Mantereen kylä Manterejärven rannalla on yksi Vesilahden esihistoriallisista keskuksista. Se vakiintui tärkeäksi asutusalueeksi. Mantereen kylän kantatilat ovat Mattila, Vilo, Pietilä, Nikkilä, Tomppa ja Marttila.

Mattilan tila oli rusthollina 1635 alkaen ja Pietilä 1637 alkaen. Laurila, Vilo, Nikkilä ja Uotila kuuluivat 1600-luvun lopulla von Wedell-suvun omistaman säteriin.

Sarkajaon aikaan Mantere oli rakentunut kahden puolen tietä rivikyläksi, jossa sijaitsivat Pietilän, Pöykän (alkuperäisesti Tomppa), Uotilan, Nikkilän ja Vilon tontit. 1850-luvulle tultaessa suurin osa tiloista oli siirtynyt.

Mantere oli Hakkilan ohella ensimmäinen Ylämäen jakokunnan kylä, jossa isojako toimitettiin. Peltomaiden jakotoimitukset suoritettiin 1782-1784.

Mantereen kylä on rajakylä Lempäälää vasten, joten se on suuntautunut vahvasti Lempäälän yhteyteen. Tätä vahvisti 1893 valmistunut siltayhteys Näppilänsalmen yli.