Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Suunnittelualue on vielä 1970-luvulla ollut suurelta osin peltoa ja metsää. Nykyisin alue on pääosin liikekeskusrakentamista 1990-2000-luvuilta. Länsiosassa on lisäksi pienialainen 1990-luvun pientalojen alue. Rakentamatonta maastoa on paikoin säilynyt alueen länsi- ja koillisosassa.

Suunnittelualueelle ei sijoitu valtakunnallisissa tai maakunnallisissa inventoinneissa merkittäviksi todettuja rakennetun ympäristön tai maiseman arvoalueita. Kaava-alueelta ei myöskään rakennuskannan iän perusteella ole tarpeen laatia erillistä rakennetun ympäristön inventointia, joskin kaavaselostukseen on syytä koota perustiedot ja valokuvat alueen liikerakentamisesta.

Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä, alueella, jolle osayleiskaavalla voidaan olettaa olevan vaikutuksia, sijaitsee muutamia rakennetun ympäristön arvoalueita ja -kohteita: maakunnallisesti merkittävä Pereen-Nuolialan rakennettu kulttuurimaisema, Härmälän maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö sekä Tampereen messu- ja urheilukeskus, jotka on syytä huomioida suunnittelussa. Näiden kohteiden tiedot on syytä myös lisätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.

Kaava-alueen itärajan tuntumasta on mahdollisesti peräisin yksi kivikautinen irtolöytö, oikokirves, jonka potentiaalista löytöaluetta on tarkastettu Pirkkalan arkeologisen perusinventoinnin yhteydessä (1998). Alueen koillisreuna on kuulunut Härmälän entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventoinnin alueeseen (2011). Sen sijaan suunnittelualueen länsiosaa ei ole aikaisemmin arkeologisesti tutkittu.

Historiallisen kartta-aineiston perusteella alueen lounaisosassa on jo 1700-luvulla sijainnut kahden kylän - Partolan ja Nuolialan - välisiä rajapisteitä, joihin voi liittyä kiinteitä muinaisjäännöksiä, historiallisia rajamerkkejä. Alueen kautta on lisäksi kulkenut Nuolialan kylästä Sääksjärven pohjoisrannalle vienyt tie, joka on merkitty mm. 1700-luvun pitäjänkarttaan ja Kuninkaan tiekartastoon. Keskiajalla syntynyt Partolan kylä on sijainnut n. 600 m kaava-alueesta pohjoiseen. Lisäksi 1700-1800-luvuilla kaava-alueen itäosaan ja sen välittömään läheisyyteen on syntynyt torppa-asutusta. Tämän vuoksi on pidettävä mahdollisena, että kaava-alueen rakentamattomista osista löytyisi myös historiallisen ajan asutukseen ja elinkeinoihin liittyviä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kulttuuriperintökohteita.

Edellä todetun vuoksi kaavahankkeeseen liittyen tulee suorittaa MRL 9 §:n mukaisesti arkeologinen inventointi, jossa otetaan huomioon sekä kiinteät muinaisjäännökset että muut kulttuuriperintökohteet. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (s. 15) tulee täydentää tältä osin.

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä pääsääntöisesti vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Inventoinnissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita ja muita Museoviraston ohjeita. Lisätietoja tutkimuksen tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta. Valmis inventointiraportti tulee lähettää Pirkanmaan maakuntamuseoon arvioitavaksi.

Kaavaluonnos pyydetään toimittamaan lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Suunnittelualue on vielä 1970-luvulla ollut suurelta osin peltoa ja metsää. Nykyisin alue on pääosin liikekeskusrakentamista 1990-2000-luvuilta. Länsiosassa on lisäksi pienialainen 1990-luvun pientalojen alue. Rakentamatonta maastoa on paikoin säilynyt alueen länsi- ja koillisosassa.

Suunnittelualueelle ei sijoitu valtakunnallisissa tai maakunnallisissa inventoinneissa merkittäviksi todettuja rakennetun ympäristön tai maiseman arvoalueita. Kaava-alueelta ei myöskään rakennuskannan iän perusteella ole tarpeen laatia erillistä rakennetun ympäristön inventointia, joskin kaavaselostukseen on syytä koota perustiedot ja valokuvat alueen liikerakentamisesta.

Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä, alueella, jolle osayleiskaavalla voidaan olettaa olevan vaikutuksia, sijaitsee muutamia rakennetun ympäristön arvoalueita ja -kohteita: maakunnallisesti merkittävä Pereen-Nuolialan rakennettu kulttuurimaisema, Härmälän maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö sekä Tampereen messu- ja urheilukeskus, jotka on syytä huomioida suunnittelussa. Näiden kohteiden tiedot on syytä myös lisätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.

Kaava-alueen itärajan tuntumasta on mahdollisesti peräisin yksi kivikautinen irtolöytö, oikokirves, jonka potentiaalista löytöaluetta on tarkastettu Pirkkalan arkeologisen perusinventoinnin yhteydessä (1998). Alueen koillisreuna on kuulunut Härmälän entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventoinnin alueeseen (2011). Sen sijaan suunnittelualueen länsiosaa ei ole aikaisemmin arkeologisesti tutkittu.

Historiallisen kartta-aineiston perusteella alueen lounaisosassa on jo 1700-luvulla sijainnut kahden kylän - Partolan ja Nuolialan - välisiä rajapisteitä, joihin voi liittyä kiinteitä muinaisjäännöksiä, historiallisia rajamerkkejä. Alueen kautta on lisäksi kulkenut Nuolialan kylästä Sääksjärven pohjoisrannalle vienyt tie, joka on merkitty mm. 1700-luvun pitäjänkarttaan ja Kuninkaan tiekartastoon. Keskiajalla syntynyt Partolan kylä on sijainnut n. 600 m kaava-alueesta pohjoiseen. Lisäksi 1700-1800-luvuilla kaava-alueen itäosaan ja sen välittömään läheisyyteen on syntynyt torppa-asutusta. Tämän vuoksi on pidettävä mahdollisena, että kaava-alueen rakentamattomista osista löytyisi myös historiallisen ajan asutukseen ja elinkeinoihin liittyviä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kulttuuriperintökohteita.

Edellä todetun vuoksi kaavahankkeeseen liittyen tulee suorittaa MRL 9 §:n mukaisesti arkeologinen inventointi, jossa otetaan huomioon sekä kiinteät muinaisjäännökset että muut kulttuuriperintökohteet. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (s. 15) tulee täydentää tältä osin.

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä pääsääntöisesti vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Inventoinnissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita ja muita Museoviraston ohjeita. Lisätietoja tutkimuksen tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta. Valmis inventointiraportti tulee lähettää Pirkanmaan maakuntamuseoon arvioitavaksi.

Kaavaluonnos pyydetään toimittamaan lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.