankadun varrella.

Pirkanmaan maakuntamuseo pitää valitettavana, että hankkeessa ei ole pystytty löytämään ratkaisua, jossa entistä tehdasrakennusta olisi ollut mahdollista säilyttää laajemmin. Nyt esitettyä ratkaisua, jossa 1930-luvun lopun rakennusosista säilyy vain julkisivut, ei täysin voida pitää rakennussuojelun periaatteiden mukaisena. Kokonaisuutena arvioiden maakuntamuseo kuitenkin pitää esitettyä ratkaisua hyväksyttävänä. Ratkaisun perusteita (mm. kuntoseikkoja) tulisi kuitenkin kaavaselostuksessa tuoda selkeämmin esiin. Kaavamerkintöihin tai määräysten sisältöön Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa.

Lopuksi maakuntamuseo huomauttaa, että koska vain pieni osa tontin nykyisistä rakennusosista säilyy, tulisi säilyvien osien kunnostustapaan, materiaaleihin ja väreihin hankkeen jatkosuunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota. Maakuntamuseo esittää harkittavaksi, että hankkeessa laadittaisiin säilyvien rakennusosien kunnostamista ja uudisrakentamista ohjaava rakennustapaohje.

Maakuntamuseo suosittelee hankkeen jatkosuunnittelussa säilyvien julkisivujen osalle väritutkimuksen laatimista ja peruskorjattavien julkisivujen värityksen valitsemista tutkimukseen pohjautuen. Rakennushistorian ja kertovuuden näkökulmasta vaikuttaisi luontevalta, että eri-ikäiset rakennusosat poikkeaisivat toisistaan myös väritykseltään. Nyt kaavaehdotuksen viitesuunnitelman havainnekuvassa (Neva Arkkitehdit Oy, 2023) koko rakennus korotuksineen on esitetty funktionalismille tyypillisesti valkoisena. Julkisivujen ilmeen osalta viitesuunnitelmakuvia on päivitetty asianmukaisesti ja viitesuunnitelmaa voidaan pitää riittävänä asemakaavahankkeen tarkoituksiin.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun hankkeeseen. Maakuntamuseo on viimeksi antanut lausunnon saman hankkeen valmisteluvaiheessa 18.3.2022 (diar. 134/2022). Lausunnossa mm. vertailtiin aineistossa esiteltyjä neljää vaihtoehtoa ja todettiin niistä vaihtoehdot VE 0, VE A ja VE B lähtökohtaisesti mahdollisiksi sekä edellytettiin viiteaineistoa korjattavaksi ja täydennettäväksi. Alueellinen vastuumuseo kiittää lausunnon valmistelulle saamastaan lisäajasta ja toteaa ehdotusvaiheen aineistosta seuraavaa.

Kaavaehdotus perustuu osin luonnosvaiheessa esitettyyn vaihtoehtoon A. VE A:ssa tontin kaupunkikuvallisesti keskeisin rakennuksen kulmaosa ja Verkatehtaankadun puoleinen julkisivu oli tarkoitus säilyttää ja tonttia täydentää räystäslinjasta sisäänvedetyllä yhdeksänkerroksisella uudisosalla.

Kaavaehdotuksessa Verkatehtaan puoleiselle vuonna 1926 rakennetulle ja vuonna 1937 korotetulle rakennusosalle on osoitettu suojelumerkintä (sr-62) ja lopuille vuosina 1937 ja 1939 rakennetuille Verkatehtaan ja Tuomiokirkonkadun puoleisille rakennusosille julkisivun säilyttämistä edellyttävä merkintä (ju/s). Lisäksi mahdollistetaan suojellun rakennuksen korottaminen nelikerroksisella uudisosalla ja tontin täydentäminen katujen puolelta räystäslinjasta sisäänvedetyllä kahdeksankerroksisella uudisosalla. Yleismääräys edellyttää, että uudisosat tulee sovittaa alkuperäiseen rakennustapaan, materiaaleihin ja detaljeihin.

Vaikutustenarviointi tuo esiin, että kaavaratkaisun myötä merkittävä osa tontin kulttuurihistoriallisista arvoista menetetään, kun pääosa nykyisistä rakennusosista korvautuu uusilla. Kaupunkikuvalliset arvot kuitenkin osin säilyvät, vaikka uudisosat muuttavat rakennuksen ilmettä Tuomiokirkonkadun ja Verkatehtaankadun varrella.

Pirkanmaan maakuntamuseo pitää valitettavana, että hankkeessa ei ole pystytty löytämään ratkaisua, jossa entistä tehdasrakennusta olisi ollut mahdollista säilyttää laajemmin. Nyt esitettyä ratkaisua, jossa 1930-luvun lopun rakennusosista säilyy vain julkisivut, ei täysin voida pitää rakennussuojelun periaatteiden mukaisena. Kokonaisuutena arvioiden maakuntamuseo kuitenkin pitää esitettyä ratkaisua hyväksyttävänä. Ratkaisun perusteita (mm. kuntoseikkoja) tulisi kuitenkin kaavaselostuksessa tuoda selkeämmin esiin. Kaavamerkintöihin tai määräysten sisältöön Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa.

Lopuksi maakuntamuseo huomauttaa, että koska vain pieni osa tontin nykyisistä rakennusosista säilyy, tulisi säilyvien osien kunnostustapaan, materiaaleihin ja väreihin hankkeen jatkosuunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota. Maakuntamuseo esittää harkittavaksi, että hankkeessa laadittaisiin säilyvien rakennusosien kunnostamista ja uudisrakentamista ohjaava rakennustapaohje.

Maakuntamuseo suosittelee hankkeen jatkosuunnittelussa säilyvien julkisivujen osalle väritutkimuksen laatimista ja peruskorjattavien julkisivujen värityksen valitsemista tutkimukseen pohjautuen. Rakennushistorian ja kertovuuden näkökulmasta vaikuttaisi luontevalta, että eri-ikäiset rakennusosat poikkeaisivat toisistaan myös väritykseltään. Nyt kaavaehdotuksen viitesuunnitelman havainnekuvassa (Neva Arkkitehdit Oy, 2023) koko rakennus korotuksineen on esitetty funktionalismille tyypillisesti valkoisena. Julkisivujen ilmeen osalta viitesuunnitelmakuvia on päivitetty asianmukaisesti ja viitesuunnitelmaa voidaan pitää riittävänä asemakaavahankkeen tarkoituksiin.