diar. 428/2023 Tampere, Ylä-Pispala, Provastinkatu 37, Pirkanmaan maakuntamuseon neuvontakäynti 27.6.2023, muistio ja muita huomioita

Hei,
Tapasimme ti 27.6. omistamallanne asuintalolla Ylä-Pispalassa osoitteessa Provastinkatu 37. Keskustelimme mm. talon historiasta, tekemistänne kunnostustoimenpiteistä, tulevista kunnostuksista ja muutoksista. Alla yhteenvetoa käynnillä tekemistämme huomioista sekä talon suojelutilanteesta.

Rakennuksessa on koettu sisäilmaongelmia, minkä vuoksi kivijalkakerroksen 1980-luvulla lisättyjä, nykyään riskirakenteiksi tunnistettuja sisäpuolisia rakennekerroksia on purettu ja uusittu. Korjauksen yhteydessä seinistä löytyi runsaasti PAH-yhdisteitä sisältävä pikisively ja seinän rakenne osoittautui epätavalliseksi betonielementtiratkaisuksi. Erikoisen rakenteen vuoksi kaikkia epäpuhtauksia ei voitu poistaa, joten uudet rakenteet suunniteltiin ja toteutettiin kapseloivina. Toteutuksesta on käytettävissä Korjaustyöselostus (Rakennusinsinööritoimisto Jommi Suonketo, 5.1.2023), joka sisältää korjauksen jälkeen tehdyn PAH-yhdisteiden varmistusmittauksen tulokset. Mittaustulosten mukaan kapselointi on onnistunut.

Kohteessa on 1980-luvun remonteille tyypillinen ilmanvaihto; koneellinen poistoilma ja riittämättömät korvausilmaventtiilit. Seurauksena on usein ummehtunut sisäilma ja sisätilojen alipaine, joka imee korvausilmaa hallitsemattomasti kaikista rakenteiden epätiiveyskohdista tuoden samalla huoneisiin mahdollisia epäpuhtauksia ja mm. mineraalivillakuituja. Sisäilman parantamiseksi ensisijainen toimenpide on poistoilmanvaihdon säätömahdollisuuden ja riittävän korvausilman järjestäminen, joka kohteessa onkin jo suunnitteilla.

Provastinkadun ja rakennuksen pohjoisseinän väliin on hiljattain uusittu betonitaso ja portaikko. Mahdollisesti jo aiemmat pihan betonirakenteet ovat aiheuttaneet seinän alaosaan lahovauriota. Vaurio on nähtävissä alimmassa hirressä kellarin teknisestä tilasta käsin, mutta vaurion laajuuden ja korjaustarpeen toteaminen vaatii pintarakenteiden purkamista joko ulko- tai sisäpuolelta. Kylmillään olevan teknisen tilan kattoon eli rossipohjan alapintaan on (tilapäisesti) lisätty umpisoluinen lämmöneriste, joka tulee poistaa. Muovieriste muodostaa höyrynsulun rakenteen väärälle puolelle ja sulkee puurakenteet kahden höyrynsulun väliin, johon tietyissä olosuhteissa tiivistyy kosteutta. Rakentamismääräysten mukaan ulkovaipan vesihöyryntiiveyden tulee heiketä sisältä ulospäin.

Kohteessa on lisätty alkuperäisen vaakapaneeliverhouksen päälle mineraalivillaeriste, tuulensuojapaperi ja pystylaudoitus peiterimoin, jolloin räystäät ovat lyhentyneet n. 150 mm. Myös kivijalkakerroksen seinää on paksunnettu vastaavasti. Nyt on harkinnassa räystäiden jatkaminen ja ulkoverhouksen palauttaminen alkuperäisen kaltaiseksi. Mikäli nykyinen ulkoverhous puretaan, on suositeltavaa vaihtaa mineraalivilla selluloosaeristeeksi ja korvata paperi bitumoidulla puukuitulevyllä. Samassa yhteydessä voi tutkia mahdollisuutta pienentää eristekerrosta ikkunoiden smyygien verran. Tällöin räystäät pitenisivät hieman ja ikkunat tulisivat samaan tasoon ulkoverhouksen kanssa, mikä on perinteinen ja kosteusteknisesti edullinen toteutustapa. Kivijalka jäisi hieman seinäpintaa ulommas, mutta riittävän leveä ja kalteva vesilista suojaisi pykälän.

Mikäli hirsirungossa, vuorauksessa tai sen alla olevassa lisälämmöneristeessä ei ilmene erityisiä vaurioita, maakuntamuseo suosittelee koko rakennuksen ulkovuorauksen vaihtamista vasta, kun nykyisen vuorauksen kunto on heikko. Räystäiden jatkamista maakuntamuseo puolestaan suosittelee harkittavaksi, kun nykyisen vesikatteen uusiminen sen kunnon vuoksi on ajankohtainen. Nykyistä pidemmät räystäät suojaavat varsin rajallisesti Pispalanrinteen voimakkaille sääolosuhteille alttiina olevaa rakennusta.

Pispalalla on erittäin merkittäviä maisemallisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja. Alue on osa valtakunnallisesti merkittävää Pispalanrinteen rakennettua kulttuuriympäristöä (Museoviraston RKY-inventointi 2009) ja valtakunnallisesti arvokasta Pirkanmaan harjumaisemiin kuuluvaa Pispalanharju - Pyynikki -maisema-aluetta (ympäristöministeriön VAMA 2021-inventointi). Arvojen perustan muodostavat jääkauden synnyttämän soraharjun maastonmuodot, järvinäkymät ja harjulle 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun aikana rakentuneet työväen asuinrakennukset, jollainen myös Provastikatu 37 on.

Suomessa rakennussuojelu toteutetaan pääasiassa kaavoituksen avulla osoittamalla selvityksissä kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaiksi todetuille kohteille erilaisia suojelumerkintöjä. Näin toteutettu rakennussuojelu perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin (132/1999).

Provastinkatu 37 tontilla on voimassa vuonna 2016 hyväksytty asemakaava, jossa asuinrakennukselle on osoitettu suojelumerkintä srp-3: ”Kulttuurihistoriallisen aluekokonaisuuden säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennuksen ominaispiirteet tulee ottaa korjaus- ja muutostöissä huomioon. Rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Korvaava rakennus tulee sovittaa huolellisesti pihapiiriin ja maisemaan.” Lisäksi rakentamista ohjataan kaavassa muilla tontille kohdistuvilla määräyksillä, yleismääräyksillä sekä rakentamistapaohjeella. Suojelumääräykset perustuvat RKY-inventointiin, valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (VAT) sekä Pispalan - Tahmelan rakennetun ympäristön inventointiin (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2008). Voimassa olevan asemakaavan (nro 8257) sekä sen yhteydessä hyväksytyn rakennustapaohjeen voi ladata Tampereen kaupungin asemakaavoituksen sivulta osoitteesta: https://ekstrat.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8257

Kyseisen suojellun rakennuksen purkaminen on lain mukaan mahdollista osoittamalla purkamisluvan hakemisen yhteydessä suojelumerkinnässä mainittu pakottava syy. Syy osoitetaan joko rakennustarkastajan katselmuksella (vaurioiden on oltava erittäin laajoja ja ilmeisiä, esim. useita vuosia sitten sisään romahtanut katto ja siitä aiheutuneet vauriot) tai vanhojen rakennusten kunnostamiseen ja kunnon arvioimiseen erikoistuneen asiantuntijan laatimalla kuntotutkimuksella, jossa rakennus todetaan kunnostuskelvottomaksi.

Käynnin perusteella Provastinkatu 37 asuinrakennus vaikuttaa ikäisekseen pääosin hyväkuntoiselta. Vanhoille rakennuksille on tyypillistä, että niissä on jälkiä lukuisista eri vaiheissa tehdyistä muutoksista ja kunnostuksista. Osa rakennuksen kulttuurihistoriallisesta arvosta on sitoutunut sen rakentamistapaan ja rakennusmateriaaleihin. Siksi rakennuksia tai pihaa kunnostettaessa tulisi kunnioittaa niiden ilmettä ja tyylipiirteitä. Rakennusosia ja -materiaaleja tulisi uusia vain, jos se on aivan välttämätöntä ja käyttää mahdollisuuksien mukaan alkuperäisiä vastaavia materiaaleja ja perinnerakentamisen menetelmiä.

Suunnitteilla olevien ilmanvaihtoon liittyvien muutosten ja hirsien lahovaurioiden korjausten jälkeen Provastinkatu 37 asuinrakennuksen voi uskoa säännöllisesti huollettuna säilyvän vielä pitkään. Toivottavasti näistä huomioista on apua tulevia kunnostuksia suunniteltaessa.

Mukavaa kesää!

Yst. terv.
Miia Hinnerichsen (rakennustutkija) ja Anne Uosukainen (perinnerakennusmestari)

diar. 428/2023 Tampere, Ylä-Pispala, Provastinkatu 37, Pirkanmaan maakuntamuseon neuvontakäynti 27.6.2023, muistio ja muita huomioitaHei,Tapasimme ti 27.6. omistamallanne asuintalolla Ylä-Pispalassa osoitteessa Provastinkatu 37. Keskustelimme mm. talon historiasta, tekemistänne kunnostustoimenpiteistä, tulevista kunnostuksista ja muutoksista. Alla yhteenvetoa käynnillä tekemistämme huomioista sekä talon suojelutilanteesta.Rakennuksessa on koettu sisäilmaongelmia, minkä vuoksi kivijalkakerroksen 1980-luvulla lisättyjä, nykyään riskirakenteiksi tunnistettuja sisäpuolisia rakennekerroksia on purettu ja uusittu. Korjauksen yhteydessä seinistä löytyi runsaasti PAH-yhdisteitä sisältävä pikisively ja seinän rakenne osoittautui epätavalliseksi betonielementtiratkaisuksi. Erikoisen rakenteen vuoksi kaikkia epäpuhtauksia ei voitu poistaa, joten uudet rakenteet suunniteltiin ja toteutettiin kapseloivina. Toteutuksesta on käytettävissä Korjaustyöselostus (Rakennusinsinööritoimisto Jommi Suonketo, 5.1.2023), joka sisältää korjauksen jälkeen tehdyn PAH-yhdisteiden varmistusmittauksen tulokset. Mittaustulosten mukaan kapselointi on onnistunut.Kohteessa on 1980-luvun remonteille tyypillinen ilmanvaihto; koneellinen poistoilma ja riittämättömät korvausilmaventtiilit. Seurauksena on usein ummehtunut sisäilma ja sisätilojen alipaine, joka imee korvausilmaa hallitsemattomasti kaikista rakenteiden epätiiveyskohdista tuoden samalla huoneisiin mahdollisia epäpuhtauksia ja mm. mineraalivillakuituja. Sisäilman parantamiseksi ensisijainen toimenpide on poistoilmanvaihdon säätömahdollisuuden ja riittävän korvausilman järjestäminen, joka kohteessa onkin jo suunnitteilla.Provastinkadun ja rakennuksen pohjoisseinän väliin on hiljattain uusittu betonitaso ja portaikko. Mahdollisesti jo aiemmat pihan betonirakenteet ovat aiheuttaneet seinän alaosaan lahovauriota. Vaurio on nähtävissä alimmassa hirressä kellarin teknisestä tilasta käsin, mutta vaurion laajuuden ja korjaustarpeen toteaminen vaatii pintarakenteiden purkamista joko ulko- tai sisäpuolelta. Kylmillään olevan teknisen tilan kattoon eli rossipohjan alapintaan on (tilapäisesti) lisätty umpisoluinen lämmöneriste, joka tulee poistaa. Muovieriste muodostaa höyrynsulun rakenteen väärälle puolelle ja sulkee puurakenteet kahden höyrynsulun väliin, johon tietyissä olosuhteissa tiivistyy kosteutta. Rakentamismääräysten mukaan ulkovaipan vesihöyryntiiveyden tulee heiketä sisältä ulospäin.Kohteessa on lisätty alkuperäisen vaakapaneeliverhouksen päälle mineraalivillaeriste, tuulensuojapaperi ja pystylaudoitus peiterimoin, jolloin räystäät ovat lyhentyneet n. 150 mm. Myös kivijalkakerroksen seinää on paksunnettu vastaavasti. Nyt on harkinnassa räystäiden jatkaminen ja ulkoverhouksen palauttaminen alkuperäisen kaltaiseksi. Mikäli nykyinen ulkoverhous puretaan, on suositeltavaa vaihtaa mineraalivilla selluloosaeristeeksi ja korvata paperi bitumoidulla puukuitulevyllä. Samassa yhteydessä voi tutkia mahdollisuutta pienentää eristekerrosta ikkunoiden smyygien verran. Tällöin räystäät pitenisivät hieman ja ikkunat tulisivat samaan tasoon ulkoverhouksen kanssa, mikä on perinteinen ja kosteusteknisesti edullinen toteutustapa. Kivijalka jäisi hieman seinäpintaa ulommas, mutta riittävän leveä ja kalteva vesilista suojaisi pykälän.Mikäli hirsirungossa, vuorauksessa tai sen alla olevassa lisälämmöneristeessä ei ilmene erityisiä vaurioita, maakuntamuseo suosittelee koko rakennuksen ulkovuorauksen vaihtamista vasta, kun nykyisen vuorauksen kunto on heikko. Räystäiden jatkamista maakuntamuseo puolestaan suosittelee harkittavaksi, kun nykyisen vesikatteen uusiminen sen kunnon vuoksi on ajankohtainen. Nykyistä pidemmät räystäät suojaavat varsin rajallisesti Pispalanrinteen voimakkaille sääolosuhteille alttiina olevaa rakennusta.Pispalalla on erittäin merkittäviä maisemallisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja. Alue on osa valtakunnallisesti merkittävää Pispalanrinteen rakennettua kulttuuriympäristöä (Museoviraston RKY-inventointi 2009) ja valtakunnallisesti arvokasta Pirkanmaan harjumaisemiin kuuluvaa Pispalanharju - Pyynikki -maisema-aluetta (ympäristöministeriön VAMA 2021-inventointi). Arvojen perustan muodostavat jääkauden synnyttämän soraharjun maastonmuodot, järvinäkymät ja harjulle 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun aikana rakentuneet työväen asuinrakennukset, jollainen myös Provastikatu 37 on.Suomessa rakennussuojelu toteutetaan pääasiassa kaavoituksen avulla osoittamalla selvityksissä kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaiksi todetuille kohteille erilaisia suojelumerkintöjä. Näin toteutettu rakennussuojelu perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin (132/1999).Provastinkatu 37 tontilla on voimassa vuonna 2016 hyväksytty asemakaava, jossa asuinrakennukselle on osoitettu suojelumerkintä srp-3: ”Kulttuurihistoriallisen aluekokonaisuuden säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennuksen ominaispiirteet tulee ottaa korjaus- ja muutostöissä huomioon. Rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Korvaava rakennus tulee sovittaa huolellisesti pihapiiriin ja maisemaan.” Lisäksi rakentamista ohjataan kaavassa muilla tontille kohdistuvilla määräyksillä, yleismääräyksillä sekä rakentamistapaohjeella. Suojelumääräykset perustuvat RKY-inventointiin, valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (VAT) sekä Pispalan - Tahmelan rakennetun ympäristön inventointiin (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2008). Voimassa olevan asemakaavan (nro 8257) sekä sen yhteydessä hyväksytyn rakennustapaohjeen voi ladata Tampereen kaupungin asemakaavoituksen sivulta osoitteesta: https://ekstrat.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8257Kyseisen suojellun rakennuksen purkaminen on lain mukaan mahdollista osoittamalla purkamisluvan hakemisen yhteydessä suojelumerkinnässä mainittu pakottava syy. Syy osoitetaan joko rakennustarkastajan katselmuksella (vaurioiden on oltava erittäin laajoja ja ilmeisiä, esim. useita vuosia sitten sisään romahtanut katto ja siitä aiheutuneet vauriot) tai vanhojen rakennusten kunnostamiseen ja kunnon arvioimiseen erikoistuneen asiantuntijan laatimalla kuntotutkimuksella, jossa rakennus todetaan kunnostuskelvottomaksi.Käynnin perusteella Provastinkatu 37 asuinrakennus vaikuttaa ikäisekseen pääosin hyväkuntoiselta. Vanhoille rakennuksille on tyypillistä, että niissä on jälkiä lukuisista eri vaiheissa tehdyistä muutoksista ja kunnostuksista. Osa rakennuksen kulttuurihistoriallisesta arvosta on sitoutunut sen rakentamistapaan ja rakennusmateriaaleihin. Siksi rakennuksia tai pihaa kunnostettaessa tulisi kunnioittaa niiden ilmettä ja tyylipiirteitä. Rakennusosia ja -materiaaleja tulisi uusia vain, jos se on aivan välttämätöntä ja käyttää mahdollisuuksien mukaan alkuperäisiä vastaavia materiaaleja ja perinnerakentamisen menetelmiä.Suunnitteilla olevien ilmanvaihtoon liittyvien muutosten ja hirsien lahovaurioiden korjausten jälkeen Provastinkatu 37 asuinrakennuksen voi uskoa säännöllisesti huollettuna säilyvän vielä pitkään. Toivottavasti näistä huomioista on apua tulevia kunnostuksia suunniteltaessa.Mukavaa kesää!Yst. terv.Miia Hinnerichsen (rakennustutkija) ja Anne Uosukainen (perinnerakennusmestari)