Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Lempäälän Sääksjärven koulun alueella, kiinteistöllä 418-425-6-79 sijaitsevien biologian-/keittolarakennuksen, esikoulurakennuksen ja koulun alkuperäisen osan purkamisluvasta.Tämä lausunto koskee esikoulurakennusta (purkamislupahakemuksen asiointitunnus LP-418-2020-00424).

Sääksjärven koulun kokonaisuus on inventoitu Lempäälän kunnan tuottamassa selvityksessä (Sääksjärvi, inventointiraportti, FCG Suunnittelu ja tekniikka oy 11.12.017). Selvityksen mukaan kohde edustaa tyypillistä vaiheittain rakentunutta koulukeskustyyppiä, johon liittyy myös urheilukenttä huoltorakennuksineen. Koulukeskuksen rakennukset ovat säilyttäneet arkkitehtoniset piirteensä hienosti ja muodostavat edustavan kokonaisuuden. Laajentamista ja uudisrakentamista on toteutettu kokonaisuus huomioiden ja vanhimpia rakennuksia kunnioittaen. Kohde on yksi suurimmista yhtenäiskouluista Pirkanmaalla. Kohde on kokonaisuutena edustava ja Lempäälässä harvinainen esimerkki kerroksellisesta ja laajasta koulukokonaisuudesta, jossa eri aikakaudet ja koulusuunnittelun ihanteet ovat selvästi hahmotettavissa.

Koulukeskuksella on merkitystä myös osana Sääksmäen keskustan eteläosan alueellisia arvoja. Mainitun selvityksen mukaan alueen arvot liittyvät sen historiaan Sääksjärven julkisten palvelujen alueena. Edelleen selvityksessä todetaan, että alue ilmentää hyvinvointivaltion tarjoamien palvelujen, etenkin koulutuksen ja päivähoidon, kehittymistä 1930-luvulta 2000-luvulle.

Tarkemmassa, erityisesti koulujen arvoja analysoivassa selvityksessä (Lempäälän koulujen kulttuuriarvot, Lempäälän kunta/FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 23.5.2018) todetaan, että Sääksjärven koulu on todennäköisesti kulttuurihistoriallisesti arvokas ja että koulukompleksin osien arkkitehtuuri ja rakennustekniikka ilmentävät edustavasti rakennusajankohtaansa ja rakennusajankohtana vallinneita tyylisuuntia. Selvityksen mukaan kohde on kerroksellisuudessaan ja laajuudessaan Lempäälässä melko harvinainen koulukompleksi, jonka eri osat sopivat ilmeeltään toisiinsa mutta kukin on tunnistettavissa oman aikansa tuotteiksi.

Sääksjärven koulukeskuksen tontilla on voimassa 17.10.1995 vahvistettu rakennuskaava nro 1071, jossa koulukeskuksen tontti on osoitettu merkinnällä YL eli julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue. Koulun rakennuksilla ei ole suojelumerkintää. Asemakaavaa vastaava rakennuskaava on kuitenkin laadittu ennen nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain voimaantuloa, ja sen voidaan katsoa olevan kulttuuriympäristöjen arvojen huomioimisen osalta vanhentunut.  Alueella on vireillä vuonna 2017 käynnistetty Sääksjärven yleiskaava, nro 12020.

Esikoulurakennus sijaitsee koulutontin länsirajalla, kulmittain Tampereentiehen nähden. Rakennuksen piirustukset ovat vuodelta 1955, ja sen alkuperäinen käyttötarkoitus on opettajien asuntola. Mittasuhteiltaan tasapainoinen rakennus edustaa 1950-luvun eleetöntä mutta viimeisteltyä arkkitehtuuria, ja siinä kohtaavat aikakauden asuin- ja julkisen rakentamisen parhaat piirteet. Massoittelultaan ja materiaaleiltaan rakennus istuu luontevasti koulukeskuksen kerrokselliseen kokonaisuuteen. Käytettävyysselvityksen (Arkkitehtuuritoimisto Jaakko Nieminen 23.3.2020) mukaan rakennuksen käytettävyys saneerauksen jälkeen olisi osin ongelmallinen mm. esteettömyyden vuoksi, mutta kaavamuutos mahdollistaisi käytön esimerkiksi toimistoina tai asumiseen.

Maakuntamuseon tietojen mukaan koulun alkuperäisen osan on mitä ilmeisimmin suunnitellut arkkitehti L. E. Hanstén (pääpiirustusten allekirjoitus Helsinki 1955 L. E. Hanstén). Samanlaisten merkintöjen perusteella myös esikoulurakennuksen piirustukset ovat todennäköisesti Hansténin. Lauri Erik Hanstén (1896-1967) toimi Rakennushallituksessa ja Kouluhallituksessa ja piti myös omaa suunnittelutoimistoa. Hän suunnitteli mm. Munkkiniemen ala-asteen Helsingissä (1939), Orimattilan kaupungintalon (1937) ja lukuisia kansakoulurakennuksia ympäri Suomen. L. E. Hansténin 1950-luvulla suunnittelemista koulurakennuksista ovat säilyneet mm. Jämsässä vuonna 1953 valmistunut Länkipohjan koulu, joka on saneerattu 2000-luvulla ja toimii koulukäytössä sekä Alavieskan kansakoulu (1951), joka on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi. Pirkanmaalla Hansténin suunnittelemia kouluja ovat vuonna 1939 valmistunut Takahuhdin koulu Tampereella sekä Ruutanan kivikoulu (1952) ja Liuksialan koulu (1953) Kangasalla. Keskushallinnon toteuttamat piirustukset olivat tyypillisiä 1950-luvun maalaiskuntien koulusuunnittelussa. Ilmiö kertoo kouluverkoston systemaattisesta suunnittelusta ja pyrkimyksestä luoda maanlaajuisesti tasavertaiset kouluolosuhteet.

Esikoulurakennuksesta on teetetty kuntoselvityksiä (Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus 8.4.2019, Kiwa Inspecta ja Asbesti- ja haitta-ainekartoitus 15.6.2017, Inspecta), jotka ovat olleet käytettävissä Pirkanmaan maakuntamuseon lausuessa rakennuksen purkamisasiasta 4.7.2019 (diar: 364/2019). Lausunnossa todettiin rakennuksessa olevan ongelmia liittyen ilmanvaihtoon, kellarin kosteuteen, hulevesien hallintaan sekä joihinkin mikrobivaurioituneisiin rakenteisiin, mutta sen kunnostamisen olevan kokonaisuutena arvioiden mahdollista. Maakuntamuseolle ei ole sittemmin toimitettu uusia, esikoulurakennusta koskevia kuntoselvitysaineistoja.

Pirkanmaan maakuntamuseo on 4.7.2019 (diar: 364/2019) antamassaan lausunnossa todennut, että esikoulurakennus on säilyttänyt alkuperäiset piirteensä hienosti muuttuneesta käyttötarkoituksesta huolimatta. Edelleen todettiin, että koulukeskuksen rakennusten säilyttäminen tulisi ratkaista vireillä olevan yleiskaavoituksen yhteydessä.

Maakuntamusemuseo toteaa, että esikoulurakennuksen purkaminen merkitsisi huomattavia vaikutuksia rakennetun kulttuuriympäristön arvoihin eivätkä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti purkamisen edellytykset siten täyty. MRL:n 5 §:n 3 momentin mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on edistää rakennetun ympäristön kauneuden ja kulttuuriarvojen vaalimista. Lisäksi MRL:n 12 §:n 2 momentin mukaan rakentamisen ohjauksella tulee edistää rakentamista, joka pohjautuu kulttuuriarvoja luoviin ja säilyttäviin ratkaisuihin.

Sääksjärven koulukeskus on Sääksjärven keskeisintä rakennuskantaa ja merkittävä osa Lempäälän kunnan sivistys- ja kunnallisen toiminnan historiaa. Siksi maakuntamuseo pitää moitittavana, että koulukeskuksen rakennusten tulevaisuus pyritään ratkaisemaan purkulupamenettelyn eikä kaavoituksen kautta. Maakuntamuseo ei puolla esikoulurakennuksen purkamista vaan esittää, että Sääksjärven koulun tontin kehittäminen ja sen vanhojen rakennusten säilyttäminen tutkitaan yleiskaavan tai tontille laadittavan asemakaavan yhteydessä. Kaavassa suojelutarve tulisi maakuntamuseon näkemyksen mukaan kohdistaa vähintään varsinaisen koulurakennuksen alkuperäiseen osaan, mutta koulukeskuksen historiallisen kertovuuden takia myös esikoulurakennuksen ja biologian- /keittolarakennuksen asema kokonaisuudessa on syytä tutkia. Maakuntamuseo muistuttaa, että MRL:n 51 §:n mukaisesti asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää.

Purkamislupahakemusta koskeva päätös valitusosoitteineen tulee viipymättä toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseolle tiedoksi.

Sääksjärven koulun kokonaisuus on inventoitu Lempäälän kunnan tuottamassa selvityksessä (Sääksjärvi, inventointiraportti, FCG Suunnittelu ja tekniikka oy 11.12.017). Selvityksen mukaan kohde edustaa tyypillistä vaiheittain rakentunutta koulukeskustyyppiä, johon liittyy myös urheilukenttä huoltorakennuksineen. Koulukeskuksen rakennukset ovat säilyttäneet arkkitehtoniset piirteensä hienosti ja muodostavat edustavan kokonaisuuden. Laajentamista ja uudisrakentamista on toteutettu kokonaisuus huomioiden ja vanhimpia rakennuksia kunnioittaen. Kohde on yksi suurimmista yhtenäiskouluista Pirkanmaalla. Kohde on kokonaisuutena edustava ja Lempäälässä harvinainen esimerkki kerroksellisesta ja laajasta koulukokonaisuudesta, jossa eri aikakaudet ja koulusuunnittelun ihanteet ovat selvästi hahmotettavissa.

Koulukeskuksella on merkitystä myös osana Sääksmäen keskustan eteläosan alueellisia arvoja. Mainitun selvityksen mukaan alueen arvot liittyvät sen historiaan Sääksjärven julkisten palvelujen alueena. Edelleen selvityksessä todetaan, että alue ilmentää hyvinvointivaltion tarjoamien palvelujen, etenkin koulutuksen ja päivähoidon, kehittymistä 1930-luvulta 2000-luvulle.

Tarkemmassa, erityisesti koulujen arvoja analysoivassa selvityksessä (Lempäälän koulujen kulttuuriarvot, Lempäälän kunta/FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 23.5.2018) todetaan, että Sääksjärven koulu on todennäköisesti kulttuurihistoriallisesti arvokas ja että koulukompleksin osien arkkitehtuuri ja rakennustekniikka ilmentävät edustavasti rakennusajankohtaansa ja rakennusajankohtana vallinneita tyylisuuntia. Selvityksen mukaan kohde on kerroksellisuudessaan ja laajuudessaan Lempäälässä melko harvinainen koulukompleksi, jonka eri osat sopivat ilmeeltään toisiinsa mutta kukin on tunnistettavissa oman aikansa tuotteiksi.

Sääksjärven koulukeskuksen tontilla on voimassa 17.10.1995 vahvistettu rakennuskaava nro 1071, jossa koulukeskuksen tontti on osoitettu merkinnällä YL eli julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue. Koulun rakennuksilla ei ole suojelumerkintää. Asemakaavaa vastaava rakennuskaava on kuitenkin laadittu ennen nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain voimaantuloa, ja sen voidaan katsoa olevan kulttuuriympäristöjen arvojen huomioimisen osalta vanhentunut.  Alueella on vireillä vuonna 2017 käynnistetty Sääksjärven yleiskaava, nro 12020.

Esikoulurakennus sijaitsee koulutontin länsirajalla, kulmittain Tampereentiehen nähden. Rakennuksen piirustukset ovat vuodelta 1955, ja sen alkuperäinen käyttötarkoitus on opettajien asuntola. Mittasuhteiltaan tasapainoinen rakennus edustaa 1950-luvun eleetöntä mutta viimeisteltyä arkkitehtuuria, ja siinä kohtaavat aikakauden asuin- ja julkisen rakentamisen parhaat piirteet. Massoittelultaan ja materiaaleiltaan rakennus istuu luontevasti koulukeskuksen kerrokselliseen kokonaisuuteen. Käytettävyysselvityksen (Arkkitehtuuritoimisto Jaakko Nieminen 23.3.2020) mukaan rakennuksen käytettävyys saneerauksen jälkeen olisi osin ongelmallinen mm. esteettömyyden vuoksi, mutta kaavamuutos mahdollistaisi käytön esimerkiksi toimistoina tai asumiseen.

Maakuntamuseon tietojen mukaan koulun alkuperäisen osan on mitä ilmeisimmin suunnitellut arkkitehti L. E. Hanstén (pääpiirustusten allekirjoitus Helsinki 1955 L. E. Hanstén). Samanlaisten merkintöjen perusteella myös esikoulurakennuksen piirustukset ovat todennäköisesti Hansténin. Lauri Erik Hanstén (1896-1967) toimi Rakennushallituksessa ja Kouluhallituksessa ja piti myös omaa suunnittelutoimistoa. Hän suunnitteli mm. Munkkiniemen ala-asteen Helsingissä (1939), Orimattilan kaupungintalon (1937) ja lukuisia kansakoulurakennuksia ympäri Suomen. L. E. Hansténin 1950-luvulla suunnittelemista koulurakennuksista ovat säilyneet mm. Jämsässä vuonna 1953 valmistunut Länkipohjan koulu, joka on saneerattu 2000-luvulla ja toimii koulukäytössä sekä Alavieskan kansakoulu (1951), joka on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi. Pirkanmaalla Hansténin suunnittelemia kouluja ovat vuonna 1939 valmistunut Takahuhdin koulu Tampereella sekä Ruutanan kivikoulu (1952) ja Liuksialan koulu (1953) Kangasalla. Keskushallinnon toteuttamat piirustukset olivat tyypillisiä 1950-luvun maalaiskuntien koulusuunnittelussa. Ilmiö kertoo kouluverkoston systemaattisesta suunnittelusta ja pyrkimyksestä luoda maanlaajuisesti tasavertaiset kouluolosuhteet.

Esikoulurakennuksesta on teetetty kuntoselvityksiä (Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus 8.4.2019, Kiwa Inspecta ja Asbesti- ja haitta-ainekartoitus 15.6.2017, Inspecta), jotka ovat olleet käytettävissä Pirkanmaan maakuntamuseon lausuessa rakennuksen purkamisasiasta 4.7.2019 (diar: 364/2019). Lausunnossa todettiin rakennuksessa olevan ongelmia liittyen ilmanvaihtoon, kellarin kosteuteen, hulevesien hallintaan sekä joihinkin mikrobivaurioituneisiin rakenteisiin, mutta sen kunnostamisen olevan kokonaisuutena arvioiden mahdollista. Maakuntamuseolle ei ole sittemmin toimitettu uusia, esikoulurakennusta koskevia kuntoselvitysaineistoja.

Pirkanmaan maakuntamuseo on 4.7.2019 (diar: 364/2019) antamassaan lausunnossa todennut, että esikoulurakennus on säilyttänyt alkuperäiset piirteensä hienosti muuttuneesta käyttötarkoituksesta huolimatta. Edelleen todettiin, että koulukeskuksen rakennusten säilyttäminen tulisi ratkaista vireillä olevan yleiskaavoituksen yhteydessä.

Maakuntamusemuseo toteaa, että esikoulurakennuksen purkaminen merkitsisi huomattavia vaikutuksia rakennetun kulttuuriympäristön arvoihin eivätkä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti purkamisen edellytykset siten täyty. MRL:n 5 §:n 3 momentin mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on edistää rakennetun ympäristön kauneuden ja kulttuuriarvojen vaalimista. Lisäksi MRL:n 12 §:n 2 momentin mukaan rakentamisen ohjauksella tulee edistää rakentamista, joka pohjautuu kulttuuriarvoja luoviin ja säilyttäviin ratkaisuihin.

Sääksjärven koulukeskus on Sääksjärven keskeisintä rakennuskantaa ja merkittävä osa Lempäälän kunnan sivistys- ja kunnallisen toiminnan historiaa. Siksi maakuntamuseo pitää moitittavana, että koulukeskuksen rakennusten tulevaisuus pyritään ratkaisemaan purkulupamenettelyn eikä kaavoituksen kautta. Maakuntamuseo ei puolla esikoulurakennuksen purkamista vaan esittää, että Sääksjärven koulun tontin kehittäminen ja sen vanhojen rakennusten säilyttäminen tutkitaan yleiskaavan tai tontille laadittavan asemakaavan yhteydessä. Kaavassa suojelutarve tulisi maakuntamuseon näkemyksen mukaan kohdistaa vähintään varsinaisen koulurakennuksen alkuperäiseen osaan, mutta koulukeskuksen historiallisen kertovuuden takia myös esikoulurakennuksen ja biologian- /keittolarakennuksen asema kokonaisuudessa on syytä tutkia. Maakuntamuseo muistuttaa, että MRL:n 51 §:n mukaisesti asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää.

Purkamislupahakemusta koskeva päätös valitusosoitteineen tulee viipymättä toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseolle tiedoksi.