Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty kommenttia Koljontie 44:n kulttuurihistoriallisista arvoista tontinvuokran arvioimista varten.

Koljontie 44 sijaitsee Petsamon maakunnallisesti arvokkaassa rakennetussa kulttuuriympäristössä ja kuuluu arvoalueen rakennuskulttuurin ydinalueeseen. Petsamon maakunnallisia arvoja ovat mm. rakennusten alkuperäiset, rakennusajankohdille tyypilliset ominaispiirteet ja eri talotyyppien yhtenäinen mittakaava ja massoittelu. Korkeatasoista asuinaluesuunnittelua edustavaan Petsamoon muodostuu rakentamisaikansa arvoja ja asumista ilmentäviä, yhtenäisiä, selkeästi rajautuvia kokonaisuuksia. Lisäksi maakunnallisen arvoalueen merkittäviin arvoihin kuuluu mm. rakennusmassojen ja asuinrakennusten sijoittelu tonteille ja palstoille, vehreiden  puutarhapihojen reunoille. (Lähde: Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016)

Petsamosta on laadittu Petsamo - Rakennetun ympäristön kulttuurihistorialliset ominaispiirteet -selvitys (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2006), mutta alueelta ei ole tehty rakennuskohtaista inventointia. Alustavassa arvoluokituksessa Koljontie on arvotettu alueen korkeimpaan arvoluokkaan, erittäin merkittäväksi, eli "[r]akennus on säilyttänyt esimerkillisesti sille ominaisen rakennushistoriallisen tyylin. Rakennustyyppi ja arkkitehtuuri ovat säilyneet alkuperäisinä. Muodot, sommittelu ja rakennusmateriaalit ovat alkuperäisiä tai hyvin lähellä alkuperäistä. Vähäiset muutostyöt ovat noudattaneet rakennusajankohdan perinnettä ja ne on toteutettu tyyliin sopivin materiaalein ja mallein. Kaikkiaan rakennus on oman aikansa rakennusperinteen aito edustaja, jonka luonne on säilynyt alkuperäisenä." Petsamo - Rakennetun ympäristön kulttuurihistorialliset ominaispiirteet -selvityksen suositusten mukaan rakennusten laajennuksia tulisi alueella välttää. Selvityksessä todetaan seuraavaa: "Julkisivun mallin tulee säilyä ehjänä. Sekä Etu-Petsamon klassinen tyyli että Perä-Petsamon modernimpi ilme perustuvat vahvaan symmetriaan, mitä ei tule rikkoa."

Petsamon asemakaava on hyväksytty vuonna 2015. Kaavan tavoitteena on ollut alueen kulttuuriympäristön arvojen vaaliminen, mutta siinä on määritelty rakennusoikeudet kortteli-, ei kiinteistökohtaisesti, mistä johtuen muuta korttelia pienikokoisempien asuinrakennusten tonteilla rakennusoikeus on ristiriidassa rakennusten kulttuurihistoriallisten arvojen ja kaupunkikuvan alkuperäisyyden säilymisen kanssa. Asemakaavan rakentamistapaohjekin toteaa, että "rungon laajentamista tulee harkita vakavasti, sillä se johtaa pienimmän petsamolaisen rakennustyypin häviämiseen". Koljontie 44 kuuluu juuri tähän ryhmään, jossa kaavan mukaisen rakennusoikeuden käyttäminen johtaisi rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen merkittävään heikkenemiseen. Vuonna 1938 rakennettu Koljontie 44 edustaa Perä-Petsamon 1930-luvun rakennusvaihetta ja kyseiselle jaksolle tyypillistä symmetristä talotyyppiä, jonka symmetria perustuu julkisivusommittelun aukotukseen. Koljontie 44 on katujulkisuvultaan alueellaan poikkeava rakennus, koska sen pääsisäänkäynti sijoittuu katuvarteen, keskelle rakennusmassaa, ja ikkuna-aukotus ja porras on keskitetty pääoven mukaan. Mahdollinen laajentaminen rikkoisi tämän symmetrian. Koljontie on tähän asti säilyttänyt erinomaisesti alkuperäiset ominaispiirteensä, millä on merkitystä sekä rakennuksen omille rakennustaiteellisille arvoille että myös Petsamon maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön alkuperäisyydelle ja kertovuudelle. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että asuinrakennuksen laajentaminen heikentäisi merkittävästi Koljontie 44:n suojelullisia ja kaupunkikuvallisia arvoja.

Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty kommenttia Koljontie 44:n kulttuurihistoriallisista arvoista tontinvuokran arvioimista varten.Koljontie 44 sijaitsee Petsamon maakunnallisesti arvokkaassa rakennetussa kulttuuriympäristössä ja kuuluu arvoalueen rakennuskulttuurin ydinalueeseen. Petsamon maakunnallisia arvoja ovat mm. rakennusten alkuperäiset, rakennusajankohdille tyypilliset ominaispiirteet ja eri talotyyppien yhtenäinen mittakaava ja massoittelu. Korkeatasoista asuinaluesuunnittelua edustavaan Petsamoon muodostuu rakentamisaikansa arvoja ja asumista ilmentäviä, yhtenäisiä, selkeästi rajautuvia kokonaisuuksia. Lisäksi maakunnallisen arvoalueen merkittäviin arvoihin kuuluu mm. rakennusmassojen ja asuinrakennusten sijoittelu tonteille ja palstoille, vehreiden  puutarhapihojen reunoille. (Lähde: Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016)Petsamosta on laadittu Petsamo - Rakennetun ympäristön kulttuurihistorialliset ominaispiirteet -selvitys (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2006), mutta alueelta ei ole tehty rakennuskohtaista inventointia. Alustavassa arvoluokituksessa Koljontie on arvotettu alueen korkeimpaan arvoluokkaan, erittäin merkittäväksi, eli "[r]akennus on säilyttänyt esimerkillisesti sille ominaisen rakennushistoriallisen tyylin. Rakennustyyppi ja arkkitehtuuri ovat säilyneet alkuperäisinä. Muodot, sommittelu ja rakennusmateriaalit ovat alkuperäisiä tai hyvin lähellä alkuperäistä. Vähäiset muutostyöt ovat noudattaneet rakennusajankohdan perinnettä ja ne on toteutettu tyyliin sopivin materiaalein ja mallein. Kaikkiaan rakennus on oman aikansa rakennusperinteen aito edustaja, jonka luonne on säilynyt alkuperäisenä." Petsamo - Rakennetun ympäristön kulttuurihistorialliset ominaispiirteet -selvityksen suositusten mukaan rakennusten laajennuksia tulisi alueella välttää. Selvityksessä todetaan seuraavaa: "Julkisivun mallin tulee säilyä ehjänä. Sekä Etu-Petsamon klassinen tyyli että Perä-Petsamon modernimpi ilme perustuvat vahvaan symmetriaan, mitä ei tule rikkoa."Petsamon asemakaava on hyväksytty vuonna 2015. Kaavan tavoitteena on ollut alueen kulttuuriympäristön arvojen vaaliminen, mutta siinä on määritelty rakennusoikeudet kortteli-, ei kiinteistökohtaisesti, mistä johtuen muuta korttelia pienikokoisempien asuinrakennusten tonteilla rakennusoikeus on ristiriidassa rakennusten kulttuurihistoriallisten arvojen ja kaupunkikuvan alkuperäisyyden säilymisen kanssa. Asemakaavan rakentamistapaohjekin toteaa, että "rungon laajentamista tulee harkita vakavasti, sillä se johtaa pienimmän petsamolaisen rakennustyypin häviämiseen". Koljontie 44 kuuluu juuri tähän ryhmään, jossa kaavan mukaisen rakennusoikeuden käyttäminen johtaisi rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen merkittävään heikkenemiseen. Vuonna 1938 rakennettu Koljontie 44 edustaa Perä-Petsamon 1930-luvun rakennusvaihetta ja kyseiselle jaksolle tyypillistä symmetristä talotyyppiä, jonka symmetria perustuu julkisivusommittelun aukotukseen. Koljontie 44 on katujulkisuvultaan alueellaan poikkeava rakennus, koska sen pääsisäänkäynti sijoittuu katuvarteen, keskelle rakennusmassaa, ja ikkuna-aukotus ja porras on keskitetty pääoven mukaan. Mahdollinen laajentaminen rikkoisi tämän symmetrian. Koljontie on tähän asti säilyttänyt erinomaisesti alkuperäiset ominaispiirteensä, millä on merkitystä sekä rakennuksen omille rakennustaiteellisille arvoille että myös Petsamon maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön alkuperäisyydelle ja kertovuudelle. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että asuinrakennuksen laajentaminen heikentäisi merkittävästi Koljontie 44:n suojelullisia ja kaupunkikuvallisia arvoja.