Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Lempäälän Sääksjärven koulun alueella, kiinteistöllä 418-425-6-79 sijaitsevien biologian-/keittolarakennuksen, esikoulurakennuksen ja koulun alkuperäisen osan purkamisluvasta.Tämä lausunto koskee varsinaisen koulurakennuksen alkuperäistä osaa (purkamislupahakemuksen asiointitunnus LP-418-2020-00179).

Sääksjärven koulukeskuksen tontilla on voimassa 17.10.1995 vahvistettu rakennuskaava nro 1071, jossa koulukeskuksen tontti on osoitettu merkinnällä YL eli julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue. Koulun rakennuksilla ei ole suojelumerkintää. Asemakaavaa vastaava rakennuskaava on kuitenkin laadittu ennen nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain voimaantuloa, ja sen voidaan katsoa olevan kulttuuriympäristöjen arvojen huomioimisen osalta vanhentunut.  Alueella on vireillä vuonna 2017 käynnistetty Sääksjärven osayleiskaava, nro 12020.

Sääksjärven koulun kokonaisuus on inventoitu Lempäälän kunnan yleiskaavaa varten tuottamassa selvityksessä (Sääksjärvi, inventointiraportti, FCG Suunnittelu ja tekniikka oy 11.12.017). Selvityksen mukaan kohde edustaa tyypillistä vaiheittain rakentunutta koulukeskustyyppiä, johon liittyy myös urheilukenttä huoltorakennuksineen. Koulukeskuksen rakennukset ovat säilyttäneet arkkitehtoniset piirteensä hienosti ja muodostavat edustavan kokonaisuuden. Laajentamista ja uudisrakentamista on toteutettu kokonaisuus huomioiden ja vanhimpia rakennuksia kunnioittaen. Kohde on yksi suurimmista yhtenäiskouluista Pirkanmaalla. Kohde on kokonaisuutena edustava ja Lempäälässä harvinainen esimerkki kerroksellisesta ja laajasta koulukokonaisuudesta, jossa eri aikakaudet ja koulusuunnittelun ihanteet ovat selvästi hahmotettavissa.

Koulukeskuksella on merkitystä myös osana Sääksmäen keskustan eteläosan alueellisia arvoja. Mainitun selvityksen mukaan alueen arvot liittyvät sen historiaan Sääksjärven julkisten palvelujen alueena. Selvityksessä todetaan, että alue ilmentää hyvinvointivaltion tarjoamien palvelujen, etenkin koulutuksen ja päivähoidon, kehittymistä 1930-luvulta 2000-luvulle.

Tarkemmassa, erityisesti koulujen arvoja analysoivassa selvityksessä (Lempäälän koulujen kulttuuriarvot, Lempäälän kunta/FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 23.5.2018) todetaan, että Sääksjärven koulu on todennäköisesti kulttuurihistoriallisesti arvokas ja että koulukompleksin osien arkkitehtuuri ja rakennustekniikka ilmentävät edustavasti rakennusajankohtaansa ja rakennusajankohtana vallinneita tyylisuuntia. Selvityksen mukaan kohde on kerroksellisuudessaan ja laajuudessaan Lempäälässä melko harvinainen koulukompleksi, jonka eri osat sopivat ilmeeltään toisiinsa mutta kukin on tunnistettavissa oman aikansa tuotteiksi.

Varsinaisen koulurakennuksen alkuperäinen osa valmistui vuonna 1957. Rakennus edustaa tyypillistä 1950-luvun julkista rakennushanketta: kansakoulu suurten ikäluokkien tarpeisiin. Rakennuksessa ovat hyvin säilyneet aikakauden koulurakentamisen tyypilliset piirteet, kuten rappauspinnat, punatiili ja muut luonnonläheiset materiaalit, eri korkuiset polveilevat rakennusmassat sekä huolelliset detaljit. Julkisivuissa on havaittavissa tärkeimpien tilojen sijainti, ja koulurakennuksen katoksellinen sisäänkäynti on mittakaavaltaan kodikas. Koulun sisätilojen perusolemus sivukäytävällisine luokkahuonesiipineen, portaikkoineen ja aula- ja salitiloineen on hyvin säilynyt. Alkuperäinen osa niveltyy luontevasti uuteen, vuonna 2001 valmistuneeseen laajennusosaan, ja kokonaisuus kertoo laadukkaan koulurakentamisen jatkumosta. Polveilevat rakennusmassat jäsentävät isoa piha-aluetta viihtyisiksi osakokonaisuuksiksi.

Maakuntamuseon tietojen mukaan koulun alkuperäisen osan on mitä ilmeisimmin suunnitellut arkkitehti L. E. Hanstén (pääpiirustusten allekirjoitus Helsinki 1955 L. E. Hanstén). Lauri Erik Hanstén (1896-1967) toimi Rakennushallituksessa ja Kouluhallituksessa ja piti myös omaa suunnittelutoimistoa. Hän suunnitteli mm. Munkkiniemen ala-asteen Helsingissä (1939), Orimattilan kaupungintalon (1937) ja lukuisia kansakoulurakennuksia ympäri Suomen. L. E. Hansténin 1950-luvulla suunnittelemista koulurakennuksista ovat säilyneet mm. Jämsässä vuonna 1953 valmistunut Länkipohjan koulu, joka on saneerattu 2000-luvulla ja toimii koulukäytössä sekä Alavieskan kansakoulu (1951), joka on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi. Pirkanmaalla Hansténin suunnittelemia kouluja ovat vuonna 1939 valmistunut Takahuhdin koulu Tampereella sekä Ruutanan kivikoulu (1952) ja Liuksialan koulu (1953) Kangasalla. Keskushallinnon toteuttamat piirustukset olivat 1950-luvun maalaiskuntien koulusuunnittelussa tyypillinen ilmiö, mikä kertoo kouluverkoston systemaattisesta suunnittelusta ja pyrkimyksestä luoda maanlaajuisesti tasavertaiset kouluolosuhteet.

Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut Sääksjärven koulun alkuperäistä osaa koskevaan kuntoselvitysaineistoon (Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus, Kiwa Inspecta 5.4.2019) ja tehnyt kohteeseen maastokäynnin 16.5.2019. Tutkimustuloksista käy ilmi muun muassa, että maanvastaisista betonirakenteista mitattiin rakenteelle tyypillisesti kohonneita kosteusarvoja ja niiden bitumisivelyssä on PAH-yhdisteitä toimenpiderajan ylittäviä määriä. Kellarin ja perustusten ongelmia pahentaa puutteellinen hulevesien hallinta rakennuksen ympärillä. Ulkoseinien ja alapohjan eloperäiset eristemateriaalit ovat mikrobivaurioituneet, ja välipohjien eristeistä löytyi vähäisempiä viitteitä mikrobeista. Ulkoseinien päärakennetyyppi on kuitenkin massiivitiili, mikä rajoittaa mikrobiongelman lähinnä patterisyvennysten eristeisiin. Asbestia ei löytynyt lainkaan analysoiduista materiaaleista. Koko koulurakennuksen ilmanvaihto on yleisesti alipaineinen, ja rakenteiden liittymäkohdista todettiin olevan ilmavuotoja huoneilmaan. Sisäilmasta löytyi laajasti haitallisia määriä teollisia kuituja, joiden tyypillinen lähde on avoin ilmayhteys mineraalivillaan. Koulun alkuperäisen osan vaatimat rakenteelliset korjaukset koskevat lähinnä alapohjaa ja kellaria sekä rajoitetummin ulkoseinien ja välipohjien eristeitä. Kokonaisuutena korjaus on laaja, mutta toteutettavissa.

Maakuntamusemuseo toteaa, että Sääksjärven koulun alkuperäisen osan purkaminen heikentäisi huomattavasti rakennetun kulttuuriympäristön todettuja arvoja, erityisesti koulukeskuksen historiallista merkitystä ja rakennuskokonaisuuden kerroksellisuutta, eivätkä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti purkamisen edellytykset siten täyty.  MRL:n 5 §:n 3 momentin mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on edistää rakennetun ympäristön kauneuden ja kulttuuriarvojen vaalimista. Lisäksi MRL:n 12 §:n 2 momentin mukaan rakentamisen ohjauksella tulee edistää rakentamista, joka pohjautuu kulttuuriarvoja luoviin ja säilyttäviin ratkaisuihin.

Sääksjärven koulukeskus on Sääksjärven keskeisintä rakennuskantaa ja merkittävä osa Lempäälän kunnan sivistys- ja kunnallisen toiminnan historiaa. Siksi maakuntamuseo pitää moitittavana, että koulukeskuksen rakennusten tulevaisuus pyritään ratkaisemaan purkulupamenettelyn eikä kaavoituksen kautta. Maakuntamuseo ei puolla koulun alkuperäisen osan purkamista ja esittää, että Sääksjärven koulun tontin kehittäminen ja sen vanhojen rakennusten säilyttäminen tutkitaan vireillä olevan yleiskaavan tai tontille laadittavan asemakaavan yhteydessä. Kaavassa suojelutarve tulisi maakuntamuseon näkemyksen mukaan kohdistaa vähintään koulurakennuksen alkuperäiseen osaan, mutta koulukeskuksen historiallisen kertovuuden takia myös esikoulurakennuksen ja biologian- /keittolarakennuksen asema kokonaisuudessa on syytä tutkia. Maakuntamuseo muistuttaa, että MRL:n 51 §:n mukaisesti asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää.

Purkamislupahakemusta koskeva päätös valitusosoitteineen tulee viipymättä toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseolle tiedoksi.

Sääksjärven koulukeskuksen tontilla on voimassa 17.10.1995 vahvistettu rakennuskaava nro 1071, jossa koulukeskuksen tontti on osoitettu merkinnällä YL eli julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue. Koulun rakennuksilla ei ole suojelumerkintää. Asemakaavaa vastaava rakennuskaava on kuitenkin laadittu ennen nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain voimaantuloa, ja sen voidaan katsoa olevan kulttuuriympäristöjen arvojen huomioimisen osalta vanhentunut.  Alueella on vireillä vuonna 2017 käynnistetty Sääksjärven osayleiskaava, nro 12020.

Sääksjärven koulun kokonaisuus on inventoitu Lempäälän kunnan yleiskaavaa varten tuottamassa selvityksessä (Sääksjärvi, inventointiraportti, FCG Suunnittelu ja tekniikka oy 11.12.017). Selvityksen mukaan kohde edustaa tyypillistä vaiheittain rakentunutta koulukeskustyyppiä, johon liittyy myös urheilukenttä huoltorakennuksineen. Koulukeskuksen rakennukset ovat säilyttäneet arkkitehtoniset piirteensä hienosti ja muodostavat edustavan kokonaisuuden. Laajentamista ja uudisrakentamista on toteutettu kokonaisuus huomioiden ja vanhimpia rakennuksia kunnioittaen. Kohde on yksi suurimmista yhtenäiskouluista Pirkanmaalla. Kohde on kokonaisuutena edustava ja Lempäälässä harvinainen esimerkki kerroksellisesta ja laajasta koulukokonaisuudesta, jossa eri aikakaudet ja koulusuunnittelun ihanteet ovat selvästi hahmotettavissa.

Koulukeskuksella on merkitystä myös osana Sääksmäen keskustan eteläosan alueellisia arvoja. Mainitun selvityksen mukaan alueen arvot liittyvät sen historiaan Sääksjärven julkisten palvelujen alueena. Selvityksessä todetaan, että alue ilmentää hyvinvointivaltion tarjoamien palvelujen, etenkin koulutuksen ja päivähoidon, kehittymistä 1930-luvulta 2000-luvulle.

Tarkemmassa, erityisesti koulujen arvoja analysoivassa selvityksessä (Lempäälän koulujen kulttuuriarvot, Lempäälän kunta/FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 23.5.2018) todetaan, että Sääksjärven koulu on todennäköisesti kulttuurihistoriallisesti arvokas ja että koulukompleksin osien arkkitehtuuri ja rakennustekniikka ilmentävät edustavasti rakennusajankohtaansa ja rakennusajankohtana vallinneita tyylisuuntia. Selvityksen mukaan kohde on kerroksellisuudessaan ja laajuudessaan Lempäälässä melko harvinainen koulukompleksi, jonka eri osat sopivat ilmeeltään toisiinsa mutta kukin on tunnistettavissa oman aikansa tuotteiksi.

Varsinaisen koulurakennuksen alkuperäinen osa valmistui vuonna 1957. Rakennus edustaa tyypillistä 1950-luvun julkista rakennushanketta: kansakoulu suurten ikäluokkien tarpeisiin. Rakennuksessa ovat hyvin säilyneet aikakauden koulurakentamisen tyypilliset piirteet, kuten rappauspinnat, punatiili ja muut luonnonläheiset materiaalit, eri korkuiset polveilevat rakennusmassat sekä huolelliset detaljit. Julkisivuissa on havaittavissa tärkeimpien tilojen sijainti, ja koulurakennuksen katoksellinen sisäänkäynti on mittakaavaltaan kodikas. Koulun sisätilojen perusolemus sivukäytävällisine luokkahuonesiipineen, portaikkoineen ja aula- ja salitiloineen on hyvin säilynyt. Alkuperäinen osa niveltyy luontevasti uuteen, vuonna 2001 valmistuneeseen laajennusosaan, ja kokonaisuus kertoo laadukkaan koulurakentamisen jatkumosta. Polveilevat rakennusmassat jäsentävät isoa piha-aluetta viihtyisiksi osakokonaisuuksiksi.

Maakuntamuseon tietojen mukaan koulun alkuperäisen osan on mitä ilmeisimmin suunnitellut arkkitehti L. E. Hanstén (pääpiirustusten allekirjoitus Helsinki 1955 L. E. Hanstén). Lauri Erik Hanstén (1896-1967) toimi Rakennushallituksessa ja Kouluhallituksessa ja piti myös omaa suunnittelutoimistoa. Hän suunnitteli mm. Munkkiniemen ala-asteen Helsingissä (1939), Orimattilan kaupungintalon (1937) ja lukuisia kansakoulurakennuksia ympäri Suomen. L. E. Hansténin 1950-luvulla suunnittelemista koulurakennuksista ovat säilyneet mm. Jämsässä vuonna 1953 valmistunut Länkipohjan koulu, joka on saneerattu 2000-luvulla ja toimii koulukäytössä sekä Alavieskan kansakoulu (1951), joka on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi. Pirkanmaalla Hansténin suunnittelemia kouluja ovat vuonna 1939 valmistunut Takahuhdin koulu Tampereella sekä Ruutanan kivikoulu (1952) ja Liuksialan koulu (1953) Kangasalla. Keskushallinnon toteuttamat piirustukset olivat 1950-luvun maalaiskuntien koulusuunnittelussa tyypillinen ilmiö, mikä kertoo kouluverkoston systemaattisesta suunnittelusta ja pyrkimyksestä luoda maanlaajuisesti tasavertaiset kouluolosuhteet.

Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut Sääksjärven koulun alkuperäistä osaa koskevaan kuntoselvitysaineistoon (Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus, Kiwa Inspecta 5.4.2019) ja tehnyt kohteeseen maastokäynnin 16.5.2019. Tutkimustuloksista käy ilmi muun muassa, että maanvastaisista betonirakenteista mitattiin rakenteelle tyypillisesti kohonneita kosteusarvoja ja niiden bitumisivelyssä on PAH-yhdisteitä toimenpiderajan ylittäviä määriä. Kellarin ja perustusten ongelmia pahentaa puutteellinen hulevesien hallinta rakennuksen ympärillä. Ulkoseinien ja alapohjan eloperäiset eristemateriaalit ovat mikrobivaurioituneet, ja välipohjien eristeistä löytyi vähäisempiä viitteitä mikrobeista. Ulkoseinien päärakennetyyppi on kuitenkin massiivitiili, mikä rajoittaa mikrobiongelman lähinnä patterisyvennysten eristeisiin. Asbestia ei löytynyt lainkaan analysoiduista materiaaleista. Koko koulurakennuksen ilmanvaihto on yleisesti alipaineinen, ja rakenteiden liittymäkohdista todettiin olevan ilmavuotoja huoneilmaan. Sisäilmasta löytyi laajasti haitallisia määriä teollisia kuituja, joiden tyypillinen lähde on avoin ilmayhteys mineraalivillaan. Koulun alkuperäisen osan vaatimat rakenteelliset korjaukset koskevat lähinnä alapohjaa ja kellaria sekä rajoitetummin ulkoseinien ja välipohjien eristeitä. Kokonaisuutena korjaus on laaja, mutta toteutettavissa.

Maakuntamusemuseo toteaa, että Sääksjärven koulun alkuperäisen osan purkaminen heikentäisi huomattavasti rakennetun kulttuuriympäristön todettuja arvoja, erityisesti koulukeskuksen historiallista merkitystä ja rakennuskokonaisuuden kerroksellisuutta, eivätkä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti purkamisen edellytykset siten täyty.  MRL:n 5 §:n 3 momentin mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on edistää rakennetun ympäristön kauneuden ja kulttuuriarvojen vaalimista. Lisäksi MRL:n 12 §:n 2 momentin mukaan rakentamisen ohjauksella tulee edistää rakentamista, joka pohjautuu kulttuuriarvoja luoviin ja säilyttäviin ratkaisuihin.

Sääksjärven koulukeskus on Sääksjärven keskeisintä rakennuskantaa ja merkittävä osa Lempäälän kunnan sivistys- ja kunnallisen toiminnan historiaa. Siksi maakuntamuseo pitää moitittavana, että koulukeskuksen rakennusten tulevaisuus pyritään ratkaisemaan purkulupamenettelyn eikä kaavoituksen kautta. Maakuntamuseo ei puolla koulun alkuperäisen osan purkamista ja esittää, että Sääksjärven koulun tontin kehittäminen ja sen vanhojen rakennusten säilyttäminen tutkitaan vireillä olevan yleiskaavan tai tontille laadittavan asemakaavan yhteydessä. Kaavassa suojelutarve tulisi maakuntamuseon näkemyksen mukaan kohdistaa vähintään koulurakennuksen alkuperäiseen osaan, mutta koulukeskuksen historiallisen kertovuuden takia myös esikoulurakennuksen ja biologian- /keittolarakennuksen asema kokonaisuudessa on syytä tutkia. Maakuntamuseo muistuttaa, että MRL:n 51 §:n mukaisesti asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää.

Purkamislupahakemusta koskeva päätös valitusosoitteineen tulee viipymättä toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseolle tiedoksi.