Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hankkeen tavoitteena on avata kattolyhtyjä Niemen navetan ullakolle. Niemen kartanon Birger Federleyn suunnittelema navetta-talli on valmistunut vuonna 1918. Navetassa oli tilat 70 lehmälle ja tallisiivessä 26 hevoselle. Viimeiset 60 vuotta navetta on toiminut mm. tehdaspaloasemana, verstaana ja harrastetilana. Nykyään rakennuksessa on kahvila, myymälä, varasto sekä harrastetilaa. Rakennuksen ullakot ovat varastokäytössä. Navettaa koskee asemakaavamääräys sr-33, jonka mukaan kyse on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeästä rakennuksesta, jota ei saa purkaa. Lisäksi todetaan, että: ”Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen rakennustaiteellisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja.”

Navetan ullakolla on tällä hetkellä kahdenlaisia ikkunoita. Koillissivulla on rakennuksen alkuperäisiä pieniä, pulpettikattoisia ja katonlappeesta itsenäisinä nousevia kattolyhtyjä, ja luoteissivulla on yksi suurempi, räystäältä nouseva, pulpettikattoinen lyhty. Suuremmat lyhdyt liittyvät rakennuksen toimimiseen palokunnan toimitilana, ja niitä on aiemmin ollut kyseisellä seinällä useampia. Piha-alueen puoleiset kattolyhdyt on poistettu todennäköisesti vesikatteen uusimisen yhteydessä. Nyt tavoitteena olisi palauttaa sisäpihalle alkuperäisen mallin mukaiset pienemmät kattolyhdyt ja luoteissivulle siellä olemassa olevan ikkunan mukaiset suuremmat kattolyhdyt.

Kattomuutosten yhteydessä tulee todennäköisesti harkittavaksi myös koko vesikatteen uusiminen. Nykyistä aaltoprofiilipeltiä on lausuntopyyntöön liitettyjen valokuvien perusteella edeltänyt tiilikate. Kumpikaan näistä ei sovellu loiville katoille, jollaiseksi suunniteltujen kattolyhtyjen pulpettikatot väistämättä muodostuvat. Rakennuksen arvoja kunnioittavia sekä teknisin perustein suositeltavia katemateriaaleja ovat joko sinkkipintainen konesaumapelti tai vaihtoehtoisesti kolmiorimatekniikalla asennettu bitumikermi, joka on kattolyhtyjen osalta tiivissaumattu.

Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut hankkeeseen ja toteaa, että se on rakennuksen rakennustaiteellisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen osalta mahdollinen.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hankkeen tavoitteena on avata kattolyhtyjä Niemen navetan ullakolle. Niemen kartanon Birger Federleyn suunnittelema navetta-talli on valmistunut vuonna 1918. Navetassa oli tilat 70 lehmälle ja tallisiivessä 26 hevoselle. Viimeiset 60 vuotta navetta on toiminut mm. tehdaspaloasemana, verstaana ja harrastetilana. Nykyään rakennuksessa on kahvila, myymälä, varasto sekä harrastetilaa. Rakennuksen ullakot ovat varastokäytössä. Navettaa koskee asemakaavamääräys sr-33, jonka mukaan kyse on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeästä rakennuksesta, jota ei saa purkaa. Lisäksi todetaan, että: ”Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen rakennustaiteellisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja.”

Navetan ullakolla on tällä hetkellä kahdenlaisia ikkunoita. Koillissivulla on rakennuksen alkuperäisiä pieniä, pulpettikattoisia ja katonlappeesta itsenäisinä nousevia kattolyhtyjä, ja luoteissivulla on yksi suurempi, räystäältä nouseva, pulpettikattoinen lyhty. Suuremmat lyhdyt liittyvät rakennuksen toimimiseen palokunnan toimitilana, ja niitä on aiemmin ollut kyseisellä seinällä useampia. Piha-alueen puoleiset kattolyhdyt on poistettu todennäköisesti vesikatteen uusimisen yhteydessä. Nyt tavoitteena olisi palauttaa sisäpihalle alkuperäisen mallin mukaiset pienemmät kattolyhdyt ja luoteissivulle siellä olemassa olevan ikkunan mukaiset suuremmat kattolyhdyt.

Kattomuutosten yhteydessä tulee todennäköisesti harkittavaksi myös koko vesikatteen uusiminen. Nykyistä aaltoprofiilipeltiä on lausuntopyyntöön liitettyjen valokuvien perusteella edeltänyt tiilikate. Kumpikaan näistä ei sovellu loiville katoille, jollaiseksi suunniteltujen kattolyhtyjen pulpettikatot väistämättä muodostuvat. Rakennuksen arvoja kunnioittavia sekä teknisin perustein suositeltavia katemateriaaleja ovat joko sinkkipintainen konesaumapelti tai vaihtoehtoisesti kolmiorimatekniikalla asennettu bitumikermi, joka on kattolyhtyjen osalta tiivissaumattu.

Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut hankkeeseen ja toteaa, että se on rakennuksen rakennustaiteellisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen osalta mahdollinen.