Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta purkamislupahakemuksesta. Purettavaksi suunniteltu, noin 670 m pitkä puunkuljetin sijaitsee Nokian keskustan tuntumassa, Nokianvirran rannassa, useiden kiinteistöjen alueella. Purkamisen perusteluiksi mainitaan vuosikymmenien käyttämättömyys sekä huoltamattomuuden ja ilkivallan aiheuttama huono kunto. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut lupahakemukseen liiteaineistoineen ja toteaa seuraavaa.
Puunkuljetin on erittäin näkyvä ja historiallisesti kiinnostava. Se sijaitsee Nokian teollisuuslaitosten valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueella (RKY-inventoinnin päivitys/Museovirasto, 2009). Lisäksi alue on osa Pyhäjärven - Nokianvirran - Kuloveden kulttuurimaiseman maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi. Ehdotus maakunnallisiksi maisema-alueiksi 2013/Pirkanmaan liitto). Alueen teollisuushistorialliset arvot on myös tunnistettu lukuisissa muissa selvityksissä, kuten Nokian kulttuuriympäristöohjelmassa (Teivas ja Tulonen, 2001) ja Sahanrannan/Kartanonrannan asemakaavanmuutosta varten laaditussa kulttuuriympäristöselvityksessä Nokia Sahanranta - Peltoja, puistoja ja teollisuutta Nokian kartanon maisemissa - arkeologian, rakennetun ympäristön ja maisemahistorian selvitys (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, 2016).
Viimeksi mainitun selvityksen sekä kuljettimesta laaditun dokumentoinnin (AFRY Finland Oy, 28.2.2024) mukaan alkujaan noin 760 m pitkä puunkuljetin on rakennettu 1970-luvun alussa. Kuljetin korvasi tehdasalueiden välisen kapearaiteisen rautatien ja yhdisti itäpäässä sijaitsevan Lintuniemen kuorimon ja länsipäässä sijaitsevan sulfiittisellutehtaan. Kuljettimen käyttö päättyi vuonna 1985 sellutehtaan lopettaessa toimintansa. Nokianvirran ylittävän Emäkoskentien sillan uusimisen yhteydessä v. 2018 kuljettimesta purettiin sillan alittava noin 90 metrin pituinen osuus.
Vuonna 2016 laaditussa selvityksessä kuljettimella on todettu olevan teollisuushistoriallista arvoa osana alueen paperiteollisuuden prosessia. Se on määritelty kuuluvaksi kulttuurihistorialliselta arvoltaan toiseksi arvokkaimpaan arvoluokkaan. Toimenpidesuositusten mukaan luokkaan II kuuluvat rakennukset, rakennusosat tai rakenteet tulisi säilyttää.
Jäljellä olevan kuljettimen itäosasta noin 150 metriä sijaitsee Kartanonrannaksi nimetyllä alueella, jonne ollaan laatimassa asemakaavanmuutosta. Pirkanmaan maakuntamuseo on Kartanonrannan asemakaavanmuutoksen luonnoksesta antamassaan lausunnossa (7.8.2023, diar. 381/2023) toivonut kuljettimen säilyttämismahdollisuuksia tutkittavan. Sen säilyttämistä ei kuitenkaan ole pidetty välttämättömänä. Kaavamuutosehdotus on parhaillaan nähtävillä. Kuljettimelle ei ole pystytty löytämään käyttötarkoitusta, eikä sille ole kaavaehdotuksessa osoitettu suojelumerkintää.
Hakemuksen ja sen liiteaineistojen mukaan nyt haluttaisiin purkaa kuljettimen jäljellä olevat osat, lukuun ottamatta 1-5 metriä korkeita betonipilareita, joiden päälle kuljetin on tuettu. Purkutyösuunnitelmassa (L&T Teollisuuspalvelut Oy, 29.2.2024) mainitaan, että metallirunko katkaistaan läheltä perustuksia, jotta rungon purkaminen ei aiheuttaisi vaurioita säästettäville betonipilareille/perustuksille.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kuljettimen purkaminen on valitettavaa, mutta mahdollista. Maakuntamuseo pitää hyvin onnistuneena ratkaisua, jonka mukaan kuljettimen betoniset jalustat on tarkoitus säilyttää osana teollista maisemaa ja alueen teollisuushistoriasta kertovina muistomerkkeinä.
Purettavaksi suunniteltu nostin sijaitsee Nokianvirran rannan lähellä alueella, jota ei ole tarkastettu aiemmissa Nokialla tehdyissä arkeologisissa inventoinneissa. Virran ja läheisen Nokian kartanon ympäristöstä tunnetaan ennestään useita teollisuus- ja asutushistoriallisia arkeologisia suojelukohteita. Suunnitellun purkutyön alueella saattaa myös sijaita ennestään tuntemattomia kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita, jotka tulisi ottaa huomioon mm. työkoneiden reittien suunnittelussa. Purkutyöhankkeessa mahdollisesti huomioitavien arkeologisten kohteiden paikantamiseksi ja mahdollisen arkeologisen inventointitarpeen arvioimiseksi Pirkanmaan maakuntamuseo suorittaa alueella maastokatselmuksen, jonka tuloksesta informoidaan Nokian kaupunkia. Katselmus voidaan tehdä luotettavasti vain lumettomissa olosuhteissa. Asia on syytä mainita purkulupapäätöksessä.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta purkamislupahakemuksesta. Purettavaksi suunniteltu, noin 670 m pitkä puunkuljetin sijaitsee Nokian keskustan tuntumassa, Nokianvirran rannassa, useiden kiinteistöjen alueella. Purkamisen perusteluiksi mainitaan vuosikymmenien käyttämättömyys sekä huoltamattomuuden ja ilkivallan aiheuttama huono kunto. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut lupahakemukseen liiteaineistoineen ja toteaa seuraavaa.
Puunkuljetin on erittäin näkyvä ja historiallisesti kiinnostava. Se sijaitsee Nokian teollisuuslaitosten valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueella (RKY-inventoinnin päivitys/Museovirasto, 2009). Lisäksi alue on osa Pyhäjärven - Nokianvirran - Kuloveden kulttuurimaiseman maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi. Ehdotus maakunnallisiksi maisema-alueiksi 2013/Pirkanmaan liitto). Alueen teollisuushistorialliset arvot on myös tunnistettu lukuisissa muissa selvityksissä, kuten Nokian kulttuuriympäristöohjelmassa (Teivas ja Tulonen, 2001) ja Sahanrannan/Kartanonrannan asemakaavanmuutosta varten laaditussa kulttuuriympäristöselvityksessä Nokia Sahanranta - Peltoja, puistoja ja teollisuutta Nokian kartanon maisemissa - arkeologian, rakennetun ympäristön ja maisemahistorian selvitys (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, 2016).
Viimeksi mainitun selvityksen sekä kuljettimesta laaditun dokumentoinnin (AFRY Finland Oy, 28.2.2024) mukaan alkujaan noin 760 m pitkä puunkuljetin on rakennettu 1970-luvun alussa. Kuljetin korvasi tehdasalueiden välisen kapearaiteisen rautatien ja yhdisti itäpäässä sijaitsevan Lintuniemen kuorimon ja länsipäässä sijaitsevan sulfiittisellutehtaan. Kuljettimen käyttö päättyi vuonna 1985 sellutehtaan lopettaessa toimintansa. Nokianvirran ylittävän Emäkoskentien sillan uusimisen yhteydessä v. 2018 kuljettimesta purettiin sillan alittava noin 90 metrin pituinen osuus.
Vuonna 2016 laaditussa selvityksessä kuljettimella on todettu olevan teollisuushistoriallista arvoa osana alueen paperiteollisuuden prosessia. Se on määritelty kuuluvaksi kulttuurihistorialliselta arvoltaan toiseksi arvokkaimpaan arvoluokkaan. Toimenpidesuositusten mukaan luokkaan II kuuluvat rakennukset, rakennusosat tai rakenteet tulisi säilyttää.
Jäljellä olevan kuljettimen itäosasta noin 150 metriä sijaitsee Kartanonrannaksi nimetyllä alueella, jonne ollaan laatimassa asemakaavanmuutosta. Pirkanmaan maakuntamuseo on Kartanonrannan asemakaavanmuutoksen luonnoksesta antamassaan lausunnossa (7.8.2023, diar. 381/2023) toivonut kuljettimen säilyttämismahdollisuuksia tutkittavan. Sen säilyttämistä ei kuitenkaan ole pidetty välttämättömänä. Kaavamuutosehdotus on parhaillaan nähtävillä. Kuljettimelle ei ole pystytty löytämään käyttötarkoitusta, eikä sille ole kaavaehdotuksessa osoitettu suojelumerkintää.
Hakemuksen ja sen liiteaineistojen mukaan nyt haluttaisiin purkaa kuljettimen jäljellä olevat osat, lukuun ottamatta 1-5 metriä korkeita betonipilareita, joiden päälle kuljetin on tuettu. Purkutyösuunnitelmassa (L&T Teollisuuspalvelut Oy, 29.2.2024) mainitaan, että metallirunko katkaistaan läheltä perustuksia, jotta rungon purkaminen ei aiheuttaisi vaurioita säästettäville betonipilareille/perustuksille.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kuljettimen purkaminen on valitettavaa, mutta mahdollista. Maakuntamuseo pitää hyvin onnistuneena ratkaisua, jonka mukaan kuljettimen betoniset jalustat on tarkoitus säilyttää osana teollista maisemaa ja alueen teollisuushistoriasta kertovina muistomerkkeinä.
Purettavaksi suunniteltu nostin sijaitsee Nokianvirran rannan lähellä alueella, jota ei ole tarkastettu aiemmissa Nokialla tehdyissä arkeologisissa inventoinneissa. Virran ja läheisen Nokian kartanon ympäristöstä tunnetaan ennestään useita teollisuus- ja asutushistoriallisia arkeologisia suojelukohteita. Suunnitellun purkutyön alueella saattaa myös sijaita ennestään tuntemattomia kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita, jotka tulisi ottaa huomioon mm. työkoneiden reittien suunnittelussa. Purkutyöhankkeessa mahdollisesti huomioitavien arkeologisten kohteiden paikantamiseksi ja mahdollisen arkeologisen inventointitarpeen arvioimiseksi Pirkanmaan maakuntamuseo suorittaa alueella maastokatselmuksen, jonka tuloksesta informoidaan Nokian kaupunkia. Katselmus voidaan tehdä luotettavasti vain lumettomissa olosuhteissa. Asia on syytä mainita purkulupapäätöksessä.