Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa purkamislupahakemuksesta, joka koskee Sääksjärven koulun entistä keittolarakennusta sekä asuntolaa. Maakuntamuseo on aiemmin ottanut kantaa (diar.31/2018) entisen keittolarakennuksen purkamismahdollisuuteen ja todennut seuraavaa.

Entinen keittolarakennus on vuodelta 1939 ollen vanhin Sääksjärven koulun pihapiirin rakennuksista. Rakennuksessa on ikkunallinen kellari, jossa on opetus- ja kokoontumistiloja, pääkerros luokkahuoneineen sekä yläkerta, joka on osittain kylmää vinttitilaa. Keittolarakennus sijaitsee näkyvästi keskellä pihaa rajaten laajan pihamaan pienempiin osa-alueisiin. Rakennus on tärkeä kokonaisuuden osana niin historiallisesti kuin kaupunkikuvallisestikin. 

Entiseen keittolarakennukseen  on asennettu koneellinen ilmanvaihto ja lisäksi tehty lukuisia pintaremontteja. Kellari on kärsinyt vesivahingosta sadevesiviemärin tukkiuduttua. Lisäksi kellarin muutostöissä on saatu aikaan riskirakenteita eikä salaojien olemassa olosta/toimivuudesta ole tietoa. Luokkahuonekerroksen tilan 107 lattiaremontissa on käytetty huokoista kuitulevyä paikassa, jossa ko. materiaali on altis vaurioitumiselle. Rakennuksen purkamista perustellaan sen huonolla kunnolla. Maakuntamuseo katsoi saamiensa rakennuksen kuntotutkimusasiakirjojen perusteella, että ko. rakennuksen kunnostaminen on mahdollista, vaikkakin se vaatii laajoja toimenpiteitä. Rakenteelliset korjaustarpeet kohdistuvat ensi sijaisesti kellarin alapohjaan ja seiniin sekä kellarin ja luokkahuonekerroksen välipohjaan.

Aiemmassa lausunnossa (diar. 31/2018) mainittujen kuntoselvitysten (Tutkimusraportti 20.2.2015, Sisäilmalähetti / Sandbox Oy ja Asbesti- ja haitta-ainekartoitus 1.8.2017, Inspecta) jälkeen ei maakuntamuseolle ole toimitettu uutta selvitysaineistoa kyseisen rakennuksen kunnosta. 

Nyt käsillä oleva purkulupahakemus käsittää myös opettajien asuntolan. Asuntola on 1950-luvulta ja toimii nykyisin esikouluopetuksen tiloina. Rakennus on säilyttänyt alkuperäiset piirteensä hienosti muuttuneesta käyttötarkoituksesta huolimatta. Maakuntamuseo teki maastokatselmuksen 16.5.2019 tutustuen sekä entiseen keittolaan että esikoulurakennukseen. Lisäksi maakuntamuseo on tutustunut myös esikoulurakennusta koskeviin kuntoselvityksiin (Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus 8.4.2019, Kiwa Inspecta ja Asbesti- ja haitta-ainekartoitus 15.6.2017, Inspecta). Esikoulun kuntotutkimuksesta käy ilmi muun muassa seuraavaa:

Rakennuksessa on kohonneita kosteusarvoja kellarikerroksen maanvastaisissa seinissä ja lattiassa. Ongelman aiheuttavat puutteet salaojituksessa, hulevesien hallinnassa ja patolevytyksessä, sekä vesieristyksen ikääntyminen ja kapillaarikatkon puuttuminen. Materiaalinäytteistä tehdyissä mikrobianalyyseissä on vahva viite vauriosta ulkoseinän eristeessä patterisyvennyksen kohdalla sekä joitakin viitteitä tai heikkoja viitteitä vauriosta muissa eloperäisissä materiaaleissa ikkunoiden ympärillä, välipohjissa ja yläpohjassa. Osassa kellarin seiniä on mineraalivillaeriste, jossa on myös viite mikrobivauriosta. Sisäilmatutkimuksen mukaan esikoulun tilojen ilmanvaihto on riittämätön ja ne ovat alipaineiset ulkoilmaan nähden. Yhdessä kuituanalyysinäytteessä havaittiin toimenpidekynnyksen ylittävä määrä epäorgaanisia kuituja, joiden todennäköiseksi lähteeksi paikannettiin ainakin sisäkattojen akustiikkalevyt. Pistokoeluonteisissa merkkiainekokeissa todettiin ilmavuotoja rakennusosien liittymäkohdissa ja rakenteiden läpivienneissä.

Kokonaisuutena arvioiden rakennus on kunnostettavissa, joskin osa tarpeellisista toimenpiteistä on laajuudeltaan verrattavissa peruskorjaukseen. Kellarin käyttötarkoituksen säilyttäminen sellaisena, ettei se edellytä jatkuvaa oleskelua kellaritiloissa, mahdollistaa maakosteuden riittävän hillitsemisen kohtuullisin toimenpitein. Ulkoseinien päärakennetyyppi on kosteusteknisesti turvallinen massiivitiili, joten mikrobivaurioitumisen aiheuttama toimenpidetarve kohdistuu ulkovaipan lämpöeristettyihin kohtiin ja alalaattapalkistojen orgaanisiin materiaaleihin. Näiden osalta on mahdollista tapauskohtaisesti tutkia yhtenä vaihtoehtona tiivistyskorjausta, joka huolellisesti suunniteltuna ja toteutettuna soveltuu stabiileille kivirakenteille. 

Sääksjärven koulu on mainittu Lempäälän kulttuuriympäristöohjelmassa vuonna 2006 yhtenä todennäköisesti arvokkaana kohteena, joka tulee inventoida tarkemmin. Sääksjärvelle ollaan laatimassa osayleiskaavaa ja sen yhteydessä on laadittu rakennettua ympäristöä koskeva selvitys, jossa Sääksjärven koulu on todettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi. Kohde edustaa tyypillistä vaiheittain rakentunutta koulukeskustyyppiä, johon liittyy myös urheilukenttä huoltorakennuksineen. Koulukeskuksen rakennukset ovat säilyttäneet arkkitehtoniset piirteensä hienosti ja muodostavat edustavan kokonaisuuden. Laajentamista ja uudisrakentamista on toteutettu kokonaisuus huomioiden ja vanhimpia rakennuksia kunnioittaen. Kohde on yksi suurimmista yhtenäiskouluista Pirkanmaalla. Kohde on kokonaisuutena edustava ja Lempäälässä harvinainen esimerkki kerroksellisesta ja laajasta koulukokonaisuudesta, jossa eri aikakaudet ja koulusuunnittelun ihanteet ovat selvästi hahmotettavissa. Purkaminen merkitsisi huomattavia vaikutuksia rakennetun kulttuuriympäristön arvoihin eivätkä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti purkamisen edellytykset siten täyty. Maakuntamuseo ei puolla purkamisluvan myöntämistä tässä vaiheessa vaan edellyttää, että rakennusten säilyttäminen ratkaistaan vireillä olevan yleiskaavoituksen yhteydessä, tarkempien rakennusten kulttuurihistoriallista arvoa, korjaustapaa ja käytettävyyttä koskevien selvitysten perusteella.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa hankkeesta.

Purkamislupahakemusta koskeva päätös valitusosoitteineen tulee viipymättä toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseolle tiedoksi.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa purkamislupahakemuksesta, joka koskee Sääksjärven koulun entistä keittolarakennusta sekä asuntolaa. Maakuntamuseo on aiemmin ottanut kantaa (diar.31/2018) entisen keittolarakennuksen purkamismahdollisuuteen ja todennut seuraavaa.Entinen keittolarakennus on vuodelta 1939 ollen vanhin Sääksjärven koulun pihapiirin rakennuksista. Rakennuksessa on ikkunallinen kellari, jossa on opetus- ja kokoontumistiloja, pääkerros luokkahuoneineen sekä yläkerta, joka on osittain kylmää vinttitilaa. Keittolarakennus sijaitsee näkyvästi keskellä pihaa rajaten laajan pihamaan pienempiin osa-alueisiin. Rakennus on tärkeä kokonaisuuden osana niin historiallisesti kuin kaupunkikuvallisestikin. Entiseen keittolarakennukseen  on asennettu koneellinen ilmanvaihto ja lisäksi tehty lukuisia pintaremontteja. Kellari on kärsinyt vesivahingosta sadevesiviemärin tukkiuduttua. Lisäksi kellarin muutostöissä on saatu aikaan riskirakenteita eikä salaojien olemassa olosta/toimivuudesta ole tietoa. Luokkahuonekerroksen tilan 107 lattiaremontissa on käytetty huokoista kuitulevyä paikassa, jossa ko. materiaali on altis vaurioitumiselle. Rakennuksen purkamista perustellaan sen huonolla kunnolla. Maakuntamuseo katsoi saamiensa rakennuksen kuntotutkimusasiakirjojen perusteella, että ko. rakennuksen kunnostaminen on mahdollista, vaikkakin se vaatii laajoja toimenpiteitä. Rakenteelliset korjaustarpeet kohdistuvat ensi sijaisesti kellarin alapohjaan ja seiniin sekä kellarin ja luokkahuonekerroksen välipohjaan.Aiemmassa lausunnossa (diar. 31/2018) mainittujen kuntoselvitysten (Tutkimusraportti 20.2.2015, Sisäilmalähetti / Sandbox Oy ja Asbesti- ja haitta-ainekartoitus 1.8.2017, Inspecta) jälkeen ei maakuntamuseolle ole toimitettu uutta selvitysaineistoa kyseisen rakennuksen kunnosta. Nyt käsillä oleva purkulupahakemus käsittää myös opettajien asuntolan. Asuntola on 1950-luvulta ja toimii nykyisin esikouluopetuksen tiloina. Rakennus on säilyttänyt alkuperäiset piirteensä hienosti muuttuneesta käyttötarkoituksesta huolimatta. Maakuntamuseo teki maastokatselmuksen 16.5.2019 tutustuen sekä entiseen keittolaan että esikoulurakennukseen. Lisäksi maakuntamuseo on tutustunut myös esikoulurakennusta koskeviin kuntoselvityksiin (Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus 8.4.2019, Kiwa Inspecta ja Asbesti- ja haitta-ainekartoitus 15.6.2017, Inspecta). Esikoulun kuntotutkimuksesta käy ilmi muun muassa seuraavaa:Rakennuksessa on kohonneita kosteusarvoja kellarikerroksen maanvastaisissa seinissä ja lattiassa. Ongelman aiheuttavat puutteet salaojituksessa, hulevesien hallinnassa ja patolevytyksessä, sekä vesieristyksen ikääntyminen ja kapillaarikatkon puuttuminen. Materiaalinäytteistä tehdyissä mikrobianalyyseissä on vahva viite vauriosta ulkoseinän eristeessä patterisyvennyksen kohdalla sekä joitakin viitteitä tai heikkoja viitteitä vauriosta muissa eloperäisissä materiaaleissa ikkunoiden ympärillä, välipohjissa ja yläpohjassa. Osassa kellarin seiniä on mineraalivillaeriste, jossa on myös viite mikrobivauriosta. Sisäilmatutkimuksen mukaan esikoulun tilojen ilmanvaihto on riittämätön ja ne ovat alipaineiset ulkoilmaan nähden. Yhdessä kuituanalyysinäytteessä havaittiin toimenpidekynnyksen ylittävä määrä epäorgaanisia kuituja, joiden todennäköiseksi lähteeksi paikannettiin ainakin sisäkattojen akustiikkalevyt. Pistokoeluonteisissa merkkiainekokeissa todettiin ilmavuotoja rakennusosien liittymäkohdissa ja rakenteiden läpivienneissä.Kokonaisuutena arvioiden rakennus on kunnostettavissa, joskin osa tarpeellisista toimenpiteistä on laajuudeltaan verrattavissa peruskorjaukseen. Kellarin käyttötarkoituksen säilyttäminen sellaisena, ettei se edellytä jatkuvaa oleskelua kellaritiloissa, mahdollistaa maakosteuden riittävän hillitsemisen kohtuullisin toimenpitein. Ulkoseinien päärakennetyyppi on kosteusteknisesti turvallinen massiivitiili, joten mikrobivaurioitumisen aiheuttama toimenpidetarve kohdistuu ulkovaipan lämpöeristettyihin kohtiin ja alalaattapalkistojen orgaanisiin materiaaleihin. Näiden osalta on mahdollista tapauskohtaisesti tutkia yhtenä vaihtoehtona tiivistyskorjausta, joka huolellisesti suunniteltuna ja toteutettuna soveltuu stabiileille kivirakenteille. Sääksjärven koulu on mainittu Lempäälän kulttuuriympäristöohjelmassa vuonna 2006 yhtenä todennäköisesti arvokkaana kohteena, joka tulee inventoida tarkemmin. Sääksjärvelle ollaan laatimassa osayleiskaavaa ja sen yhteydessä on laadittu rakennettua ympäristöä koskeva selvitys, jossa Sääksjärven koulu on todettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi. Kohde edustaa tyypillistä vaiheittain rakentunutta koulukeskustyyppiä, johon liittyy myös urheilukenttä huoltorakennuksineen. Koulukeskuksen rakennukset ovat säilyttäneet arkkitehtoniset piirteensä hienosti ja muodostavat edustavan kokonaisuuden. Laajentamista ja uudisrakentamista on toteutettu kokonaisuus huomioiden ja vanhimpia rakennuksia kunnioittaen. Kohde on yksi suurimmista yhtenäiskouluista Pirkanmaalla. Kohde on kokonaisuutena edustava ja Lempäälässä harvinainen esimerkki kerroksellisesta ja laajasta koulukokonaisuudesta, jossa eri aikakaudet ja koulusuunnittelun ihanteet ovat selvästi hahmotettavissa. Purkaminen merkitsisi huomattavia vaikutuksia rakennetun kulttuuriympäristön arvoihin eivätkä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti purkamisen edellytykset siten täyty. Maakuntamuseo ei puolla purkamisluvan myöntämistä tässä vaiheessa vaan edellyttää, että rakennusten säilyttäminen ratkaistaan vireillä olevan yleiskaavoituksen yhteydessä, tarkempien rakennusten kulttuurihistoriallista arvoa, korjaustapaa ja käytettävyyttä koskevien selvitysten perusteella.Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa hankkeesta.Purkamislupahakemusta koskeva päätös valitusosoitteineen tulee viipymättä toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseolle tiedoksi.