Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun lupahakemukseen. Tampereen keskustassa, Finlaysonin entisellä tehdasalueella tutkitaan mahdollisuutta lisätä uusi poistumistie ja kierreporras Vanhan tehtaan (TR1, TR5) ja Eteläturbiinin (TR22) tuntumaan, toisesta kerroksesta maantasoon.
Lupahakemuksen ja siihen liittyvien suunnitelmien mukaan poistumistieovi on tarkoitus tehdä Vanhan tehtaan ja Eteläturbiinin välisen yhdysosan toiseen kerrokseen, nykyisen ikkuna-aukon tilalle. Hakemuksen mukaan samalla paikalla on aiemminkin ollut oviaukko. Ovesta kuljettaisiin matalamman rakennusosan kattoterassille ja edelleen maantasoon itäpuolelle rakennettavaa metallista maahan perustettavaa kierreporrasta pitkin.
Finlaysonin alue on osa Tammerkosken kansallismaisemaa ja Tammerkosken teollisuusmaiseman valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Aluetta koskevat valtioneuvoston päätöksellä maankäyttö- ja rakennuslakiin (132/1999) perustuvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaan kohteiden arvot tulee turvata kaikessa maankäytössä. Lisäksi alueella on voimassa vuonna 1995 hyväksytty asemakaava, jossa vanhat tehdasrakennukset on suojeltu suojelumerkinnöillä. Vanha tehdas ja Eteläturbiini on kaavasuojelun lisäksi suojeltu myös rakennussuojelulailla. Alueen suojelustatus kertoo sen poikkeuksellisen merkittävistä kulttuurihistoriallisista arvoista.
Yhdysosa, jonka eteläsivulle ovimuutosta on suunniteltu, ei Museoviraston ylläpitämän Museoverkon karttapalvelun perusteella kuulu erityislain (nykyisin Rakennusperintölaki) mukaisen suojelun piiriin, mutta rakennus on suojeltu asemakaavassa sr-18-merkinnällä: Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen rakennustaiteellisia arvoja. Sen edessä olevaa matalampaa rakennusosaa ei ole suojeltu asemakaavan suojelumerkinnällä. Myöskään piha-alueeseen ei kohdistu suojelumerkintöjä.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kierreportaan sijoituspaikka ei ole kaupunkikuvan kannalta keskeinen, vaan paremminkin takapihamainen, eikä porras sijoitu siten, että se peittäisi rakennustaiteellisesti arvokasta rakennusta tai sen osaa. Suunniteltu ovimuutos puolestaan vaikuttaa vähäiseltä, eikä sen siksi voida katsoa merkittävästi heikentävän suojellun rakennuksen kulttuurihistoriallisia tai kaupunkikuvallisia arvoja. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseolla ei rakennetun ympäristön tai maiseman osalta vastusta luvan myöntämistä. Muutokset tulee kuitenkin suunnitella ja toteuttaa huolellisesti arvorakennuksiin soveltuvin tavoin, muodoin ja materiaalein.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että suunniteltu kierreporras sijoittuu vanhan tehtaan voimakanavan, ns. Puutarhakanavan, alueelle. Kanava rakennettiin samanaikaisesti puuvillatehtaan rakennuksen kanssa (TR1) vuonna 1836, ja sen kautta tehdas on saanut vesivoimansa. Noin v. 1878 rakennetun Eteläturbiinin (TR22) eteläpuolelle oli myöhemmin rakennettu ns. lisäturbiinihuone TR43 eli sähköturbiini ja vuonna 1960 muuntoasema. Kierreportaan perustuksia rakennettaessa paikalta voi siten löytyä käytöstä jääneitä teollisuushistoriallisia rakenteita, kuten rakennusten/rakenteiden perustuksia ja voimakanavan seinämuuria, jota voi koskea muinaismuistolain rauhoitus. Alueen vanhoja perustuksia on merkitty myös museolle toimitettuun suunnitelman lisäkarttaan, mutta niiden iästä, materiaalista ja vahvuudesta ei ole tietoa. Työhankkeessa on huolehdittava erityisesti siitä, että, mikäli maata kaivettaessa löytyy historiallisen Puutarhakanavan rakenteita, niitä ei vahingoiteta, vaan ne dokumentoidaan arkeologisin menetelmin ja käsitellään maakuntamuseolta pyydettävien ohjeiden mukaisesti. Myös paikan nuorempiin teollisuusvaiheisiin liittyvien jäännösten dokumentointi voi olla tärkeää.
Edellä todetun vuoksi maakuntamuseo esittää, hankkeeseen liittyvät kaivutyöt tehdään arkeologin valvonnassa. Jos valvonnan yhteydessä löytyy merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, kaivutyö keskeytetään, paikalla tehdään tarvittavat arkeologiset dokumentointitoimenpiteet ja arvioidaan jatkotutkimusten tai suunnitelmamuutosten tarve (MML 14 §). Valvonnassa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Arkeologisen tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Lisätietoja valvonnan tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun lupahakemukseen. Tampereen keskustassa, Finlaysonin entisellä tehdasalueella tutkitaan mahdollisuutta lisätä uusi poistumistie ja kierreporras Vanhan tehtaan (TR1, TR5) ja Eteläturbiinin (TR22) tuntumaan, toisesta kerroksesta maantasoon.
Lupahakemuksen ja siihen liittyvien suunnitelmien mukaan poistumistieovi on tarkoitus tehdä Vanhan tehtaan ja Eteläturbiinin välisen yhdysosan toiseen kerrokseen, nykyisen ikkuna-aukon tilalle. Hakemuksen mukaan samalla paikalla on aiemminkin ollut oviaukko. Ovesta kuljettaisiin matalamman rakennusosan kattoterassille ja edelleen maantasoon itäpuolelle rakennettavaa metallista maahan perustettavaa kierreporrasta pitkin.
Finlaysonin alue on osa Tammerkosken kansallismaisemaa ja Tammerkosken teollisuusmaiseman valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Aluetta koskevat valtioneuvoston päätöksellä maankäyttö- ja rakennuslakiin (132/1999) perustuvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaan kohteiden arvot tulee turvata kaikessa maankäytössä. Lisäksi alueella on voimassa vuonna 1995 hyväksytty asemakaava, jossa vanhat tehdasrakennukset on suojeltu suojelumerkinnöillä. Vanha tehdas ja Eteläturbiini on kaavasuojelun lisäksi suojeltu myös rakennussuojelulailla. Alueen suojelustatus kertoo sen poikkeuksellisen merkittävistä kulttuurihistoriallisista arvoista.
Yhdysosa, jonka eteläsivulle ovimuutosta on suunniteltu, ei Museoviraston ylläpitämän Museoverkon karttapalvelun perusteella kuulu erityislain (nykyisin Rakennusperintölaki) mukaisen suojelun piiriin, mutta rakennus on suojeltu asemakaavassa sr-18-merkinnällä: Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen rakennustaiteellisia arvoja. Sen edessä olevaa matalampaa rakennusosaa ei ole suojeltu asemakaavan suojelumerkinnällä. Myöskään piha-alueeseen ei kohdistu suojelumerkintöjä.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kierreportaan sijoituspaikka ei ole kaupunkikuvan kannalta keskeinen, vaan paremminkin takapihamainen, eikä porras sijoitu siten, että se peittäisi rakennustaiteellisesti arvokasta rakennusta tai sen osaa. Suunniteltu ovimuutos puolestaan vaikuttaa vähäiseltä, eikä sen siksi voida katsoa merkittävästi heikentävän suojellun rakennuksen kulttuurihistoriallisia tai kaupunkikuvallisia arvoja. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseolla ei rakennetun ympäristön tai maiseman osalta vastusta luvan myöntämistä. Muutokset tulee kuitenkin suunnitella ja toteuttaa huolellisesti arvorakennuksiin soveltuvin tavoin, muodoin ja materiaalein.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että suunniteltu kierreporras sijoittuu vanhan tehtaan voimakanavan, ns. Puutarhakanavan, alueelle. Kanava rakennettiin samanaikaisesti puuvillatehtaan rakennuksen kanssa (TR1) vuonna 1836, ja sen kautta tehdas on saanut vesivoimansa. Noin v. 1878 rakennetun Eteläturbiinin (TR22) eteläpuolelle oli myöhemmin rakennettu ns. lisäturbiinihuone TR43 eli sähköturbiini ja vuonna 1960 muuntoasema. Kierreportaan perustuksia rakennettaessa paikalta voi siten löytyä käytöstä jääneitä teollisuushistoriallisia rakenteita, kuten rakennusten/rakenteiden perustuksia ja voimakanavan seinämuuria, jota voi koskea muinaismuistolain rauhoitus. Alueen vanhoja perustuksia on merkitty myös museolle toimitettuun suunnitelman lisäkarttaan, mutta niiden iästä, materiaalista ja vahvuudesta ei ole tietoa. Työhankkeessa on huolehdittava erityisesti siitä, että, mikäli maata kaivettaessa löytyy historiallisen Puutarhakanavan rakenteita, niitä ei vahingoiteta, vaan ne dokumentoidaan arkeologisin menetelmin ja käsitellään maakuntamuseolta pyydettävien ohjeiden mukaisesti. Myös paikan nuorempiin teollisuusvaiheisiin liittyvien jäännösten dokumentointi voi olla tärkeää.
Edellä todetun vuoksi maakuntamuseo esittää, hankkeeseen liittyvät kaivutyöt tehdään arkeologin valvonnassa. Jos valvonnan yhteydessä löytyy merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, kaivutyö keskeytetään, paikalla tehdään tarvittavat arkeologiset dokumentointitoimenpiteet ja arvioidaan jatkotutkimusten tai suunnitelmamuutosten tarve (MML 14 §). Valvonnassa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Arkeologisen tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Lisätietoja valvonnan tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.
Jaa
Facebookissa