212311

Noin 100 neliömetriä.

Vanhaan torpanpaikkaan liitettävä kiinteistö.

Metsittynyt vanha pihapiiri ent. Holvastin betoniaseman vieressä.

Messukylän pitäjänkartassa (1847) on kuvattu nykyisen Holvastin alueella sijaitseva torppa, jonka nimeksi myöhempi pitäjänkartta 1900-luvun alusta ilmoittaa Pöngänmäki kiinteistörekisterin tuntiessa nimen Pängenmäki. Torppaa ei ole kuvattu Kuninkaan kartastossa 1776 - 1805 eikä Kaukajärven pohjoispuolen asutusta esittävässä kartassa 1800-luvun alusta eikä sitä mainita ainakaan Pöngänmäen tai Pängenmäen nimellä Suomen asutuksen yleisluettelossa (jatkuu vuoteen 1809).

Torpanpaikka tai sen säilynyt osa sisältyy nykyisin Vestonkadun eteläpuolella sijaitsevaan metsittyneeseen ja autioon joutomaa-alueeseen, joka on etelään viettävää rinnemaata. Alue on avoin ja siellä näkyy rakennuksia vielä v. 1946 ilmakuvassa (viljelty tila). Joutomaan eteläpuolella sijaitsee nykyisin tasoitettu teollisuuspiha (vanha Holvastin betoniasema, jonka purku on käynnissä tätä kirjoitettaessa marraskuussa 2016). Metsittyneen joutomaa-alueen länsiosan halki kulkee lounas - koillinen-suunnassa v. 1946 ilmakuvassa näkyvä tie, nykyisin polku Vestonkadun ja Kaukajärventien välissä.

Vuoden 1847 pitäjänkartassa torppaan viittaava punainen suorakaide sijaitsee kohdassa, jonka voi asemoida metsittyneen joutomaa-alueen länsiosaan, em. polun molemmille puolille. Yksityiskohtaisemmassa 1900-luvun alun kartassa torpan rakennuskantaan oletettavasti viittaava punainen väri sijaitsee samassa kohdassa jatkuen lisäksi kaakossa kohtaan, jossa näkyy v. 1946 ilmakuvassa noin 13 m pitkä asuinrakennus. Nykyisin tämän rakennuksen kohta on tuhoutunut jäätyään betoniaseman teollisuuspihalle. Sen paikalla sijaitsi vielä inventoinnin aikana ränsistyneen, pitkän varastorakennuksen länsipää.

Pohjoisessa torpan pihapiiri (peltojen, teiden ja niityn väliin jäävä alue) on 1900-luvun alun kartasta päätellen rajautunut suunnilleen nykyiseen Vestonkatuun ja lännessä suunnilleen Kaukajärventiehen. Etelässä osa 1900-luvun alun pihapiiristä on tuhoutunut betoniaseman rakennus- ja maansiirtotöissä. Idässä on pitäjänkartan mukaan metsäistä mäkeä, jossa näkyy v. 1946 ilmakuvassa pieniä rakennuksia. Näillä rakennuksilla ei välttämättä ole yhteyttä vanhaan torppaan.

Metsittyneellä joutomaalla havaittiin seuraavat rakenteet tai kaivutöiden jäljet:

1. Noin 10 x 4,5 m laaja suorakaiteenmuotoinen, karkeasti lohkotuista harkkokivistä tehty kivijalka suunnilleen länsi - itä-suunnassa. Sen itäpäädyssä kivijalan sisällä on noin 3 metriä pitkä kellarimainen kaivanto. Kivijalan kohdalla tai hyvin lähellä sitä erottuu saman kokoluokan rakennus v. 1946 ilmakuvassa. Keskikoord. noin P 6 820 231 I 336 128

2. Kaksi betonista veräjänpylvästä tien/polun luoteispuolella, noin 4 metrin päässä toisistaan. Pylväät noin metrin korkuisia. Ne ovat yhä pystyssä alkuperäisillä paikoillaan, mutta kasvavien puiden vinoon työntämiä.

3. Noin 6 metriä pitkä ja 3 - 4 metriä leveä tasanne (lievästi epätasainen terassi). Etelässä (rinteen puolella) se rajautuu suunnilleen länsi - itä-suuntaiseen kivijalkaan, jossa paikoitellen näkyvissä kaksi kerrosta sammaloitunutta harkkokiveä. Paikalla ei erotu rakennusta vuodesta 1946 alkavissa ilmakuvasarjoissa. Keskikoord. noin P 6 820 243 I 336 141.

4. Etelään viettävässä rinteessä rakennuksen harkkokivijalkaa, 2 kertaa karkeasti lohkottuja kiviä. Laajuus noin 3 x 3 metriä. Kivijalan kohdalla sijaitsee vielä v. 1946 ilmakuvassa noin 3 metriä leveä, pohjoinen - etelä-suuntainen rakennus.

5. Iso kellarikaivanto, laajuus noin 6 x 4 metriä. Seinillä maavallit ja isoja kiviä. Länteen avautuvan sisäänkäynnin kohdalla karkeasti lohkottuja harkkokiviä. Syvyys enimmillään noin 2 metriä. Puut kasvaneet kaivannossa muutaman vuosikymmenen ajan.

6. Pienehkö kellarimainen kaivanto rinteessä. Näkyvillä 1 kivikerta karkeasti lohkotuista harkkokivistä tehtyä seinää. Laajuus noin 2 x 3 metriä, enintään noin metrin syvyinen. Suunnilleen itä - länsi-suuntainen.

7. Metsittyneen joutomaa-alueen länsireunassa 8 - 10 metrin säteellä Kaukajärventiestä sijaitsee noin 20 metrin matkalla kolme isoa kuoppaa, jotka vaikuttavat hiekanottokuopilta.

Rakenteet 1 - 3 sijaitsevat metsittyneen joutomaa-alueen länsiosassa, joka on v. 1847 kartan mukainen torpanpaikka. Niiden yhteys torppaan tai torppaa seuranneeseen tilaan on varmempi kuin itäisempien rakenteiden 4 - 6, jotka myös sijaitsevat eri kiinteistössä. Harkkokivijalat eivät kuitenkaan liene torpan kaikkein alkuperäisimmän rakennuskannan peruja.

Kokonaisuutena vuoden 1847 kartan perusteella määritelty torpanpaikka voidaan todeta autioituneeksi ja hyvin säilyneeksi. Vaikka kyseessä on nuorehko asutushistoriallinen kohde, sen paikallista kulttuuriperintömerkitystä korostaa se, että Tampereen kantakaupungin inventonitialueelta on 2016 löydetty vain yksi muu autioitunut torpanpaikka.

Muuna kulttuuriperintökohteena suojeltavaksi esitetään kiinteistö, jossa sijaitsevat rakenteet 1 - 3.