Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Alun perin uusrenessanssia edustaneen Ruuskasentalon on suunnitellut Lambert Pettersson 1891, ja sitä on laajennettu Matti Lampénin ja Märta Blomstedtin 1940 laatimien suunnitelmien pohjalta. Lausunnon kohteena oleva hanke käsittää Pellavantehtaankadun puolella sijaitsevan portin uusimisen ja Hämeenkadun ja Koskikadun puoleisten liiketilojen ovien päälle suunnitellut katokset. Ruuskasentalo on osa Hämeenkadun, Hämeensillan ja Keskustorin muodostamaa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Hämeenkadun ja Koskikadun julkisivut ovat lisäksi keskeinen osa Tammerkosken kansallismaisemaa ja valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Ruuskasentalo on todettu mm. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 -julkaisussa rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi, ja se on suojeltu voimassa olevassa asemakaavassa merkinnällä sr-8, joka toteaa kohteen korjaus- ja muutostöiden osalta, että niiden ”tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta mer-kittävä luonne säilyy”.

Rakennuksen sisäpihalle Pellavatehtaankadulta johtava ajoneuvoliikenteen reitti on suljettu portilla. Nykyinen portti on 1900-luvun loppupuolelta. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että portin uusiminen esitettyjen suunnitelmien mukaisena on kulttuuriympäristön arvojen osalta mahdollista.

Liiketilojen ovien päälle on suunniteltu lasisia, vetotankojen varaan asennettavia katoksia. Katosten on tarkoitus suojata avoinna pidettäviä ovia sateelta. Aiemmin ovia on suojattu markiiseilla, joita Ruuskasentalossa on käytetty jo 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Nyt markiiseista on luovuttu. Liiketilojen sisäänkäyntikatokset eivät kuulu Ruuskasentalon alkuperäiseen arkkitehtuuriin eikä niiden rakentamista voi lähtökohtaisesti suositella. Katokset on kuitenkin todettu välttämättömiksi ovien suojaamiselle. Pirkanmaan maa-kuntamuseo toteaa, että mikäli tähän vaihtoehtoon tahdottaisiin pitäytyä, on syytä pyrkiä eleettömään ratkaisuun joka on myöhemmin mahdollisimman pienin vaurioin poistettavissa. Hankkeen suunnitteluvaiheessa on ollut tavoitteena rakentaa ensin yksi katos katosten vaikutusten arvioimiseksi. Maakuntamuseo esittää, että katoksesta tehdään mallikappale, jonka asettumista Ruuskasentalon julkisivuun arvioidaan vielä yhteisessä, maakuntamuseon ja suunnittelijan välisessä maastokatselmuksessa.