Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta aiheesta. Suunnittelualue sijaitsee Nokian Viholassa, Nokian kartanon ja Lintuniemen alueella. Suunnittelualueen maan omistavat Nokia Oyj ja Nokian kaupunki. Kaavamuutoksen tavoitteena on suunnitella alueelle asuinalue, johon kuuluu kerrostalo-, pientalo- ja rivitaloaluetta. Alueelle on myös tarkoitus rakentaa vahva kevyenliikenteen verkko. Kaava-alueella on muinaisjäännöksiä sekä paikallisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävää rakennuskantaa ja maisemallisia arvoja. Alueen pohjoisosa on osa Nokian teollisuuslaitosten valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, ja valtakunnallisen arvoalueen ulkopuolelle jäävä osa on Nokian keskustan kartanoiden maakunnallisesti merkittävän rakennetun ympäristön osa-aluetta (Nokian kartano). Lisäksi osa kaava-alueesta sijoittuu Pyhäjärven - Nokianvirran - Kuloveden kulttuurimaiseman maakunnallisesti arvokaalle maisema-alueelle. Lukuiset kulttuuriympäristön arvot asettavat reunaehtoja kaava-hankkeelle ja edellyttävät suunnittelulta erityistä laatua ja herkkyyttä.

Kaava-aluetta ei ole rajattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan yksiselitteisesti. Osalle kaava-alueesta on kuitenkin ollut vireillä 2015 käynnistynyt asemakaavahanke, josta maakuntamuseo on antanut kaksi lausuntoa (Dnro 112/2015 osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja 335/2017 kaavaluonnoksesta). Tuolloisesta kaava-alueesta on myös laadittu kulttuuriympäristöselvitys (Nokian Sahanranta. Peltoja, puistoja ja teollisuutta Nokian kartanon maisemassa - arkeologian, rakennetun ympäristön ja maisemahistorian selvitys/Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 2015). 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään alueella voimassa oleva kaavatilanne. Alueella on voimassa Pirkanmaan maakuntakaava 2040 sekä Nokian Keskustaajaman osayleiskaava 2010, joissa on annettu alueen rakennettua ympäristöä, maisemaa ja arkeologista perintöä koskevia määräyksiä. Maakuntakaavan osalta on jäänyt huomioimatta Nokian kartanon maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tulee tältä osin täydentää. Suunnittelualueen korttelissa 6 on voimassa hyväksytty asemakaava, kun muualla suunnittelualueella asemakaava on todettu vanhentuneeksi.

Suunnittelualueen arkeologista kulttuuriperintöä on selvitetty yllä mainitussa kulttuuriympäristöselvityksessä, minkä lisäksi alueella on tehty arkeologinen tarkkuusinventointi vuonna 2017 (Mikroliitti Oy). Suunnittelualueella sijaitsee kolme kiinteää muinaisjäännöstä: Nokian kartano (mj-tunnus 1000024403), Nokian kappelinpaikka (mj-tunnus 1000001956) ja Nokian kartanopuisto (1000040241). Nokian kartano on ollut 1500-luvulta lähtien merkittävin Pirkkalan pitäjän kartanoista. Muinaisjäännöskohde Nokian kartano Nokiankivi on keskiaikaisten ja nuoremman historiallisen ajan rakenteiden kompleksi, joista huomattavin on kartanoon kuuluneen 1500-luvun alussa rakennetun kappelin perustus - merkittävä jäännös kartanon myöhäiskeskiaikaisesta ja varhaismodernista vaiheesta. Nokian kartanopuisto on samalla alueella sijaitseva esihistoriallinen asuinpaikka.

Kartanon 1700- ja 1800-lukujen vaiheeseen puolestaan liittyy kartanon puisto ja puutarha, jotka on määritelty muuksi kulttuuriperintökohteeksi (Nokian kartanon puutarha, mj-tunnus 1000037367). Kartanon alueella tehdyissä tutkimuksissa on havaittu merkkejä myös rautakautisesta kerrostumasta, joten alueen arkeologinen potentiaali on edelleen merkittävä. Suunnittelialueelta löytyy myös toinen kulttuuriperintökohde, Lintuniemen tukimuuri (mj-tunnus 1000037369), joka liittyy alueen teolliseen vaiheeseen.

Tiedot arkeologisten kohteiden sijainnista ja tiedossa olevasta laajuudesta löytyvät Museoviraston karttapalvelusta https://kartta.museoverkko.fi/ ja Paikkatietoikkunasta. Mikäli arkeologisen kohteen alueelle tai lähiympäristöön on tarkoitus osoittaa nykyisestä poikkeavaa maankäyttöä, tulee siitä neuvotella museoviranomaisen kanssa MML 13 §:n mukaisesti ja varautua inventointia tarkempien arkeologisten tutkimusten suorittamiseen.

Rakennetun ympäristön ja maiseman arvojen osalta kaava-alueen selvitystilanne on kunnossa Nokian Sahanranta -selvityksen kattamalta osalta. Selvitys ei kuitenkaan käsitä esimerkiksi Nokian kartanon kiinteistöä 536-14-6-1, joten Nokian Sahanranta -selvityksen ulkopuolisesta kaava-alueesta tulee laatia asemakaavatasoinen rakennetun ympäristön inventointi. Selvityksessä tulee huomioida kaava-alueen kohteiden rooli osana arvokkaita kulttuuriympäristökokonaisuuksia, vaikka kaava-alue ei kattaisikaan koko arvoaluetta.

Sahanrannan aiempaa kaavahanketta koskeneissa lausunnoissa Pirkanmaan maakuntamuseo totesi, että asemakaavamuutoksen lähtökohtana tulee olla maiseman keskeisten elementtien vaaliminen ja uudisrakentamisen sovittaminen niihin siten, että haitalliset vaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi. Lisäksi todettiin Lintuniemen rumpukuorimon alueen arvot. Kuorimon ympäristössä on nähtävissä teollisuusrakentamista 1930-70-luvuilta sekä teollisen toiminnan jäänteitä. Alueen inventoinnissa on tuotu esiin suosituksia, jotka tulee ottaa suunnittelun lähtökohdaksi. Lisäksi maakuntamuseo edellytti havainnekuvien laatimista kaavan maisemallisten vaikutusten arvioimiseksi.

Kaava-alueen laajennuttua maakuntamuseo toteaa edellä mainitun lisäksi, että Nokian kartano talouspihoineen ja puutarhoineen kytkeytyy merkittävällä tavalla Nokian valtakunnallisesti merkittävään teollisuushistoriaan. Kokonaisuus on kertova, ja Woldemar Baeckmanin suunnitelmien mukaan 1963 rakennettu uusi päärakennus edustaa laadukasta modernismia. Voimassa olevassa yleiskaavassa Nokian kartanon pihapiiri on merkitty kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi alueen osaksi, jonka arvot ja suojelu tulee ottaa huomioon asemakaavoituksessa. Kaavahankkeessa tulee näin ollen huomioida Nokian kartanon arvot, jotka tulevat laadittavan rakennusinventoinnin myötä täsmentymään.

Kaava-alue on poikkeuksellisen rikas kulttuuriympäristökokonaisuus, jonka merkitys muodostuu alueen pitkästä asutus- ja kartanohistoriasta, teollisesta perinnöstä sekä maisemallisista arvoista. Alueella tunnistetut, ylemmillä kaavatasoilla suojellut kulttuuriympäristöarvot on tuotu Nokian kartanon rakennetun ympäristön arvoaluetta lukuun ottamatta esiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, mutta siihen tulisi vielä liittää lyhyt kuvaus alueen nykytilasta, sen rakennuskannasta ja muinaisjäännöksistä. Lisäksi kaavan tavoitteisiin tulee lisätä alueen kulttuuriympäristöarvojen huomioiminen osana kaavaratkaisua.

Kaavaluonnos pyydetään toimittamaan lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta aiheesta. Suunnittelualue sijaitsee Nokian Viholassa, Nokian kartanon ja Lintuniemen alueella. Suunnittelualueen maan omistavat Nokia Oyj ja Nokian kaupunki. Kaavamuutoksen tavoitteena on suunnitella alueelle asuinalue, johon kuuluu kerrostalo-, pientalo- ja rivitaloaluetta. Alueelle on myös tarkoitus rakentaa vahva kevyenliikenteen verkko. Kaava-alueella on muinaisjäännöksiä sekä paikallisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävää rakennuskantaa ja maisemallisia arvoja. Alueen pohjoisosa on osa Nokian teollisuuslaitosten valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, ja valtakunnallisen arvoalueen ulkopuolelle jäävä osa on Nokian keskustan kartanoiden maakunnallisesti merkittävän rakennetun ympäristön osa-aluetta (Nokian kartano). Lisäksi osa kaava-alueesta sijoittuu Pyhäjärven - Nokianvirran - Kuloveden kulttuurimaiseman maakunnallisesti arvokaalle maisema-alueelle. Lukuiset kulttuuriympäristön arvot asettavat reunaehtoja kaava-hankkeelle ja edellyttävät suunnittelulta erityistä laatua ja herkkyyttä.

Kaava-aluetta ei ole rajattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan yksiselitteisesti. Osalle kaava-alueesta on kuitenkin ollut vireillä 2015 käynnistynyt asemakaavahanke, josta maakuntamuseo on antanut kaksi lausuntoa (Dnro 112/2015 osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja 335/2017 kaavaluonnoksesta). Tuolloisesta kaava-alueesta on myös laadittu kulttuuriympäristöselvitys (Nokian Sahanranta. Peltoja, puistoja ja teollisuutta Nokian kartanon maisemassa - arkeologian, rakennetun ympäristön ja maisemahistorian selvitys/Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 2015). 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään alueella voimassa oleva kaavatilanne. Alueella on voimassa Pirkanmaan maakuntakaava 2040 sekä Nokian Keskustaajaman osayleiskaava 2010, joissa on annettu alueen rakennettua ympäristöä, maisemaa ja arkeologista perintöä koskevia määräyksiä. Maakuntakaavan osalta on jäänyt huomioimatta Nokian kartanon maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tulee tältä osin täydentää. Suunnittelualueen korttelissa 6 on voimassa hyväksytty asemakaava, kun muualla suunnittelualueella asemakaava on todettu vanhentuneeksi.

Suunnittelualueen arkeologista kulttuuriperintöä on selvitetty yllä mainitussa kulttuuriympäristöselvityksessä, minkä lisäksi alueella on tehty arkeologinen tarkkuusinventointi vuonna 2017 (Mikroliitti Oy). Suunnittelualueella sijaitsee kolme kiinteää muinaisjäännöstä: Nokian kartano (mj-tunnus 1000024403), Nokian kappelinpaikka (mj-tunnus 1000001956) ja Nokian kartanopuisto (1000040241). Nokian kartano on ollut 1500-luvulta lähtien merkittävin Pirkkalan pitäjän kartanoista. Muinaisjäännöskohde Nokian kartano Nokiankivi on keskiaikaisten ja nuoremman historiallisen ajan rakenteiden kompleksi, joista huomattavin on kartanoon kuuluneen 1500-luvun alussa rakennetun kappelin perustus - merkittävä jäännös kartanon myöhäiskeskiaikaisesta ja varhaismodernista vaiheesta. Nokian kartanopuisto on samalla alueella sijaitseva esihistoriallinen asuinpaikka.

Kartanon 1700- ja 1800-lukujen vaiheeseen puolestaan liittyy kartanon puisto ja puutarha, jotka on määritelty muuksi kulttuuriperintökohteeksi (Nokian kartanon puutarha, mj-tunnus 1000037367). Kartanon alueella tehdyissä tutkimuksissa on havaittu merkkejä myös rautakautisesta kerrostumasta, joten alueen arkeologinen potentiaali on edelleen merkittävä. Suunnittelialueelta löytyy myös toinen kulttuuriperintökohde, Lintuniemen tukimuuri (mj-tunnus 1000037369), joka liittyy alueen teolliseen vaiheeseen.

Tiedot arkeologisten kohteiden sijainnista ja tiedossa olevasta laajuudesta löytyvät Museoviraston karttapalvelusta https://kartta.museoverkko.fi/ ja Paikkatietoikkunasta. Mikäli arkeologisen kohteen alueelle tai lähiympäristöön on tarkoitus osoittaa nykyisestä poikkeavaa maankäyttöä, tulee siitä neuvotella museoviranomaisen kanssa MML 13 §:n mukaisesti ja varautua inventointia tarkempien arkeologisten tutkimusten suorittamiseen.

Rakennetun ympäristön ja maiseman arvojen osalta kaava-alueen selvitystilanne on kunnossa Nokian Sahanranta -selvityksen kattamalta osalta. Selvitys ei kuitenkaan käsitä esimerkiksi Nokian kartanon kiinteistöä 536-14-6-1, joten Nokian Sahanranta -selvityksen ulkopuolisesta kaava-alueesta tulee laatia asemakaavatasoinen rakennetun ympäristön inventointi. Selvityksessä tulee huomioida kaava-alueen kohteiden rooli osana arvokkaita kulttuuriympäristökokonaisuuksia, vaikka kaava-alue ei kattaisikaan koko arvoaluetta.

Sahanrannan aiempaa kaavahanketta koskeneissa lausunnoissa Pirkanmaan maakuntamuseo totesi, että asemakaavamuutoksen lähtökohtana tulee olla maiseman keskeisten elementtien vaaliminen ja uudisrakentamisen sovittaminen niihin siten, että haitalliset vaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi. Lisäksi todettiin Lintuniemen rumpukuorimon alueen arvot. Kuorimon ympäristössä on nähtävissä teollisuusrakentamista 1930-70-luvuilta sekä teollisen toiminnan jäänteitä. Alueen inventoinnissa on tuotu esiin suosituksia, jotka tulee ottaa suunnittelun lähtökohdaksi. Lisäksi maakuntamuseo edellytti havainnekuvien laatimista kaavan maisemallisten vaikutusten arvioimiseksi.

Kaava-alueen laajennuttua maakuntamuseo toteaa edellä mainitun lisäksi, että Nokian kartano talouspihoineen ja puutarhoineen kytkeytyy merkittävällä tavalla Nokian valtakunnallisesti merkittävään teollisuushistoriaan. Kokonaisuus on kertova, ja Woldemar Baeckmanin suunnitelmien mukaan 1963 rakennettu uusi päärakennus edustaa laadukasta modernismia. Voimassa olevassa yleiskaavassa Nokian kartanon pihapiiri on merkitty kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi alueen osaksi, jonka arvot ja suojelu tulee ottaa huomioon asemakaavoituksessa. Kaavahankkeessa tulee näin ollen huomioida Nokian kartanon arvot, jotka tulevat laadittavan rakennusinventoinnin myötä täsmentymään.

Kaava-alue on poikkeuksellisen rikas kulttuuriympäristökokonaisuus, jonka merkitys muodostuu alueen pitkästä asutus- ja kartanohistoriasta, teollisesta perinnöstä sekä maisemallisista arvoista. Alueella tunnistetut, ylemmillä kaavatasoilla suojellut kulttuuriympäristöarvot on tuotu Nokian kartanon rakennetun ympäristön arvoaluetta lukuun ottamatta esiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, mutta siihen tulisi vielä liittää lyhyt kuvaus alueen nykytilasta, sen rakennuskannasta ja muinaisjäännöksistä. Lisäksi kaavan tavoitteisiin tulee lisätä alueen kulttuuriympäristöarvojen huomioiminen osana kaavaratkaisua.

Kaavaluonnos pyydetään toimittamaan lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.