Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään kannanottoa Vehmaisten seurakuntatalon tontin kehittämissuunnitelmista. Vehmaisten seurakuntatalo on valmistunut 1955, ja sen on suunnitellut arkkitehti Mikael Nordenswan. Seurakuntatalo on jäänyt pois evankelis-luterilaisen seurakunnan käytöstä ja tontille on suunniteltu rakennettavaksi palvelutaloa. Suunnitelmat tarkoittaisivat seurakuntatalon purkamista.

Maakuntamuseo on antanut vuonna 2017 lausunnon (Dnro: 153/2017) kiinteistön käyttötarkoituksen muuttamisesta. Lausunnossaan maakuntamuseo totesi seuraavaa: "Vehmaisten seurakuntatalolla on lähtökohtaisesti arkkitehtonista ja kirkkohistoriallista arvoa sekä arvoa keskeisen kaupunkikuvallisen sijaintinsa vuoksi. Rakennus kuuluu myös Vehmaisten kaupunginosan keskeisiin rakennuksiin, jolla on vahva rooli paikallisen identiteetin muodostumisessa. Rakennus on säilyttänyt alkuperäiset piirteensä erinomaisesti. Maakuntamuseo toteaa, että kiinteistön tulevaisuuden suunnitelmien lähtökohdaksi tulisi ottaa seurakuntatalon säilyttäminen. Mikäli kaavahanke lähtee liikkeelle, kohteesta tulee laatia asianmukainen rakennetun ympäristön inventointi."

Vehmaisten seurakuntatalosta on nyt laadittu rakennushistoriaselvitys (Noan architecturestudio, 2.8.2021), joka soveltuu tässä vaiheessa rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen arviointiin. Selvityksestä käy ilmi, että rakennuksen julkisivut ovat säilyttäneet alkuperäisen ilmeensä erinomaisesti ja että rakennus edustaa erinomaisesti oman aikansa arkkitehtuuria ja seurakuntatalojen suunnittelua. Rakennuksen suunnittelu on ollut kokonaisvaltaista, arkkitehti Nordenswan on suunnitellut myös rakennuksen kiinteän sisustuksen, joka alttaria ja puhujakoroketta lukuun ottamatta on yhä säilynyt. Pirkanmaalla on tekeillä koko maakunnan toisen maailmansodan jälkeisen ajan seurakuntatalot käsittävä inventointi, josta tullaan saamaan lisätietoa Vehmaisten seurakuntatalon asemasta osana tämän rakennustyypin pirkanmaalaista kehitystä. Vehmaisten seurakuntatalolla voidaan kuitenkin jo tässä vaiheessa katsoa olevan vähintäänkin paikallista kulttuurihistoriallista arvoa.

Pirkanmaan maakuntamuseolle on toimitettu Vehmaisten seurakuntataloa koskeva sisäilmatutkimus (Rimbo Asbest Oy, päivätty 7.6.2021). Tutkimuksessa on otettu mikrobinäytteitä sisäilmasta ja verrattu niitä ulkoilman mikrobipitoisuuteen. Poikkeavia eli runsaita mikrobimääriä löytyi asunnon pohjakerroksesta ja kerhotilasta nro 2, jotka suositeltiin laitettavaksi käyttökieltoon. Yhteenvedossa todettiin: Mikrobilähteiden kartoittamiseksi tarvitaan rakennustekniset tutkimukset, joiden perusteella voidaan suunnitella tarvittavat korjaustoimet. Lisäksi selvityksessä todettiin, että tutkimuksia ja korjaustoimia suunnitellessa kannattaa kohteen ikä, käyttöaste ja kunto huomioiden myös rakennuksen kokonaispurkua harkita. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että sisäilmatutkimuksen johtopäätöksissä ei ole huomioitu rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen asettamia erityisiä tavoitteita, vaan keskitytty toiminnallis-taloudellisiin tekijöihin. Maakuntamuseo katsoo, että Vehmaisten seurakuntatalosta on syytä laatia sisäilmatutkimuksessakin suositeltu kuntotutkimus, jossa selvitetään rakennuksen mahdolliset vauriot ja niiden laajuus sekä niiden kunnostamiseen tarvittavat toimenpiteet. Vasta näiden tietojen perusteella on mahdollista arvioida rakennuksen tarvitsemien kunnostustoimenpiteiden suhdetta sen kulttuurihistoriallisiin arvoihin ja niiden säilymismahdollisuuksiin.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään kannanottoa Vehmaisten seurakuntatalon tontin kehittämissuunnitelmista. Vehmaisten seurakuntatalo on valmistunut 1955, ja sen on suunnitellut arkkitehti Mikael Nordenswan. Seurakuntatalo on jäänyt pois evankelis-luterilaisen seurakunnan käytöstä ja tontille on suunniteltu rakennettavaksi palvelutaloa. Suunnitelmat tarkoittaisivat seurakuntatalon purkamista.Maakuntamuseo on antanut vuonna 2017 lausunnon (Dnro: 153/2017) kiinteistön käyttötarkoituksen muuttamisesta. Lausunnossaan maakuntamuseo totesi seuraavaa: "Vehmaisten seurakuntatalolla on lähtökohtaisesti arkkitehtonista ja kirkkohistoriallista arvoa sekä arvoa keskeisen kaupunkikuvallisen sijaintinsa vuoksi. Rakennus kuuluu myös Vehmaisten kaupunginosan keskeisiin rakennuksiin, jolla on vahva rooli paikallisen identiteetin muodostumisessa. Rakennus on säilyttänyt alkuperäiset piirteensä erinomaisesti. Maakuntamuseo toteaa, että kiinteistön tulevaisuuden suunnitelmien lähtökohdaksi tulisi ottaa seurakuntatalon säilyttäminen. Mikäli kaavahanke lähtee liikkeelle, kohteesta tulee laatia asianmukainen rakennetun ympäristön inventointi."Vehmaisten seurakuntatalosta on nyt laadittu rakennushistoriaselvitys (Noan architecturestudio, 2.8.2021), joka soveltuu tässä vaiheessa rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen arviointiin. Selvityksestä käy ilmi, että rakennuksen julkisivut ovat säilyttäneet alkuperäisen ilmeensä erinomaisesti ja että rakennus edustaa erinomaisesti oman aikansa arkkitehtuuria ja seurakuntatalojen suunnittelua. Rakennuksen suunnittelu on ollut kokonaisvaltaista, arkkitehti Nordenswan on suunnitellut myös rakennuksen kiinteän sisustuksen, joka alttaria ja puhujakoroketta lukuun ottamatta on yhä säilynyt. Pirkanmaalla on tekeillä koko maakunnan toisen maailmansodan jälkeisen ajan seurakuntatalot käsittävä inventointi, josta tullaan saamaan lisätietoa Vehmaisten seurakuntatalon asemasta osana tämän rakennustyypin pirkanmaalaista kehitystä. Vehmaisten seurakuntatalolla voidaan kuitenkin jo tässä vaiheessa katsoa olevan vähintäänkin paikallista kulttuurihistoriallista arvoa.Pirkanmaan maakuntamuseolle on toimitettu Vehmaisten seurakuntataloa koskeva sisäilmatutkimus (Rimbo Asbest Oy, päivätty 7.6.2021). Tutkimuksessa on otettu mikrobinäytteitä sisäilmasta ja verrattu niitä ulkoilman mikrobipitoisuuteen. Poikkeavia eli runsaita mikrobimääriä löytyi asunnon pohjakerroksesta ja kerhotilasta nro 2, jotka suositeltiin laitettavaksi käyttökieltoon. Yhteenvedossa todettiin: Mikrobilähteiden kartoittamiseksi tarvitaan rakennustekniset tutkimukset, joiden perusteella voidaan suunnitella tarvittavat korjaustoimet. Lisäksi selvityksessä todettiin, että tutkimuksia ja korjaustoimia suunnitellessa kannattaa kohteen ikä, käyttöaste ja kunto huomioiden myös rakennuksen kokonaispurkua harkita. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että sisäilmatutkimuksen johtopäätöksissä ei ole huomioitu rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen asettamia erityisiä tavoitteita, vaan keskitytty toiminnallis-taloudellisiin tekijöihin. Maakuntamuseo katsoo, että Vehmaisten seurakuntatalosta on syytä laatia sisäilmatutkimuksessakin suositeltu kuntotutkimus, jossa selvitetään rakennuksen mahdolliset vauriot ja niiden laajuus sekä niiden kunnostamiseen tarvittavat toimenpiteet. Vasta näiden tietojen perusteella on mahdollista arvioida rakennuksen tarvitsemien kunnostustoimenpiteiden suhdetta sen kulttuurihistoriallisiin arvoihin ja niiden säilymismahdollisuuksiin.