Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Pakkala on toiminut 1970-luvulle asti Sahalahden liikekeskuksena, ja kyläkeskuksella on yhä paikalliskeskuksen luonne. Koko kaava-alueelle ovat leimallisia pitkästä asutushistoriasta kertovat muinaisjäännökset, laajat ja erittäin pitkään viljellyt peltoaukeat sekä aktiivinen maatalouden harjoittaminen, joka on läheisen Saarioisten kartanon teollistumiskehityksen myötä painottunut siipikarjaan.

Pakkalan kaava-alue sijoittuu osittain maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäris-töön, jonka suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on edistettävä kulttuuriympäris-tön arvojen säilymistä. Näiltä osin kaavoituksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota kulttuuriympäristöjen kokonaisuuteen ja ominaislaatuun, ja alueen käyttö ja rakentami-nen tulee sopeuttaa niihin. Maakuntakaavassa Pakkalan kaava-alueen peltoja koskee lisäksi merkintä MY (maatalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja). Kyseisen alueen suunnittelussa, käytössä ja rakentamisessa on edistettävä viljelymaiseman ympäristöarvojen säilymistä. Alueen käyttö ja rakentaminen tulee sopeuttaa alueen ominaislaatuun ja edistää maiseman ja rakennusperinteen arvoja. Lisäksi erityistä huomiota tulee kiinnittää niiden elinkeinojen tukemiseen, jotka toimillaan ylläpitävät alueen ominaislaatua ja maisemaa.

Kulttuuriympäristön osalta kaavan sisällöllisenä tavoitteena on mm. huomioida alueen muinaisjäännökset suoja-alueineen, tehdä kylän muinaishistoriaa ymmärrettäväksi maisemassa, tuoda esille ja huomioida kylän ominaispiirteet ja kulttuuriympäristön kannalta arvokkaat kohteet, huomioida esimerkiksi uusien rakennuspaikkojen sijoittamisessa Pakkalan kylälle ominainen kylärakenne ja maisema sekä antaa tarpeen mukaan suojelumääräyksiä ja suosituksia uusien rakennusten sijoittamiseksi arvokkaiden kohteiden läheisyyteen. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kaavan tavoitteita määriteltäessä kulttuuriympäristö on kiitettävästi nähty myös elämän laatuun ja hyvään ympäristöön merkittävästi vaikuttavana tekijä. Lisäksi tavoitteeksi on tavanomaista voimakkaammin otettu tiedon välittäminen kiinteistöjen omistajille arvokkaista kohteista, arvojen säilyttämisen vaatimista toimenpiteistä sekä arvokkaaseen kulttuuriympäristöön soveltuvasta rakentamisesta.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kaavan selvitykset ovat kulttuuriympäristön osalta riittäviä. Lisäksi maakuntamuseo toteaa, että Pakkalan kaavassa on panostettu erinomaisesti alueen kulttuuriympäristöarvojen huomioimiseen ja suojeluun. Suojelun keskiöön on nostettu maaseutumaisema avoimine peltoineen, perinteisine rakentamis-tapoineen, tilakeskuksineen sekä alueen maatalouden jatkumon mahdollistaminen. Osa Sahalahden historiaa on broilerintuotanto, jonka laajeneminen ja kehittyminen saattaa tuottaa myös ristiriitaa esimerkiksi sijoittuessaan tilakeskusten arvokkaisiin pihapiireihin. Kaavaprosessin yhteydessä on kuitenkin kiitettävästi pyritty minimoimaan näitä ongelmia ohjaamalla uuden rakennuskannan suunnittelua. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kaavaratkaisu on kulttuuriympäristön arvojen osalta asianmukainen.

Kaavamerkintöihin liittyen maakuntamuseo tuo esiin seuraavat seikat: Suojelumerkin-tään sr ei suositella yhdistettäväksi purkamisluvan edellyttämiseen liittyvää määräystä ja Museoviraston tai Pirkanmaan maakuntamuseon sijasta olisi parempi käyttää muotoa museoviranomainen. Lisäksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden luettelossa kohteen 16.7 otsikko on virheellinen (po. Saksala).

Pirkanmaan maakuntamuseo esitti viranomaisneuvottelussa Pakkalan kylän yleiskaa-van alueelle arkeologista inventointia. Tämä tehtiin vuonna 2014 (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto). Selvitystä voidaan pitää suurimmaksi osaksi riittävä. Inventoinnissa tarkastettiin neljä ennestään tunnettua muinaisjäännöstä ja neljä muuta arkeologista kulttuuriperintökohdetta. Lisäksi löydettiin kaksi uutta kiinteää muinaisjäännöstä ja useita irtolöytökohteita.

Muinaisjäännösten kohdeluetteloa tulee täydentää lisäämällä siihen jokaisen muinais-jäännöksen kohdalle sen muinaisjäännösrekisteri nro, jonka saa inventointiraportista. Kaavaselostuksen lauseeseen: Alueen/kohteen ja sen lähiympäristön kaivaminen… tulee lisätä kursivoitu kohta. Lisäksi kiinteisiin muinaisjäännöksiin, joita ei merkitä kaa-vaan alueina, tulee lisätä määräys: Muinaisjäännöksen laajuus on selvitettävä museoviranomaiselta.

Koska alueella on useita kiinteitä muinaisjäännöksiä ja muita arkeologisia kulttuuriperintökohteita, Maakuntamuseo kommentoi tapaukset kohdekohtaisesti seuraavasti.

Kirkkosillanojan (muinaisjäännösrekisteri nro 730010009) kivikautisen asuinpaikan rajaus on laajentunut vuoden 2014 inventoinnissa (inventointiraportin kohde nro 1). Uusi rajaus tulee merkitä kaavakarttaan inventointiraportin kartan mukaisesti. Kohde on Pakkalan kyläyleiskaavassa merkinnällä SM 9.

Rauksianmäki (mj. rek.nro 1000002001) on kiinteä muinaisjäännös, historialliseen ai-kaan sijoittuva kiviaita (raportin kohde nro 3). Kohde on Pakkalan kyläyleiskaavassa merkinnällä SM 46. Sen kaakkoispuolelle on merkitty uusi rakennuspaikka. Kohteen merkityksen ja säilyvyyden varmistamiseksi, tämä rakennuspaikka olisi syytä siirtää kauemmaksi muinaisjäännöksestä.

Käytöstä pois jäänyt osa Pälkäne – Kuhmalahti Pakkala historiallisesta tiestä on kiinteä muinaisjäännös (raportin kohde nro 4). Kohdetta ei ole merkitty Pakkalan kyläyleiskaa-valuonnokseen. Kohde tulee merkitä kaavakarttaan inventointiraportin mukaisesti ja varustaa kohdemerkinnällä SM ja lisätä tietoineen kaavaselostuksen muinaisjäännösluetteloon.

Kirkkosillanoja 2 on vuoden 2014 inventoinnissa löydetty kivikautinen asuinpaikka (ra-portin kohde nro 5), se tulee merkitä kaavaan inventointiraportin mukaisesti merkinnällä SM ja lisätä tietoineen muinaisjäännösluetteloon.

Laurilanmäki on vuoden 2014 inventoinnissa löydetty kiinteä muinaisjäännös, historiallinen kivirakenne (raportin kohde nro 6), se tulee merkitä kaavaan inventointiraportin mukaisesti kohdemerkinnällä SM ja lisätä tietoineen muinaisjäännösluetteloon.

Kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi alueella on neljä muuta arkeologista kulttuuriperintö kohdetta (kohteet 7-10). Niitä koskevat merkinnät puuttuvat kaavakartasta tai eivät ole riittäviä. Edelleen asutut historialliset kylätontit ovat arkeologisia kulttuuriperintökohteita, joihin saattaa sisältyä muinaismuistolain rauhoittamia maanalaisia kerrostumia ja rakenteita. Tämän vuoksi osa Pakkalan (inv. kohde 7) ja Taustialan (inv. kohde 8) historiallisista kylätonteista tulee merkitä kaavaan esimerkiksi rasterimerkinnällä: Alue, jolla on säilytettäviä ympäristöarvoja. Merkintään on liitettävä selitys ja määräys: Historiallisen kylätontin alue. Alueella saattaa sijaita muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Aluetta koskevista maankäyttösuunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Vallitseva maankäyttö on sallittu.

Yhä käytössä oleva Pälkäne – Kuhmalahti tielinja on historiallisesti merkittävän maan-tielinjan jakso (raportin kohde nro 9) ja muu arkeologinen kulttuuriperintökohde. Se on kaavassa merkinnällä ht SM 49 ja merkitty karttaan viivamerkinnällä. Koska kyseessä ei ole kiinteä muinaisjäännös, merkintä SM tulee poistaa. Tielinjan merkintä puuttuu kaavakartan eteläosassa. Tämä osa tulee lisätä kaavaan inventointiraportin mukaisesti. Tielinjan vahvistaminen tummalla violetilla ei ole hyvä ratkaisu, koska näin ollen se ei erotu riittävästi muista teistä. Tielinja voidaan merkitä esim. katkoviivalla. Muuten mer-kintään liittyvä selitys ja määräys ovat asianmukaisia.

Yhä käytössä oleva Pakkala - Sahalahti tielinja on historiallisesti merkittävän maantielinjan jakso (raportin kohde nro 10). Se tulee merkitä kaavaan samalla tavalla kuin Pälkäne – Kuhmalahti tielinja.

Arkeologinen inventoinnin lisäselvitystarve on vuoden 2014 inventoinnissa löydetyn Tursolantien asbestikeramiikan palasen (varhaismetallikausi) kohdalla (raportin kohde nro 17). Löytöpaikan kohdalle on suunniteltu erillispientalon rakennuspaikka. Inventoinnin aikana pellolla kasvoi viljaa ja sitä ei voitu tarkistaa.

Maakuntamuseon tietoon on tullut tänä kesänä, että kaava-alueen luoteispuolella sijaitsee suojelukunnan ampumarata, jonka täsmällisiä sijaintitietoja museolla ei vielä ole. Museo tulee tekemään paikalla maastokatselmuksen, jonka jälkeen sen mahdollisesta vaikutuksesta Pakkalan kyläyleiskaavaan ilmoitetaan.

Kaavaehdotus tulee toimittaa lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.