Paikallisesti arvokas.

Tontin rakennuskanta on viisverkkosen vanhinta ja paikallisen historian kannalta merkittävää. Rakennus on luultavimmin alkujaan toiminut alueelle tyypilliseen tapaan kalastajien mökkinä, ja sahan omistyukseen siirryttyään 1900-luvun alkuvuosikymmeninä siitä on tehty työntekijöiden kesäjuhlien viettopaikka. Yksityisomistus on turvannut kiinteistön säilymisen näihin päiviin saakka. Rakennuskanta on välttynyt rajuilta, ulkonäköä muuttavilta korjaus- ja muutostoimenpiteiltä ja ne kuvastavat erinomaistesti saaristolle tyypillistä historiaa 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. Tontin vanhimmat rakennukset ovat entinen savusauna, asuinrakennus sekä mahd. maakellari. Muut rakennukset on tehty 1950-luvulla.

Kiinteistö sijoittuu Viisverkkonen -nimisen saaren eteläosan lahdelmaan keskelle saarta Kuhmoisen ja Padasjoen etelärajalle. Saari on sekapuuvoittoista kangasmetsää. Aivan rantaan sijoittuu lautarakenteinen, vaakalaudoituksella verhottu rantasauna ja sen taakse lautarakenteinen pystylaudoituksella vuorattu vaja. Vajan takana on lautarakenteinen koppi aggrekaatille. Molemmat rakennukset ovat vastikään maalattu vaalean vihreiksi valkoisin yksityiskohdin. Saunalta nousee polku kohti mökkiä. Asuinrakennus sijoittuu nurmetulle aukiolle, josta aukeaa näkymä etelään lahden yli viereiseen saareen; Lehtiseen.

Asuinrakennus on harjakattoinen, tulisijallinen, kylkiäisellä (ent kuisti) varustettu rimalautaverhottu tyypillinen 1900-luvun alun torpparakennus. Rakennuksessa on omaleimaisena piirteenä räystästä kohti levenevä räystäslaudoitus, ja kuusiruutuiset ikkunat. Rakennus on pihapiirin muiden rakennusten tapaan maalattu vaalean vihreäksi tummanvihrein ja valkoisin yksitysikohdin. Rakennuksen pohjoispuolelle sijoittuu lautarakenteinen liiteri ja maakellari, itäpuolelle lautarakenteinen puucee sekä puuceen kaakkoispuolelle lähelle rantaa entinen kivipedillle perustettu savusauna, joka on muutettu aitaksi 1980-luvulla. Asuinrakennuksen pihapiiriä ympäröi matala kiviladottu aita.

Kohteeseen kuuluu:

Aitta ent. savusauna

Asuinrakennus

Pienehkö torppatyyppinen, harjakattoinen yksikerroksinen asuinrakennus on perustettu kivijaloille. Etelänpuoleisessa julksivussa on kylkiäinen, joka on mahdollsiesti osittain ollut joskus kuistina/verantana, joka on muutettu myöhemmin asuintiloiksi. Rakennuskeen on kaksi siäänkäyntiä; toinen länsijulksivussa kykiäisessä ja toinen itäjulksivussa. Kahta ikkuna-aukkoa koristaa ikkunaluukut. Ikkunat sijoittuvat länsi-, etelä ja itäjulksivuihin. Lännnen julksivussa on myös talon päädyssä vintillä ikkuna. Rakennuksessa on ruskea aaltopeltikate. Rakennus on vuorattu rimalaudoituksella ja maalattu vihreäski. Ikkunoiden vuorilaudat ovat tyyöitelty teräväkärkisiksi ja maalattu tumman vihreäksi. Rakennuksessa on räystäitäkohti levenevät räystäslaudoitukset, jotka ovat maalattu valkosiisksi, kuten nurkkalaudat ja ikkunan puitteet.

Liiteri

Rantasauna

Vaja

Ollut Roinilan tilan Savilahden torppa, joka lunastettiin itsenäiseksi tilaksi v.1921.

Juho Alanen oli Hinskalan talon torpparina Lavioslahdessa. Vuonna 1913 Alanen teki sopimuksen Roinilan isännän kanssa Viisverkkosen saareen perustettavasta vuokratilasta. Viisverkkonen lunastettiin vuonna 1921 omaksi tilaksi ja silloin saatiin lisäksi 2 hehtaaria maata, sekä vesi- ja kalastusoikeus.

Vuonna 1929 sahan omistaja Emil Peltonen osti tilan veljeltään Väinöltä. Tämän jälkeen saari toimi sahan työntekijöiden vapaa-ajan viettopaikkana. Saari tunnettiin tällöin Kymikymmenen -nimellä. Siellä järjestettiin erilaisia kesäjuhlia vielä sotien jälkeenkin. Hinskalan suvun yksityisomistuksessa kiinteistö on ollut 1950-luvulta lähtien, jolloin nykyisen omistajan veli lunasti kiinteistön itselleen. 1950-luvulla tontille valmistui rantasauna ja vaja. Omistajan veljen poika (Juha Hinskala) huolehtii kiinteistöstä

Tonti rakennuskanta on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan, entisen savusaunan käyttötarkoitus on muutettu nukkuma-aitaksi vuosikymmeniä sitten. Mökkiin on uusittu takka ja puuliesi 1980-luvulla.

Inventointi Sini Saarilahti 01.07.2015.