Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Tampereen Tesoman täydennysrakentamisen yleissuunnitelmaluonnoksesta. Maakuntamuseo on aiemmin osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antamassaan lausunnossa todennut rakennettua kulttuuriympäristöä koskevan selvitystarpeen sekä esittänyt arkeologisen inventoinnin täydentämistä. Maakuntamuseo on tutustunut yleissuunnitelman luonnosasiakirjoihin ja toteaa seuraavaa.

Suunnitelman selostukseen on täydennetty alueen rakennettua kulttuuriympäristöä koskevia tietoja, mutta niitä on vielä tarpeen tarkentaa koskemaan rakennetun ympäristön yleisiä piirteitä, myös historiallista taustaa. Selostusta on syytä täydentää myös ko. alueita koskevilla kuvilla. Niillä alueilla radan varressa, missä maankäyttö ei muutu, riittää yleispiirteinen kuvaus. Aiemmin tehdyn Tampereen keskustan ulkopuolisten 1960- ja 1970-luvun asuinalueiden inventoinnin johtopäätöksenä voidaan todeta, että ko. suunnitelma-alueella tulee punaisia alueita käsitellä siten, että muutokset tehdään olemassa olevien rakennusten ja aluerakenteen ehdoilla ja siihen sopeuttaen. Sinisillä alueilla aluerakenteen keskeiset periaatteet on syytä säilyttää, mutta rakennuskannan suhteen suuremmat muutokset ovat mahdol-lisia.

Suunnitelmaan on jätetty useita valkoisia alueita, joille muutoksia ei ole tarpeen suunnitella. Osa alueista, kuten Ristimäenkadun varren omakotialue on kuitenkin käsitettävissä osaksi alueen arvokkaita piirteitä ja vetovoimatekijöitä ja tulisi sellaisena myös huomioida suunnittelussa. Samalla tavoin myös Tohlopin arvokkaat pientaloaluekokonaisuudet on syytä nähdä arvotekijänä. Suunnitelmassa on syytä ottaa kantaa myös arvokkaiden kaupunkikuvallisten ja kulttuurihistoriallisten piirteiden aktiiviseen hoitoon, jopa vaalimiseen. Alueen vetovoiman ja arvostuksen lisääminen on sidoksissa myös kulttuuriympäristön arvojen hoitoon ja esiintuomiseen sekä uudisrakentamisen oikeaan suhteuttamiseen olemassa olevaan ympäristöön.

Tesomajärven koulun alue (4C) on yksi kehitettävistä alueista ja inventoinnissa yhdessä koillispuolellaan olevan kerrostalokorttelin kanssa erityisen arvokkaaksi kokonaisuudeksi osoitettu. Kokonaisuuteen kuuluu koulun pohjoispuolella seisova vesitorni. Koulualueesta ja sen lähiympäristöstä on syytä tehdä kolme eri vaihtoehtoa, joissa yhdessä tutkitaan koulun säilyttäminen, toisessa paikan säilyttäminen ja kolmannessa koko alueen uudistaminen.

Virontörmän alueella täydennysrakentamisessa tulee pyrkiä säilyttämään rakennusten sijoittelun viuhkamaisuus, kuin myös ilmavuus ja yhteydet viheralueille.

Tesomankadun eteläosan alueella on tutkittu mahdollisuutta korvata korttelin 3812 eteläinen lamellien rivi poikittain pihaan nähden sijoitetuille rakennusmassoilla. Inventoinnin pohjalta tätä ratkaisua ei voida suositella, vaikkakin korttelille erityisen tärkeä suuri keskuspiha ratkaisussa säilytetään.

Tesoman keskustan muutokset ovat varsin raskaita ja jo etenemässä olevat hankkeet tulevat muuttamaan ko. aluetta voimakkaasti. Muutoksissa tulee erityistä huomiota kiinnittää kirkon kaupunkikuvallisen aseman ja sen lähiympäristön säilyttämiseen.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että suunnittelu-alueen lounaisosassa sijaitsee kaksi muinaismuistolain suojaamaa kiinteää muinaisjäännöstä: 1. maailmansodan aikainen puolustusvarustus (inventointiraportin kohde Kalkku Mustavuori 3) sekä samalla alueella, linnoituksen länsipuolella sijaitseva maarakennealue Kalkku Mustavuori 2 (muinaisjäännösrekisterin tunnus 1000011378), johon kuuluu kymmenkunta tarkemmin tutkimatonta kuoppaa historialliselta ajalta. Suunnittelualueen arkeologisessa inventoinnissa (Mikroliitti Oy, 2012) viimeksi mainittua kohdetta ei käsitelty erillisenä muinaisjäännöskohteena, vaan se kuului inventointikohteeseen Kalkku Mustavuori 3. Inventoinnissa ei ole saatu uutta tietoa maarakenteiden iästä ja merkityksestä eikä kohteen mahdollista suojelustatuksen muuttamista ole perusteltu riittävästi.

Suunnitelmakartoissa ko. muinaisjäännösalueet kuuluvat kehitettäviin työpaikka- ja tuotantolaitosalueisiin, mikä on ristiriidassa muinaismuistolain kanssa (MML 1 ja 4 §). Muinaisjäännösalueet lähiympäristöineen tulee rajata mainitun aluevarauksen ulkopuolelle, osaksi viheraluetta. Tiedot suunnittelualueen arkeologisesta perinnöstä, erityisesti mainituista kiinteistä muinaisjäännöksistä, on lisättävä suunnitelmaraporttiin osaksi alueen ja suunnittelun lähtökohtien kuvausta. Hankkeen vaikutukset arkeologiseen perintöön tulee arvioida asianmukaisesti.