Maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta aiheesta. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon (hankesuunnittelun kokouspöytäkirja 25.5.2020) ja kiittää lausuntopyynnön esittäjää kulttuurihistoriallisten arvojen huomioimisesta korjaussuunnittelun perusteena.
Kortteentie 5 sijaitsee Viinikka-Nekalan pientaloalueella, joka on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö (RKY 2009 -inventointi). Aluekuvauksen mukaan Viinikan ja Nekalan omakoti- ja pienkerrostaloalueet ovat 1900-luvun alkupuolen ja jälleenrakennuskauden korkeatasoisesti suunniteltuja, osittain kunnallisen asuntotuotannon turvin toteutettuja asuinalueita.
Tontilla on voimassa 16.8.1995 hyväksytty asemakaava, jossa kiinteistöä koskee suojelumerkintä sj-8: "Olemassa olevan rakennuksen alkuperäisen tyylin mukaista julkisivu- ja katemateriaalia, pintakäsittelytapaa, aukotusta ja ikkunoiden puitejakoa ei saa muuttaa kuin pakottavista syistä ja tyyliin sopivalla tavalla. Mikäli rakennuksessa on suoritettu kokonaisuutta häiritseviä muutoksia, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen. Jos kerrosalaan kuulumattomia tiloja otetaan kerrosalaan laskettavaan käyttöön, on vaaditut muutokset suoritettava rakennuksen tyyliä noudattaen."
Kortteentie 5 on tyypiltään kaksikerroksinen rankorakenteinen puukerrostalo, jossa on 12 huoneistoa kolmessa rapussa. Satulakattoisen rakennuksen hahmo on yksinkertainen suorakaide. Mittasuhteet ovat sirot, ja rakennus sitoutuu kauniisti naapuritaloihin ja Kortteentien katumaisemaan osana alueen tasapainoista kokonaisuutta. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Kerttu Nuoliala, ja pääpiirustukset on laadittu vuonna 30.8.1946 (Tampereen kaupunki, rakennusvalvonnan sähköinen piirustusarkisto). Julkisivujen jäsentely perustuu säännölliseen ikkunoiden rytmiin, jota porraskäytävien ovet katoksineen rytmittävät. Arkkitehtonisesti mielenkiintoinen, funktionalismiin viittaava yksityiskohta on alkuperäiseen vasikkaovien jakoon perustuva epäsymmetrinen ikkunajaotus, joka jatkuu linjana porraskäytävien ikkunoista vintin pikkuikkunoihin. Porraskäytävien sirot ovikatokset edustavat samaa hienopiirteistä tyyliä.
Piirustusten mukaan rakennuksen alkuperäisenä julkisivuverhouksena on käytetty pystyrimalaudoitusta, joka onkin säilynyt nykyisen mineriittilevypinnoitteen alla. Maakuntamuseo pitää mineriittilevyn poistamista mahdollisena ja asemakaavan suojelumääräyksen mukaisena ja suosittaa uudeksi julkisivuverhoukseksi alkuperäistä vastaavaa pystyrimalaudoitusta. Lisälämmöneristeenä turvallisin materiaali on puukuitupohjainen eriste, joka soveltuu käytettäväksi talon rakentamisaikakaudelle tyypillisen, ilman höyrynsulkua toteutetun seinärakenteen kanssa. Julkisivujen yksityiskohtien osalta maakuntamuseo esittää, että alkuperäisinä säilyneet porraskäytävien ikkunat, ovikatokset sekä kellarin ja vintin ikkunat säilytetään ja kunnostetaan alla kuvatulla tavalla. Huoneistojen ikkunat on uusittu vuonna 1999, ja maakuntamuseo pitää niiden säilyttämistä nykyisinä tässä vaiheessa tarkoituksenmukaisena. Hankesuunnittelun kokouspöytäkirjassa esitetty vasikkaovien palautus on maakuntamuseon näkemyksen mukaan erittäin suositeltavaa ja vastaa talon alkuperäispiirustuksia ja suojelumääräystä.
Pirkanmaan maakuntamuseon perinnerakennusmestari on tehnyt kohteeseen maastotarkastuksen 16.6.2020 ja arvioinut rakennuksen ulkovaipan säilyneitä alkuperäisosia. Sellaisia ovat porraskäytävien ikkunat, ovikatokset ja kellarin sekä vintin pienet ikkunat.
Porraskäytävien ikkunat ovat kuusiruutuiset, sisään-ulos aukeavat puuikkunat epäsymmetrisellä puitejaolla. Ikkunoiden lasituskittaukset ja pintakäsittely ovat kuluneet, mutta puuosat silmämääräisesti arvioiden ehjät. Puitteet ja karmit ovat kunnostettavissa tavanomaisin entistävin menetelmin käyttäen niihin parhaiten soveltuvia materiaaleja, joita ovat pellavaöljykitti lasitukseen ja luonnonöljypohjainen maali. Alkuperäisen kaltaisia ikkunaheloja mahdollisesti puuttuvien tilalle on hyvin saatavilla uusiotuotantona. Kunnostuksen yhteydessä kannattaa parantaa ikkunoiden lämpötaloutta asentamalla sisäpuitteiden kyntteeseen tiiviste ja varmistamalla, että karmin ja talorungon väli on hyvin eristetty ja ilmatiivis. Vintin ja kellarin ikkunat ovat säilytettävissä samoin periaattein.
Ovikatokset ovat pinnoiltaan kuluneet ja etenkin niiden reunalaudat vesikouruineen ovat paikoin vaurioituneet. Hyvin loivien katosten liittymä talon runkoon on altis vesivaurioille, sen kunto selviää vasta ulkoverhouksen purkamisen yhteydessä. Mikäli katosten rungot kiinnityksineen osoittautuvat ehjiksi ja voidaan hyödyntää, on mahdollista tutkia myös niiden alapuolisten panelointien säilyttämismahdollisuutta.
Julkisivukorjauksen suunnitelmat tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten rakennuslupahakemuksen yhteydessä.
Tarvittaessa maksutonta neuvontaa säilyttävistä ja palauttavista korjausmenetelmistä antaa Pirkanmaan maakuntamuseon perinnerakennusmestari Anne Uosukainen (p. 044 430 9654, s-posti: anne.uosukainen@tampere.fi).
Maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta aiheesta. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon (hankesuunnittelun kokouspöytäkirja 25.5.2020) ja kiittää lausuntopyynnön esittäjää kulttuurihistoriallisten arvojen huomioimisesta korjaussuunnittelun perusteena.
Kortteentie 5 sijaitsee Viinikka-Nekalan pientaloalueella, joka on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö (RKY 2009 -inventointi). Aluekuvauksen mukaan Viinikan ja Nekalan omakoti- ja pienkerrostaloalueet ovat 1900-luvun alkupuolen ja jälleenrakennuskauden korkeatasoisesti suunniteltuja, osittain kunnallisen asuntotuotannon turvin toteutettuja asuinalueita.
Tontilla on voimassa 16.8.1995 hyväksytty asemakaava, jossa kiinteistöä koskee suojelumerkintä sj-8: "Olemassa olevan rakennuksen alkuperäisen tyylin mukaista julkisivu- ja katemateriaalia, pintakäsittelytapaa, aukotusta ja ikkunoiden puitejakoa ei saa muuttaa kuin pakottavista syistä ja tyyliin sopivalla tavalla. Mikäli rakennuksessa on suoritettu kokonaisuutta häiritseviä muutoksia, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen. Jos kerrosalaan kuulumattomia tiloja otetaan kerrosalaan laskettavaan käyttöön, on vaaditut muutokset suoritettava rakennuksen tyyliä noudattaen."
Kortteentie 5 on tyypiltään kaksikerroksinen rankorakenteinen puukerrostalo, jossa on 12 huoneistoa kolmessa rapussa. Satulakattoisen rakennuksen hahmo on yksinkertainen suorakaide. Mittasuhteet ovat sirot, ja rakennus sitoutuu kauniisti naapuritaloihin ja Kortteentien katumaisemaan osana alueen tasapainoista kokonaisuutta. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Kerttu Nuoliala, ja pääpiirustukset on laadittu vuonna 30.8.1946 (Tampereen kaupunki, rakennusvalvonnan sähköinen piirustusarkisto). Julkisivujen jäsentely perustuu säännölliseen ikkunoiden rytmiin, jota porraskäytävien ovet katoksineen rytmittävät. Arkkitehtonisesti mielenkiintoinen, funktionalismiin viittaava yksityiskohta on alkuperäiseen vasikkaovien jakoon perustuva epäsymmetrinen ikkunajaotus, joka jatkuu linjana porraskäytävien ikkunoista vintin pikkuikkunoihin. Porraskäytävien sirot ovikatokset edustavat samaa hienopiirteistä tyyliä.
Piirustusten mukaan rakennuksen alkuperäisenä julkisivuverhouksena on käytetty pystyrimalaudoitusta, joka onkin säilynyt nykyisen mineriittilevypinnoitteen alla. Maakuntamuseo pitää mineriittilevyn poistamista mahdollisena ja asemakaavan suojelumääräyksen mukaisena ja suosittaa uudeksi julkisivuverhoukseksi alkuperäistä vastaavaa pystyrimalaudoitusta. Lisälämmöneristeenä turvallisin materiaali on puukuitupohjainen eriste, joka soveltuu käytettäväksi talon rakentamisaikakaudelle tyypillisen, ilman höyrynsulkua toteutetun seinärakenteen kanssa. Julkisivujen yksityiskohtien osalta maakuntamuseo esittää, että alkuperäisinä säilyneet porraskäytävien ikkunat, ovikatokset sekä kellarin ja vintin ikkunat säilytetään ja kunnostetaan alla kuvatulla tavalla. Huoneistojen ikkunat on uusittu vuonna 1999, ja maakuntamuseo pitää niiden säilyttämistä nykyisinä tässä vaiheessa tarkoituksenmukaisena. Hankesuunnittelun kokouspöytäkirjassa esitetty vasikkaovien palautus on maakuntamuseon näkemyksen mukaan erittäin suositeltavaa ja vastaa talon alkuperäispiirustuksia ja suojelumääräystä.
Pirkanmaan maakuntamuseon perinnerakennusmestari on tehnyt kohteeseen maastotarkastuksen 16.6.2020 ja arvioinut rakennuksen ulkovaipan säilyneitä alkuperäisosia. Sellaisia ovat porraskäytävien ikkunat, ovikatokset ja kellarin sekä vintin pienet ikkunat.
Porraskäytävien ikkunat ovat kuusiruutuiset, sisään-ulos aukeavat puuikkunat epäsymmetrisellä puitejaolla. Ikkunoiden lasituskittaukset ja pintakäsittely ovat kuluneet, mutta puuosat silmämääräisesti arvioiden ehjät. Puitteet ja karmit ovat kunnostettavissa tavanomaisin entistävin menetelmin käyttäen niihin parhaiten soveltuvia materiaaleja, joita ovat pellavaöljykitti lasitukseen ja luonnonöljypohjainen maali. Alkuperäisen kaltaisia ikkunaheloja mahdollisesti puuttuvien tilalle on hyvin saatavilla uusiotuotantona. Kunnostuksen yhteydessä kannattaa parantaa ikkunoiden lämpötaloutta asentamalla sisäpuitteiden kyntteeseen tiiviste ja varmistamalla, että karmin ja talorungon väli on hyvin eristetty ja ilmatiivis. Vintin ja kellarin ikkunat ovat säilytettävissä samoin periaattein.
Ovikatokset ovat pinnoiltaan kuluneet ja etenkin niiden reunalaudat vesikouruineen ovat paikoin vaurioituneet. Hyvin loivien katosten liittymä talon runkoon on altis vesivaurioille, sen kunto selviää vasta ulkoverhouksen purkamisen yhteydessä. Mikäli katosten rungot kiinnityksineen osoittautuvat ehjiksi ja voidaan hyödyntää, on mahdollista tutkia myös niiden alapuolisten panelointien säilyttämismahdollisuutta.
Julkisivukorjauksen suunnitelmat tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten rakennuslupahakemuksen yhteydessä.
Tarvittaessa maksutonta neuvontaa säilyttävistä ja palauttavista korjausmenetelmistä antaa Pirkanmaan maakuntamuseon perinnerakennusmestari Anne Uosukainen (p. 044 430 9654, s-posti: anne.uosukainen@tampere.fi).
Jaa
Facebookissa