rakennusperinteinen

sosiaalihistoria
taloushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus on rakennettu 1894. Rakennuksessa on pienistä muutoksista ja mahdollisesti 1930-luvulla tehdystä laajennuksesta huolimatta säilynyt hyvin nähtävissä alkuperäinen runkomuoto sekä alkuperäisiä tai niitä vastaavia rakennusosia ja -materiaaleja, kuten loiva kolmiorimahuopakatettu avoräystäinen satulakatto, pieniruutuiset ja T-malliset ikkunat, koristeelliset ikkunankehykset, julkisivujen listoitus- ja laudoitustapa. Piharakennus on osin tiilirunkoinen, osin puurunkoinen ja rakennettu useassa vaiheessa 1910-1950-luvuilla. Siinä on nähtävissä piirteitä ja rakennusmateriaaleja kaikista rakennusvaiheista. Rakennus on olennainen osa pihapiiriä. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Historiallinen arvo – Sosiaalihistoria

Pihapiirissä on säilynyt alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pieniä asuntoja puutaloissa, aputiloja piharakennuksessa.

Historiallinen arvo – Taloushistoria

Asuinrakennuksen koillissivulla on toiminut sekatavarakauppa. Liiketila hahmottuu yhä normaalia kookkaammista ikkunoista ja kadunpuoleisista sisäänkäynneistä.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiiri ja erityisesti katulinjaan sijoitettu asuinrakennus sijaitsevat näkyvällä paikalla alueen vilkkaasti liikennöidyn pääliikenneväylän, Tahmelan viertotien varressa.

Tahmelan viertotien varressa, kadun lounaispuolella sijaitseva epäsäännöllisen viisikulmion muotoinen kadulta loivasti lounaaseen laskeva tontti, jolla 1894 rakennettu ja myöhemmin laajennettu yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus ja kolmessa vaiheessa 1910-1950-luvuilla rakennettu kookas piharakennus.

Maarekisterinumeron perusteella tontti on aikanaan lohkottu Pispan maista.1930 asemakartan perusteella tontti on ollut huomattavasti nykyistä suurempi käsittäen myös kaakonpuoleisen naapuritontin (Tahmelan viertotie 13). Kaakkoispuolisella tontin osalla on ollut toinen asuinrakennus ja piharakennus. Tontit on sittemmin erotettu ja naapuritontin vanhat rakennukset purettu ja korvattu 1960-luvun omakotitalolla. Myös tontin eteläpuolelta, nykyisten rivitalojen paikalta, on purettu Edward (Eetu) Mäkisen iso sauna- ja asuintalo, jossa toimi yleinen sauna aina 1970-luvun puoliväliin asti.

Omistaja kertoo rakennuksen historiasta seuraavaa: "Talon alkuvaiheista ei ole varmoja tietoja. Talon asukasluettelon 1. merkintä on, että sementtityömies Kalle Arvid Mäkinen (s.1878) on saapunut 1894 Ikaalisista. Asukkaita on luettelon mukaan ollut kautta aikain parisenkymmentä." Kiinteistön ulkorakennuksessa on Mäkisten aikana ollut vuokrattavia pesutupia. Aiemmin talo onkin tunnettu nimellä (Pesutupa-) Mäkisen talo. Päärakennuksen 1930-40-luvuilla tehdyssä laajennuksessa on 1970-luvulle asti toiminut sekatavarakauppa.

1954 kiinteistön ostivat nykyisen asukkaan vanhemmat, Eino ja Hilja Mäkineva. Mäkinevat käyttivät piharakennusta pesulana ja värjäämönä. Asuinrakennuksesta kuulee siksi myös käytetään nimeä "Mäkinevan talo".

Kohteen välittömässä lähiympäristössä on hyvin vaihtelevaa rakennuskantaa: 1980-2000-luvuilla rakennettuja kookkaita rivitaloja, suurikokoisia 1970-2000-luvun omakotitaloja sekä pieni 1960-luvun omakotitalo.

Tahmelan viertotiessä kiinni olevan asuinrakennuksen ja tontin lounaiskulmaa rajaavaan kookkaan piharakennuksen väliin jää melko umpinainen pihapiiri. Ajoliittymä pihaan on tontin länsipuoliselta kävelytieltä ja portti kävelijöille Tahmelan viertotien puolelta. Tontti on rajattu aidoin. Asuinrakennuksen luoteispäädyn sisäänkäynnin betoniportaat ovat tontinrajan ulkopuolella. Vehreässä nurmipintaisessa pihassa kasvaa sireeniä, ruusua, omenapuita, luumua sekä erilaisia perennoja. Pihan pinnat, jäsennys ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen eheän pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, kattokulman, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Asuinrakennuksen entisen liiketilan säilyminen hahmotettavissa (sisäänkäynnit ja kookkaat ikkunat kadulle).

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa.

Pihan ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Kati Lahtinen/ 5.5.2003.

2003 inventoinnin kohdenumero 346.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).

Kiinteistön omistaja