Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Pellavatehtaankatu 17 sijoittuu Pellavatehtaankadun ja Kyttälänkadun kulmatontille, Koskipuiston reunaan. Koskipuisto on osa Tammerkosken teollisuusmaiseman valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Pellavatehtaankatu 17:n tontilla on voimassa vuonna 1962 vahvistettu asemakaava, joka ei ole kulttuuriympäristön arvojen osalta ajan tasalla.
Tontin nykyisen rakennuskannan vanhin rakennus on puinen, vuonna 1893 valmistunut, alkujaan asuin- ja liikerakennukseksi suunniteltu yksikerroksinen rakennus, jonka on suunnitellut arkkitehti Lambert Petterson. Tontin sisäosissa sijaitsee rakennusmestari Vihtori Heikkilän vuonna 1911 suunnittelema, kivirakenteinen, kolmikerroksinen asuintalo. Kiinteistö on siirtynyt 1920-luvun alussa Tampereen evankelisluterilaisen seurakunnan omistukseen. Seurakunnan käytössä kivirakennuksen jatkeeksi Kyttälänkadun varteen rakennettiin rakennusmestari Heikki Tiitolan vuonna 1922 suunnittelema seurakunnan virasto- ja pappilarakennus. Rakennuksen ylin kerros toimi tuomiorovastin virka-asuntona. Seurakuntien omistuksessa rakennusten käyttö muuttui vuosikymmenten varrella asunnoista toimitiloiksi. Nykyään kiinteistössä on yritystoimintaa.
Pellavatehtaankatu 17:stä on laadittu rakennushistoriaselvitys (Pellavatehtaankatu 17 - Kyttälänkatu 1. Rakennushistoriaselvitys/Arkkitehtitoimisto Neva Oy, 2013), jossa pohjoismaista klassismia edustava seurakunnan pappila- ja virastotalo nostetaan kokonaisuuden kulttuurihistoriallisilta arvoltaan merkittävimmäksi rakennukseksi. 1800-luvun puutalolla todetaan olevan erityisesti kaupunkikuvallista merkitystä, koska se edustaa muuten kadonnutta alueen vanhimman asemakaavan muodostamaa kyttäläläistä, Koskipuistoa reunustanutta puurakenuskantaa. Kaikilla kiinteistön rakennuksilla todetaan olevan kulttuurihistoriallista arvoa, sillä ne muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden ja tukevat toistensa arvojen säilymistä rajaamalla tonttiaan joka sivulta. Molemmat kivirakennukset ovat säilyttäneet julkisivujensa alkuperäiset ominaispiirteet, ja vanhempi kivirakennus edustaa ajalleen tyypillistä sisäpihojen asuinrakentamista. Puurakennuksen julkisivut ovat kokeneet muutoksia, mutta maakuntamuseo toteaa sen olevan niistä huolimatta edustava esimerkki Tampereen keskustan puurakentamisesta. Rakennuksessa selvityksen laatimisen jälkeen tehty julkisivuremontti on onnistunut ja huomioi hienosti rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot.
Pirkanmaan maakuntamuseolle on toimitettu 14.2.2024 päivätty suunnitelma Pellavatehtaankatu 17:n kehittämiseksi. Suunnitelman lähtökohtana on pihanpuoleisen, kiinteistön vanhemman kivirakennuksen korvaaminen enimmillään seitsemänkerroksisella uudisrakennuksella. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että suunnitelman mukainen rakentaminen hävittäisi kiinteistön vanhan, pihan puoleisen asuinrakennuksen ja siihen liittyvät kulttuurihistorialliset arvot. Muutos heikentäisi myös Pellavatehtaankatu 17:n rakennusten kokonaisuuden arvoja ja vaikuttaisi siten myös sisäpihan sekä kadunvarsien rakennusten arvoihin.
Uusi rakennus näkyisi kaupunkikuvassa merkittävästi Koskipuistoon, johon nykyinen kolmikerroksinen rakennus ei maastonmuodoista johtuen näy kadunvarren rakennuksen yli. Lisäksi uudisrakennus tulisi näkymään katukuvassa helluntaiseurakunnan kirkon yli. Tästä näkymästä ei havaintoaineistossa ole tarkkaa havainnekuvaa/kuvaupotusta. Arkkitehti Bertel Strömmerin ja arkkitehti Pentti Turusen suunnittelema kirkkorakennus on todettu Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 -selvityksessä kulttuurihistoriallisesti arvokkaksi, ja sen kaupunkikuvallinen asema tulee myös huomioida tämän hankkeen yhteydessä.
Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Pellavatehtaankatu 17:n kehittämisen ensisijaisena lähtökohtana tulee olla tontin nykyisen rakennuskannan säilyttäminen. Käytettävissä olevien tietojen perusteella vanhan kivirakenuksen purkamiseen ei ole perusteita. Rakennuksella on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa, joten, mikäli hankkeen taustalla on kyseiseen rakennukseen liittyviä kunto-ongelmia, niiden selvittämisen tulee perustua Tampereen kaupungin kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen kunnon selvittämistä koskevaan ohjeeseen, joka on laadittu vuonna 2013. Hankkeessa on lisäksi tärkeää kiinnittää huomiota mahdollisen muutoksen kaupunkikuvallisiin vaikutuksiin. Muutos ei saa ottaa kaupunkikuvassa hallitsevaa roolia eikä heikentää Pellavatehtaankatu 17:n vanhan puutalon tai helluntaiseurakunnan kirkon kaupunkikuvallista asemaa.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Pellavatehtaankatu 17 sijoittuu Pellavatehtaankadun ja Kyttälänkadun kulmatontille, Koskipuiston reunaan. Koskipuisto on osa Tammerkosken teollisuusmaiseman valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Pellavatehtaankatu 17:n tontilla on voimassa vuonna 1962 vahvistettu asemakaava, joka ei ole kulttuuriympäristön arvojen osalta ajan tasalla.
Tontin nykyisen rakennuskannan vanhin rakennus on puinen, vuonna 1893 valmistunut, alkujaan asuin- ja liikerakennukseksi suunniteltu yksikerroksinen rakennus, jonka on suunnitellut arkkitehti Lambert Petterson. Tontin sisäosissa sijaitsee rakennusmestari Vihtori Heikkilän vuonna 1911 suunnittelema, kivirakenteinen, kolmikerroksinen asuintalo. Kiinteistö on siirtynyt 1920-luvun alussa Tampereen evankelisluterilaisen seurakunnan omistukseen. Seurakunnan käytössä kivirakennuksen jatkeeksi Kyttälänkadun varteen rakennettiin rakennusmestari Heikki Tiitolan vuonna 1922 suunnittelema seurakunnan virasto- ja pappilarakennus. Rakennuksen ylin kerros toimi tuomiorovastin virka-asuntona. Seurakuntien omistuksessa rakennusten käyttö muuttui vuosikymmenten varrella asunnoista toimitiloiksi. Nykyään kiinteistössä on yritystoimintaa.
Pellavatehtaankatu 17:stä on laadittu rakennushistoriaselvitys (Pellavatehtaankatu 17 - Kyttälänkatu 1. Rakennushistoriaselvitys/Arkkitehtitoimisto Neva Oy, 2013), jossa pohjoismaista klassismia edustava seurakunnan pappila- ja virastotalo nostetaan kokonaisuuden kulttuurihistoriallisilta arvoltaan merkittävimmäksi rakennukseksi. 1800-luvun puutalolla todetaan olevan erityisesti kaupunkikuvallista merkitystä, koska se edustaa muuten kadonnutta alueen vanhimman asemakaavan muodostamaa kyttäläläistä, Koskipuistoa reunustanutta puurakenuskantaa. Kaikilla kiinteistön rakennuksilla todetaan olevan kulttuurihistoriallista arvoa, sillä ne muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden ja tukevat toistensa arvojen säilymistä rajaamalla tonttiaan joka sivulta. Molemmat kivirakennukset ovat säilyttäneet julkisivujensa alkuperäiset ominaispiirteet, ja vanhempi kivirakennus edustaa ajalleen tyypillistä sisäpihojen asuinrakentamista. Puurakennuksen julkisivut ovat kokeneet muutoksia, mutta maakuntamuseo toteaa sen olevan niistä huolimatta edustava esimerkki Tampereen keskustan puurakentamisesta. Rakennuksessa selvityksen laatimisen jälkeen tehty julkisivuremontti on onnistunut ja huomioi hienosti rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot.
Pirkanmaan maakuntamuseolle on toimitettu 14.2.2024 päivätty suunnitelma Pellavatehtaankatu 17:n kehittämiseksi. Suunnitelman lähtökohtana on pihanpuoleisen, kiinteistön vanhemman kivirakennuksen korvaaminen enimmillään seitsemänkerroksisella uudisrakennuksella. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että suunnitelman mukainen rakentaminen hävittäisi kiinteistön vanhan, pihan puoleisen asuinrakennuksen ja siihen liittyvät kulttuurihistorialliset arvot. Muutos heikentäisi myös Pellavatehtaankatu 17:n rakennusten kokonaisuuden arvoja ja vaikuttaisi siten myös sisäpihan sekä kadunvarsien rakennusten arvoihin.
Uusi rakennus näkyisi kaupunkikuvassa merkittävästi Koskipuistoon, johon nykyinen kolmikerroksinen rakennus ei maastonmuodoista johtuen näy kadunvarren rakennuksen yli. Lisäksi uudisrakennus tulisi näkymään katukuvassa helluntaiseurakunnan kirkon yli. Tästä näkymästä ei havaintoaineistossa ole tarkkaa havainnekuvaa/kuvaupotusta. Arkkitehti Bertel Strömmerin ja arkkitehti Pentti Turusen suunnittelema kirkkorakennus on todettu Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 -selvityksessä kulttuurihistoriallisesti arvokkaksi, ja sen kaupunkikuvallinen asema tulee myös huomioida tämän hankkeen yhteydessä.
Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Pellavatehtaankatu 17:n kehittämisen ensisijaisena lähtökohtana tulee olla tontin nykyisen rakennuskannan säilyttäminen. Käytettävissä olevien tietojen perusteella vanhan kivirakenuksen purkamiseen ei ole perusteita. Rakennuksella on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa, joten, mikäli hankkeen taustalla on kyseiseen rakennukseen liittyviä kunto-ongelmia, niiden selvittämisen tulee perustua Tampereen kaupungin kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen kunnon selvittämistä koskevaan ohjeeseen, joka on laadittu vuonna 2013. Hankkeessa on lisäksi tärkeää kiinnittää huomiota mahdollisen muutoksen kaupunkikuvallisiin vaikutuksiin. Muutos ei saa ottaa kaupunkikuvassa hallitsevaa roolia eikä heikentää Pellavatehtaankatu 17:n vanhan puutalon tai helluntaiseurakunnan kirkon kaupunkikuvallista asemaa.
Jaa
Facebookissa