Reijo Lahtomäen kuolinpesä tiedustelee Pirkanmaan maakuntamuseolta, voi-daanko otsikossa mainituilta kiinteistöiltä tutkia arkeologisin kaivauksin kiinteä muinaisjäännös ja saako kiinteistöllä 827-15-4996-3 olevan asuinrakennuksen purkaa. Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut kuolinpesälle 23.9.2014 sa-moja kiinteistöjä koskevan lausunnon (Diar. 280/2014), jossa maakuntamuseo informoi kiinteistöjen alueella tai välittömässä läheisyydessä olevista kulttuu-riympäristöarvoista. Ristinarkun kulttuuriympäristö kokonaisuudessaan kertoo alueen poikkeuksellisen merkittävästä ja pitkästä asutus- ja maataloushistorias-ta, joka Loimalan tienoolla on vielä hyvin luettavissa ympäristöstä. Ristinarkussa sijaitsee rautakautisia muinaisjäännöksiä, vanhoja tilakeskuksia rakennuksi-neen sekä säilynyttä viljelysmaisemaa. Tiedustelemienne kiinteistöjen alueelta tunnetaan osia Veijankuja-nimisestä rautakautisesta kiinteästä muinaisjään-nöksestä (mj.rek.nro 837010022).

Kuolinpesä on aikeissa myydä kyseiset kiinteistöt. Niihin ei kohdistu maakun-tamuseon saamien tietojen mukaan tällä hetkellä vireillä olevia konkreettisia ra-kennushankkeita tai rakentamisen lupahakemuksia.

Veijankujan kiinteä muinaisjäännös on muinaismuistolailla rauhoitettu (MML 1 §). Se on merkitty asemakaavaan (v. 1995) sm-2 –aluevarauksena, jota koskee määräys Alueen osa, jolta on löydetty kiinteään muinaisjäännökseen viittaavia merkkejä. Kaikki aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat tulee lähettää mu-seovirastoon lausuntoa varten. Tiedustelemillanne kiinteistöillä ei ole aikaisem-min tehty arkeologisia koekaivaustutkimuksia eikä kiinteän muinaisjäännöksen tarkkaa säilyneisyyttä ja laajuutta kiinteistöillä siten tunneta. Kummallakin kiin-teistöllä on rakennuksia ja maapohjaa on aikaisemmin maankäytössä kajottu.

Kiinteän muinaisjäännöksen säilyneisyyttä ja laajuutta voidaan selvittää vaiheit-tain etenevissä tutkimuksissa. Mahdolliset jatkotoimenpiteet riippuvat kunkin tutkimusvaiheen tuloksista. Pirkanmaan maakuntamuseo on tässä tapauksessa selvittänyt, että Museoviraston koekaivausryhmä voi ottaa tutkimusohjelmaansa ko. kahden kiinteistön alueen arkeologiset koekaivaukset. Niissä selvitetään riit-tävin kaivauksin, sijaitseeko kiinteistöillä ehjää kiinteää muinaisjäännöstä vai ei. Tutkimustuloksen perusteella museoviranomainen tarkistaa Veijankujan mui-naisjäännöksen rajauksen kiinteistöjen osalta ja informoi omistajaa tutkimustu-loksesta.

Museoviraston koekaivaukset tehdään valtion rahoituksella. Niiden ajankohdas-ta päättää Museovirasto, jolta saa lisätietoja aikataulua koskevista suunnitelmis-ta (Marianna Niukkanen, p 040 128 6201, marianna.niukkanen@nba.fi). Tutki-musajankohtaa ei ole vielä päätetty. Kuolinpesän on syytä tarvittaessa varautua odottamaan tutkimusvuoroa.

Tutkimustulokset ratkaisevat muinaisjäännöksen suojelun ja mahdollisen maankäytön jatkotoimenpiteet. Mikäli koekaivauksissa ei todeta enää kiinteää muinaisjäännöstä, kiinteistöillä ei ole enempää kiinteästä muinaisjäännöksestä johtuvaa estettä maankäytölle. Mikäli tutkimusten perusteella kiinteistöillä on säilynyt kiinteää muinaisjäännöstä, sen kajoaminen muinaismuistolain vastai-sella tavalla on kiellettyä. Lähtökohtaisesti maankäyttö tulee suunnitella siten, että tutkimuksissa rajattu kiinteä muinaisjäännös suoja-alueineen kierretään riit-tävän etäältä. Maankäyttöä koskevat suunnitelmat tulee lähettää museoviran-omaiselle, joka arvioi etäisyyden riittävyyden. Muinaismuistolain 11 §:ssä sääde-tään, että mikäli kiinteä muinaisjäännös tuottaa sen merkitykseen verraten koh-tuuttoman suurta haittaa, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi hakemuk-sesta ja Museovirastoa kuultuaan antaa luvan kajota muinaisjäännökseen taval-la, mikä muutoin on kielletty. Lupaan voidaan sisällyttää tarpeellisiksi katsottuja ehtoja kuten riittävien pelastuskaivausten tekeminen ennen maankäyttöä.

Kiinteistöllä 827-15-4996-3 sijaitsevaa Toivolan päärakennusta koskee voimas-sa olevassa asemakaavassa kaavamerkintä sr-3, jonka selitys ja määräys ovat: Kaupunkikuvan kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa ilman pa-kottavaa syytä. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Näin ollen kyseistä rakennusta ei voi purkaa. Pakottavaksi syyksi ei katsota ra-kennuksen kunnossapidon laiminlyöntiä. Lisäksi asemakaava pyrkii tukemaan erityisesti kiinteistön 837-015-4996-0004 vanhan asuin- ja piharakennuksen säilymistä mm. rakennusalan rajauksella.

Aiemmassa lausunnossaan Pirkanmaan maakuntamuseo katsoi, että Toivolan tilalla kokonaisuudessaan on kulttuurihistoriallista arvoa, jota tulisi vaalia. Kiin-teistöjen 837-15-4996-3 ja 837-15-4996-4 rakennuskanta kokonaisuudessaan kuvastaa Ristinarkun vahvaa ja poikkeuksellisen pitkäikäistä maatalouden his-toriaa, jolla on erityistä arvoa osana Tampereen historiaa ja kulttuuriympäristöä. Rakennetun ympäristön maatilakeskuksen luonteen ja yhteyden peltomaise-maan tulisi jatkossakin olla alueen suunnittelun lähtökohtana.

Nykyinen asemakaava on laadittu 1990-luvun alussa ja hyväksytty 1995. Maa-kuntamuseo totesi aiemmassa lausunnossaan, että kaava ei rakennetun ympä-ristön suojelun osalta kaikilta osin täytä nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia esimerkiksi taustaselvitysten ja kulttuuriympäristön arvojen huomi-oimisesta. Mikäli alueelle suunnitellaan esimerkiksi kaavamuutosta tai uudisra-kentamista, alueelta tulee laatia asemakaavatasoinen rakennetun ympäristön selvitys. Selvityksen kustannuksista vastaa maanomistaja.