rakennusperinteinen

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Yksittäispientalotyyppinen tontin perällä sijaitseva asuinrakennus 001 on rakennettu 1927. Asuinrakennus on peruskorjauksesta huolimatta säilyttänyt hyvin alkuperäisen runkomuotonsa, sekä joitain alkuperäisiä tai niitä vastaavia rakennusosia, -materiaaleja ja puuklassismin tyylipiirteitä, kuten saumapeltikatettu satulakatto, päätyihin taittuvat räystäät, julkisivujen listoitus- ja laudoitustapa, symmetrinen aukotus, 6- ja 9-ruutuiset risti-ikkunat sekä pienet kolmioikkunat.

Päättyvän Viikinsaarenkadun varressa, kadun länsipuolella, lähellä Pyhäjärven rantaa sijaitseva suorakaiteen muotoinen tasainen tontti, jonka perällä 1920-luvulla rakennettu yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus ja katulinjan tuntumassa 2000-luvulla rakennetut kookkaat kaksi omakotitaloa.

Ilmakuvien, 1930 asemakartan, omistajien kertoman ja aiemman inventoinnin perusteella tontin vanhin asuinrakennus on rakennettu 1927. Rakennus on sähköteknikko Eero Rintasen rakentama ja suunnittelema. Rintanen rakensi lähistölle useampia taloja samalla mallilla, itselleen Pättäränkuja 1:ssä sijaitsevan talon. Omistajat asuivat ilmeisesti itse toisessa alakerran huoneen ja keittiön asunnossa ja pitivät vuokralaisia muissa asunnoissa. Kiinteistö on ollut alkuperäisillä omistajilla 1990-luvulle saakka, minkä jälkeen omistaja on vaihtunut usasti. Aiemmin useita asuntoja käsittäneen vanhan asuintalon asunnot on yhdistetty yhdelle perheelle ja peruskorjausta on tehty useassa vaiheessa 1990-2000-luvuilla.

Tonttirajat ovat säilyneet muuttumattomana 1930-luvulta. Pihapiirissä sijaitsivat aiemmin päärakennuksen lisäksi vanha sauna- ja ulkohuonerakennus sekä entinen pesutuparakennus. Pesutupa oli ilmeisesti myös lähialueen asukkaiden käytettävissä. Ne oli rakennettu todennäköisesti 1930-luvulla, sillä 1930 asemakartalle niitä ei ole merkitty.

Piharakennukset on purettu 2000-luvulla ja tontille niiden tilalle rakennettu kaksi kookasta omakotitaloa. Uusia asuinrakennuksia ei ole inventoitu erikseen niiden vähäisen kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi. Tontti on jaettu hallinnanjakosopimuksella.

Ympäröivillä tonteilla oleva rakennuskanta on vaihtelevaa: muutamia alueen perinteistä 1920-luvun rakentamista edustavia erikokoisia yksittäispientaloja ja muutamia erikokoisia 2000-luvun omakotitaloja. Eteläpuolella on laaja luonnontilainen rakentamaton alue, jossa on tietoliikennelinkkimasto ja siihen liittyvä rakennus. Tahmelan kasvimaat aukeavat kadun vastakkaisella puolella.

Käynti pihaan on Viikinsaarenkadulta, tontin itäsivun keskeltä. Täyteen rakennetulla tontilla on vain vähän piha-aluetta, josta valtaosa on sorapintaista. Pohjoisrajalla on verkkoaita ja länsirajalla pireenipensasaita. Tontin yleisilme on ahdas, perinteinen kasvillisuus ja jäsentely on kadonnut uudisrakentamisen seuruksena.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon, rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 18.4.2002. 2002 inventoinnin kohdenumero 127.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).

Kiinteistön omistajat / asukkaat