Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun lupahakemukseen. Luvan kohteena on Kiinteistöosakeyhtiö Tampereen Hämeenkatu 22, joka on arkkitehti Birger Federleyn suunnittelema viisikerroksinen, pääosin jugendtyylinen rakennus Tampereen ydinkeskustassa.

Maakuntamuseo on antanut aiemmin samaan kohteeseen liittyen lausunnon mm. ullakkokerroksen tilamuutoksista, kattoikkunoiden palauttamisesta ja uusien hissien rakentamisesta koskeneesta poikkeamisluvasta (9.6.2022, diar. 355/2022). Lausunnossa on tuotu esiin kohteen historiaa, poikkeuksellisen merkittävät kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot sekä suojelutilanne. Lisäksi samaan peruskorjaushankkeeseen liittyen porrashuoneiden kunnostussuunnitelmien laatimista on ohjattu 9.1.2023 lähetetyllä sähköpostilla (diar. 918/2022). Maakuntamuseo on tutustunut julkisivujen kunnostusta koskevaan lupahakemukseen ja toteaa seuraavaa.

Lupahakemuksen mukaan rakennuksen 1980-luvulla uusittu kolmikerrosrappaus paikkakorjataan ja maalataan. Ikkunat ja ovet kunnostetaan ja huoltomaalataan ja niiden pellitykset uusitaan. Hämeenkadun ja osin Kuninkaankadun puolelle palautetaan vastaavat räystäänaluskoristeet kuin mitkä ovat säilyneet Kauppakadun puolella  (materiaalina kipsi tai betoni). Hämeenkadun puoleiseen julkisivuun palautetaan ullakkokerrokseen alkuperäistä vastaava poikkipäätyä muistuttava julkisivun nosto ikkunoineen.

Sisäpihan huonokuntoiset ulokeparvekkeet uusitaan vanhan mallin mukaisesti ja 1980-luvulla rakennettu lasikatto uusitaan prismaikkunoin. Kadunpuoleisten näyteikkunoiden yläpuolelle 1970-luvulla lisätty metallikaide poistetaan, liikkeiden mainostekstit toteutetaan yhtenäisesti irtokirjaimin. Lisäksi mainokset, sisäänkäynnit ja julkisivun koristeaiheet valaistaan.

Vesikate, räystäskourut ja syöksytorvet uusitaan. Vesikaton materiaalina on kadun puolella tiili ja sisäpihan puolella konesaumattu pelti. Kadunpuoleisille katonlappeelle palautetaan vanhan mallin mukaiset pienet kattoikkunat ja sisäpihan puoleiselle vesikaton etelälappeelle sijoitetaan 40 kpl aurinkopaneeleita.

Rakennuksen väritys muuttuu. Nykyinen 1980-90-luvuille tyypillinen harmaa värimaailma palautetaan lähemmäs rakennuksen rakennusajalle tyypillistä. Rappauksen pääväriksi tulee vaalean kellanruskea, koristeosat ja ikkunat maalataan harmaan valkoisiksi. Sisäpihan kaiteet, räystäskourut ja syöksytorvet ovat tumman ruskeat. Katon värinä säilyy tiilenpunainen.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että rakennuslupa on pääsääntöisesti rakennukselle asemakaavassa osoitetun suojelumääräyksen (sr-1) mukainen. Julkisivuihin kohdistuvat muutokset ovat sisäpihan lasikaton uudistamista lukuun ottamatta alkuperäistä ilmettä palauttavia. Katonlappeiden vaihteleva katemateriaali vastaa nykytilannetta ja on hyväksyttävissä katon muotojen perusteella; monimuotoisen katon yksityiskohtien ja läpivientien toteuttamiseen konesaumapelti soveltuu tiiltä paremmin. Alkuperäisten ulko-ovien kunnostaminen on erityisen onnistunut ratkaisu. Julkisivujen alkuperäinen väritys ei väritutkimuksessa selvinnyt, mutta valittu väritys on jugendajalle tyypillinen. Julkisivun valaistussuunnitelma korostaa rakennuksen arkkitehtuuria onnistuneesti.

Rakennuslupa-aineistosta ei käy tarkemmin ilmi uusittavien sisäpihanpuoleisen vesikaton saumapellin, räystäskourujen, syöksytorvien, ikkunoiden ja ovien pellitysten materiaali. Maakuntamuseo suosittelee käyttämään suojellussa arvorakennuksessa perinteistä, peltisepänlaatuista kuumasinkittyä peltiä, joka maalataan. Vaihtoehtoisesti syöksytorvet, ikkunoiden ja ovien pellitykset voitaisiin tehdä kuparista, jolloin maalauskäsittelyiltä vältytään. Uudet kattoikkunat tulisi toteuttaa puusepäntyönä ilmeeltään siroin, puisin karmein ja puittein. Ikkunat eivät saa kooltaan tai muodoltaan poiketa merkittävästi alkuperäisistä.

Pirkanmaan maakuntamuseo puoltaa rakennusluvan myöntämistä.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun lupahakemukseen. Luvan kohteena on Kiinteistöosakeyhtiö Tampereen Hämeenkatu 22, joka on arkkitehti Birger Federleyn suunnittelema viisikerroksinen, pääosin jugendtyylinen rakennus Tampereen ydinkeskustassa.

Maakuntamuseo on antanut aiemmin samaan kohteeseen liittyen lausunnon mm. ullakkokerroksen tilamuutoksista, kattoikkunoiden palauttamisesta ja uusien hissien rakentamisesta koskeneesta poikkeamisluvasta (9.6.2022, diar. 355/2022). Lausunnossa on tuotu esiin kohteen historiaa, poikkeuksellisen merkittävät kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot sekä suojelutilanne. Lisäksi samaan peruskorjaushankkeeseen liittyen porrashuoneiden kunnostussuunnitelmien laatimista on ohjattu 9.1.2023 lähetetyllä sähköpostilla (diar. 918/2022). Maakuntamuseo on tutustunut julkisivujen kunnostusta koskevaan lupahakemukseen ja toteaa seuraavaa.

Lupahakemuksen mukaan rakennuksen 1980-luvulla uusittu kolmikerrosrappaus paikkakorjataan ja maalataan. Ikkunat ja ovet kunnostetaan ja huoltomaalataan ja niiden pellitykset uusitaan. Hämeenkadun ja osin Kuninkaankadun puolelle palautetaan vastaavat räystäänaluskoristeet kuin mitkä ovat säilyneet Kauppakadun puolella  (materiaalina kipsi tai betoni). Hämeenkadun puoleiseen julkisivuun palautetaan ullakkokerrokseen alkuperäistä vastaava poikkipäätyä muistuttava julkisivun nosto ikkunoineen.

Sisäpihan huonokuntoiset ulokeparvekkeet uusitaan vanhan mallin mukaisesti ja 1980-luvulla rakennettu lasikatto uusitaan prismaikkunoin. Kadunpuoleisten näyteikkunoiden yläpuolelle 1970-luvulla lisätty metallikaide poistetaan, liikkeiden mainostekstit toteutetaan yhtenäisesti irtokirjaimin. Lisäksi mainokset, sisäänkäynnit ja julkisivun koristeaiheet valaistaan.

Vesikate, räystäskourut ja syöksytorvet uusitaan. Vesikaton materiaalina on kadun puolella tiili ja sisäpihan puolella konesaumattu pelti. Kadunpuoleisille katonlappeelle palautetaan vanhan mallin mukaiset pienet kattoikkunat ja sisäpihan puoleiselle vesikaton etelälappeelle sijoitetaan 40 kpl aurinkopaneeleita.

Rakennuksen väritys muuttuu. Nykyinen 1980-90-luvuille tyypillinen harmaa värimaailma palautetaan lähemmäs rakennuksen rakennusajalle tyypillistä. Rappauksen pääväriksi tulee vaalean kellanruskea, koristeosat ja ikkunat maalataan harmaan valkoisiksi. Sisäpihan kaiteet, räystäskourut ja syöksytorvet ovat tumman ruskeat. Katon värinä säilyy tiilenpunainen.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että rakennuslupa on pääsääntöisesti rakennukselle asemakaavassa osoitetun suojelumääräyksen (sr-1) mukainen. Julkisivuihin kohdistuvat muutokset ovat sisäpihan lasikaton uudistamista lukuun ottamatta alkuperäistä ilmettä palauttavia. Katonlappeiden vaihteleva katemateriaali vastaa nykytilannetta ja on hyväksyttävissä katon muotojen perusteella; monimuotoisen katon yksityiskohtien ja läpivientien toteuttamiseen konesaumapelti soveltuu tiiltä paremmin. Alkuperäisten ulko-ovien kunnostaminen on erityisen onnistunut ratkaisu. Julkisivujen alkuperäinen väritys ei väritutkimuksessa selvinnyt, mutta valittu väritys on jugendajalle tyypillinen. Julkisivun valaistussuunnitelma korostaa rakennuksen arkkitehtuuria onnistuneesti.

Rakennuslupa-aineistosta ei käy tarkemmin ilmi uusittavien sisäpihanpuoleisen vesikaton saumapellin, räystäskourujen, syöksytorvien, ikkunoiden ja ovien pellitysten materiaali. Maakuntamuseo suosittelee käyttämään suojellussa arvorakennuksessa perinteistä, peltisepänlaatuista kuumasinkittyä peltiä, joka maalataan. Vaihtoehtoisesti syöksytorvet, ikkunoiden ja ovien pellitykset voitaisiin tehdä kuparista, jolloin maalauskäsittelyiltä vältytään. Uudet kattoikkunat tulisi toteuttaa puusepäntyönä ilmeeltään siroin, puisin karmein ja puittein. Ikkunat eivät saa kooltaan tai muodoltaan poiketa merkittävästi alkuperäisistä.

Pirkanmaan maakuntamuseo puoltaa rakennusluvan myöntämistä.