Puistokadun eteläpää muodostaa oman, keskustan pientaloalueeseen rajautuvan kokonaisuutensa. Puistokadun varrella on vierekkäin neljä asuin- ja liikerakennusta, jotka ovat rakennettu 1950-luvun alkupuolella. Lisäksi on 2-kerroksinen asuinrakennus vuodelta 1942. Yhdistävänä piirteenä asuin- ja liikerakennuksissa ovat tiilirunko, joka on rapattu. Kerrosluku on 2-4. Puistokatu on Vammalan nykyinen pääkatu ja sen eteläpää muodostaa keskusta-alueen eteläreunan. Alueeseen voi rajata vielä kiilamaisen pienen puistoalueen, joka jää mm. elokuvateatterin sisältävän liikerakennuksen eteläpuolelle. Puisto muodostettiin 1930-luvulla, jolloin aluetta suunniteltiin. Tielinjaukset ovat muuttaneet hieman puiston muotoa myöhemmin. Puistokadulla on autokaistojen lisäksi leveät jalkakäytävät, jonka varrelle on istutettu lehmuksia. Keskustan puolella Puistokadun varrella 1960- ja 1980-luvulla rakennettuja asuin- ja liiketaloja. Alueen etelä- ja itäpuolella on avointa ja metsäistä maisemaa, jossa on julkisia rakennuksia mm. sairaala ja koulu. Länsipuolella on ns. Keskustan pientaloalue, joka rakentaminen alkoi myös sotien jälkeen.

Omaksi kokonaisuudeksi voidaan erottaa Puistokadun eteläpää, jossa vanhin rakennus on ns. Melartinin talo, jonka Bertel Strömmer suunnitteli Tyrvään piirilääkäri Kaarlo Melartinille vuonna 1942. Seuraava rakennusvaihe alkaa 1950-luvun alussa, jolloin valmistuivat kerrostalo (1950), elokuvateatteri (1951), aravakerrostalo (1952) ja Tubitalo (1951, arkkitehti Toivo Löyskä)

1. Melartinin talona –tunnetun rakennuksen suunnitteli arkkitehti Bertel Strömmer 1942. Rakennuksessa on kellari ja kaksi kerrosta. Perustukset ovat betonia. Puurunko on vuorattu vaaleankeltaisella rappauksella. Satulakatto on katettu tiilellä. Ikkunoiden väri on tummanvihreä. Rakennus on säilynyt aikakautensa asussa. Hyviä yksityiskohtia ovat julkisivun kuisti/parveke. Ikkunat ja ovet ovat pääosin säilyneet. Rakennus on näkyvällä paikalla Puistokadun eteläpäässä, vastapäätä sairaala-aluetta, johon se myös historiallisesti liittyy. Kiinteistöön kuuluu vuonna 1945 rakennettu talousrakennus, joka peiterimavuorattu noudattaa samaa väritystä kuin päärakennus. Talousrakennuksen suunnitteli rkm. K. Hj. Kulmala Tontilla on vanhaa puutarhakasvillisuutta.

2. Tubitalon nimellä kulkevan liike- ja asuinrakennuksen suunnitteli arkkitehti Toivo Löyskä ja se valmistui mahdollisesti vuonna 1951. Rakennuksen rakennutti Satakunnan Tuberkuloosipiirin kuntaliitto ja rakennuksessa on toiminut mm. Vammalan Tuberkuloositoimisto. Rakennuksessa on kellari ja kolme kerrosta, joista ensimmäinen on pääosin liiketiloina. Nykyisin liiketiloissa on mm. kampaamo. Perustukset ovat betonia ja runko on tiilirakenteinen. Sokkelin pintakoristeluna on käytetty liuskekiveä. Rakennus on rapattu vaalean harmaalla rappauksella. Ovet ovat lakattua puuta ja lasia. Rappukäytävään tuo valoa korkea lasitiilinen ikkuna. Satulakatto on katettu tiilellä. Tontin nurmipintainen pihamaa on katutasoa ylempänä. Pihaa tukee ja rajaa betonirakenteinen penkeremuuri, jota koristeltu yksittäisillä liuskekivillä Eteläpäädyssä on terassimainen rakenne, jonka alla on autotalli, jonka ulkopinta on koristettu liuskekivillä. Etupäässä rakennuksen taakse jäävällä tontilla on nurmikkoa ja muutamia koivuja. Rinnetontin alaosassa on pieni puutarha.

3. Aravakerrostalo rakennettiin vuonna 1952 ja se oli Vammalan ensimmäinen aravakerrostalo (Asunto Oy puistokatu 5). Suunnittelijana oli SATO. Rakennuksessa on kellari ja 3 kerrosta. Kerrokset ovat asuinkäytössä lukuun ottamatta ensimmäisen kerroksen eteläkulmaa, jossa on liiketila. Rakennus on tehty loivaan rinteeseen ja rakennuksen eteläpää on aavistuksen korkeampi. Molemmilla osilla on oma katto. Rakennuksen perustukset ovat betonia, runko on tiilirakenteinen. Sokkelin koristeena on kivipintaisia laattoja. Rungon pintamateriaalina on käytetty vaalean keltaista rappausta, jossa näkyy muutamia vaakarajoja. Satulakatto on katettu tiilellä. Päädyissä olevat vintinikkuna on molemmista päistä kiilattu. Ulko-ovet lakattua puuta ja lasia. Tontilla on rakennuksen lisäksi vähän nurmikkoa, jota rajaa kadun puolella orapihlaja-aita. Muutamia pihakasveja, itäpuolella on kookas sembramänty.

4. Asuinrakennus on rakennettu vuonna 1950 ja sen suunnitteli rkm E.H. Jämsä Oulusta. Rakennuksessa on kellari ja 2,5 asuinkerrosta. Nykyisin asuntojen lisäksi rakennuksessa toimii valokuvaamo Studio 86, jonka huomattavan kookkaat valomainokset ovat talon kahdella seinällä. Lisäksi julkisivun puolelle on kiinnitetty valokuvaamon esittelyvitriini. Rakennuksessa on betonista tehty perustus, runko on tiilirakenteinen, joka on vuorattu harmaalla jalorappauksella. Satulakatto on katettu punaisella aaltopellillä. Rakennuksen eteläpäässä on pieni pulpettikattoinen kuisti ja sen päällä rautakaiteinen parveke, ovet vaihdettu tyylillisesti epäsopiviin.

5. Liikerakennus valmistui vuonna 1951 vanhan ja uuden pääkadun risteykseen vuonna 1951. Rakennuksen perusta on betonirakenteinen ja runko tiilirakenteinen. Vuorauksena on kellertävä rappaus. Rakennuksen luoteispää on 2-kerroksinen ja siinä on ajalle tyypillinen epäsymmetrinen satulakatto. Sen eteläpuolinen katto-osa on pitempi ja se on katkaistu matalalla seinäosalla. Kolmikerroksinen kaakkoispää on poikittain muuhun rakennukseen nähden ja siinä on aumakatto. Ikkunajaotuksessa voidaan nähdä funktionalismin piirteitä. Toisen kerroksen ikkunat ovat pääosin pieniaukkoisia ja 1-ruutuisia, eteläosassa myös nurkkaikkunoita. Ensimmäisessä kerroksessa on pääosin näyteikkunoita. Pohjoispäädyssä on ylhäällä pyöreä koristeikkuna. Ajalleen tyypillisen katoksen suojaama pääovi on kaakkoispäädyssä. Katoksen yläpuolella on vanha valomainos ”Bio”. Rakennuksessa toimii elokuvateatterin lisäksi mm. ravintola Ja-Ni, ompelimo Tiina, Lähivakuutus, hiusstudio Klips ja Teippimesta. Rakennuksen ikkunat ovat uusittu ja pohjoispuolelle on tehty katoksia viime vuosina.

- Alueinventointikortti