Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta asiasta. Tampereen keskustassa, Finlaysonin entisellä tehdasalueella sijaitsevaa piippua on tarkoitus korjata ja samassa yhteydessä haluttaisiin kiinnittää piipun ympärille verkko estämään mahdollisten irti rapautuvien tiilenpalasten putoaminen kävelykadulle piipun juurelle. Pirkanmaan maakuntamuseolta tiedustellaan, onko verkottamiselle kulttuurihistoriallisten arvojen näkökulmasta estettä.

Finlaysonin piipun ja sen lähiympäristön kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot ovat erittäin merkittävät. Tammerkosken teollisuusmaisema on maamme ensimmäinen ja tunnetuin teollinen kaupunkimaisema. Piippu on osa Tammerkosken kansallismaisemaa, joka on yksi Suomen 27 kansallismaisemasta (Kansallismaisemat, Ympäristöministeriö 1993). Kansallismaisemilla on voimakas symboliarvo, ja niillä on yleisesti tunnustettu merkitys kansallisessa kulttuurissa, historiassa ja luontokuvassa. Niihin kohdistuvat muutokset pyritään pitämään vähäisinä.

Alue on myös osa Tammerkosken teollisuusmaiseman valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY, Museovirasto 2009). Sen ytimen muodostavat koskea rajaavat tehdasalueet, voimalaitokset sekä kosken ylittävät sillat. Valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskevat Valtioneuvoston vuonna 2017 hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Ne edellyttävät alueen arvojen huomioimista alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtana.

Tammerkosken teollisuusmaiseman RKY-alue on rajattu sekä 2017 hyväksyttyyn Pirkanmaan 2040 maakuntakaavaan että 2019 hyväksyttyyn Tampereen keskustan strategiseen osayleiskaavaan. Maakuntakaavassa aluetta koskee suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt säilyvät. Lisäksi alueella on voimassa vuonna 1995 hyväksytty asemakaava, jossa piippu on suojeltu sr-5-merkinnällä. Sen kaavamääräys kuuluu: Kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä tehtaan piippu, jota ei saa purkaa.

Tampereen tehtaanpiipuista on vuonna 1991 tehty selvitys, jossa Finlaysonin 64 metriä korkea piippu on määritelty kulttuurihistoriallisilta ja kaupunkikuvallisilta arvoltaan merkittävimpään koskenvarren symbolipiippujen ryhmään. Tiilestä muurattu Finlaysonin puuvillatehtaan voimalaitoksen piippu on rakennettu vuonna 1899. Sillä on erityistä maisemallista merkitystä muodostaessaan pääteaiheen keskustorin yli avautuvaan kaupunkimaisemaan sekä laajemmin osana Tampereen keskustan silhuettia, jossa piippu merkitsee Tampereen teollisen sydämen sekä Finlaysonin tehdasalueen paikan, toimii maamerkkinä laajalle ympäristöönsä ja kertoo alueen historiasta sekä luonteesta. Piipun teollisuushistoriallinen arvo on niin ikään merkittävä, sillä se edustaa Tampereen vanhinta savupiipputeollisuutta ja liittyy olennaisesti puuvillateollisuuden tarvitsemaan voimantuotantoon. Finlaysonin tehtaanpiipulla on suuri symbolinen arvo tamperelaisen teollisuuden kulttuurihistorian kuvaajana.

Finlaysonin piippu on ollut käytössä 1990-luvulle asti ja sitä on huollettu säännöllisesti. Piippuun on mm. 1980-luvulla asennettu suojapellitys ja hattu. Lausuntoa varten  sähköpostitse 29.7.2020 saatujen lisätietojen perusteella piippua huolletaan ja sen kuntoa seurataan yhä säännöllisin väliajoin. Viimeisin tarkastus on tehty keväällä 2020. Sen johdosta on suositeltu rikkoutuneiden tiilien ja rapautuneiden laastisaumojen uusimista. Edellinen laajempi korjaus on tehty vuonna 2010. Tulevan korjauksen yhteydessä piippu haluttaisiin lisäksi verkottaa kiinnittämällä kuumasinkitty teräsverkko rappausverkon kiinnikkeillä tiiliin. Se, kuinka iso osa piipusta verkotettaisiin, on tarkoitus ratkaista myöhemmin tarkempaa korjaussuunnitelmaa laadittaessa. Suunnittelijan kokemuksen mukaan verkottaminen ei aiheuttaisi lisärasitusta piipulle, ja että vastaavaa verkotusta on käytetty Tampereella mm. Pyynikin Trikoon ja Epilän nahkatehtaan piipuissa.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Finlaysonin piipun poikkeuksellisen merkittävien kulttuurihistoriallisten ja kaupunkikuvallisten arvojen vuoksi piippua ei tule verkottaa, vaan piippu tulee pyrkiä säilyttämään mahdollisimman autenttisena. Piiput, kuten kaikki rakennukset ja rakennelmat, vaativat säännöllistä kunnon seurantaa ja huoltoa. Piippujen normaaliin 5-10 vuoden välein tehtävään huoltoon kuuluvat rapautuneiden tiilien vaihto ja saumojen korjaus, mitä tule jatkaa kuten tähänkin asti.

Mikäli kävelykadun turvallisuus piipun juurella sitä edellyttää, voidaan kadun päälle, piipun alaosaan kiinnittää Epilän nahkatehtaan piipun mallin mukainen kehikko, joka estää tiilenpalojen putoamisen kadulle. Kehikossa voi levyjen sijaan käyttää vahvaa kirkasta pleksiä tai vastaavaa valoa läpäisevää materiaalia, jotta se ei varjosta kävelykatua liiaksi. Vaihtoehtoisesti piipun tyvelle voitaisiin kiinnittää ylösalaisin olevaa sateenvarjoa muistuttava verkko kävelijöiden suojaksi. Näistä piipun ulkonäköön vaikuttavista muutoksista tulee vielä tarkempien suunnitelmien valmistuttua pyytää Pirkanmaan maakuntamuseon lausunto.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta asiasta. Tampereen keskustassa, Finlaysonin entisellä tehdasalueella sijaitsevaa piippua on tarkoitus korjata ja samassa yhteydessä haluttaisiin kiinnittää piipun ympärille verkko estämään mahdollisten irti rapautuvien tiilenpalasten putoaminen kävelykadulle piipun juurelle. Pirkanmaan maakuntamuseolta tiedustellaan, onko verkottamiselle kulttuurihistoriallisten arvojen näkökulmasta estettä.

Finlaysonin piipun ja sen lähiympäristön kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot ovat erittäin merkittävät. Tammerkosken teollisuusmaisema on maamme ensimmäinen ja tunnetuin teollinen kaupunkimaisema. Piippu on osa Tammerkosken kansallismaisemaa, joka on yksi Suomen 27 kansallismaisemasta (Kansallismaisemat, Ympäristöministeriö 1993). Kansallismaisemilla on voimakas symboliarvo, ja niillä on yleisesti tunnustettu merkitys kansallisessa kulttuurissa, historiassa ja luontokuvassa. Niihin kohdistuvat muutokset pyritään pitämään vähäisinä.

Alue on myös osa Tammerkosken teollisuusmaiseman valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY, Museovirasto 2009). Sen ytimen muodostavat koskea rajaavat tehdasalueet, voimalaitokset sekä kosken ylittävät sillat. Valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskevat Valtioneuvoston vuonna 2017 hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Ne edellyttävät alueen arvojen huomioimista alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtana.

Tammerkosken teollisuusmaiseman RKY-alue on rajattu sekä 2017 hyväksyttyyn Pirkanmaan 2040 maakuntakaavaan että 2019 hyväksyttyyn Tampereen keskustan strategiseen osayleiskaavaan. Maakuntakaavassa aluetta koskee suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt säilyvät. Lisäksi alueella on voimassa vuonna 1995 hyväksytty asemakaava, jossa piippu on suojeltu sr-5-merkinnällä. Sen kaavamääräys kuuluu: Kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä tehtaan piippu, jota ei saa purkaa.

Tampereen tehtaanpiipuista on vuonna 1991 tehty selvitys, jossa Finlaysonin 64 metriä korkea piippu on määritelty kulttuurihistoriallisilta ja kaupunkikuvallisilta arvoltaan merkittävimpään koskenvarren symbolipiippujen ryhmään. Tiilestä muurattu Finlaysonin puuvillatehtaan voimalaitoksen piippu on rakennettu vuonna 1899. Sillä on erityistä maisemallista merkitystä muodostaessaan pääteaiheen keskustorin yli avautuvaan kaupunkimaisemaan sekä laajemmin osana Tampereen keskustan silhuettia, jossa piippu merkitsee Tampereen teollisen sydämen sekä Finlaysonin tehdasalueen paikan, toimii maamerkkinä laajalle ympäristöönsä ja kertoo alueen historiasta sekä luonteesta. Piipun teollisuushistoriallinen arvo on niin ikään merkittävä, sillä se edustaa Tampereen vanhinta savupiipputeollisuutta ja liittyy olennaisesti puuvillateollisuuden tarvitsemaan voimantuotantoon. Finlaysonin tehtaanpiipulla on suuri symbolinen arvo tamperelaisen teollisuuden kulttuurihistorian kuvaajana.

Finlaysonin piippu on ollut käytössä 1990-luvulle asti ja sitä on huollettu säännöllisesti. Piippuun on mm. 1980-luvulla asennettu suojapellitys ja hattu. Lausuntoa varten  sähköpostitse 29.7.2020 saatujen lisätietojen perusteella piippua huolletaan ja sen kuntoa seurataan yhä säännöllisin väliajoin. Viimeisin tarkastus on tehty keväällä 2020. Sen johdosta on suositeltu rikkoutuneiden tiilien ja rapautuneiden laastisaumojen uusimista. Edellinen laajempi korjaus on tehty vuonna 2010. Tulevan korjauksen yhteydessä piippu haluttaisiin lisäksi verkottaa kiinnittämällä kuumasinkitty teräsverkko rappausverkon kiinnikkeillä tiiliin. Se, kuinka iso osa piipusta verkotettaisiin, on tarkoitus ratkaista myöhemmin tarkempaa korjaussuunnitelmaa laadittaessa. Suunnittelijan kokemuksen mukaan verkottaminen ei aiheuttaisi lisärasitusta piipulle, ja että vastaavaa verkotusta on käytetty Tampereella mm. Pyynikin Trikoon ja Epilän nahkatehtaan piipuissa.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Finlaysonin piipun poikkeuksellisen merkittävien kulttuurihistoriallisten ja kaupunkikuvallisten arvojen vuoksi piippua ei tule verkottaa, vaan piippu tulee pyrkiä säilyttämään mahdollisimman autenttisena. Piiput, kuten kaikki rakennukset ja rakennelmat, vaativat säännöllistä kunnon seurantaa ja huoltoa. Piippujen normaaliin 5-10 vuoden välein tehtävään huoltoon kuuluvat rapautuneiden tiilien vaihto ja saumojen korjaus, mitä tule jatkaa kuten tähänkin asti.

Mikäli kävelykadun turvallisuus piipun juurella sitä edellyttää, voidaan kadun päälle, piipun alaosaan kiinnittää Epilän nahkatehtaan piipun mallin mukainen kehikko, joka estää tiilenpalojen putoamisen kadulle. Kehikossa voi levyjen sijaan käyttää vahvaa kirkasta pleksiä tai vastaavaa valoa läpäisevää materiaalia, jotta se ei varjosta kävelykatua liiaksi. Vaihtoehtoisesti piipun tyvelle voitaisiin kiinnittää ylösalaisin olevaa sateenvarjoa muistuttava verkko kävelijöiden suojaksi. Näistä piipun ulkonäköön vaikuttavista muutoksista tulee vielä tarkempien suunnitelmien valmistuttua pyytää Pirkanmaan maakuntamuseon lausunto.