Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta lupahakemuksesta. Tampereen kaupunki hakee vesilain (587/2011) mukaista, toistaiseksi voimassa olevaa lupaa Näsijärven rantaan Särkänniemen (Mustalahden) satama-alueelle uuden sillan ja kahden uuden aallonmurtajan rakentamiseksi sekä nykyisten rantamuurien korjaamiseksi. Hakemus koskee lisäksi valmistelevien töiden, kuten tukitäyttöjen ja suojaverhojen asentamista sekä valmistelulupapäätöksen täytäntöönpanoon määräämistä muutoksenhausta huolimatta. Toimenpiteiden tavoitteena on parantaa Särkänniemen alueen kevyen liikenteen saavutettavuutta sekä virkistyskäyttömahdollisuuksia. Huonokuntoisten rantamuurien uusiminen on tarpeen käyttöturvallisuuden parantamiseksi. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Rakennettu kulttuuriympäristö ja -maisema

Höyrylaivaliikenne alkoi Näsijärvellä 1850-luvulla, ja sen keskeiseksi satamapaikaksi muodostui Tampereen Mustalahden satama. Alue palveli tavara- ja matkustajaliikennöintiä sekä huviliikennettä, mutta satamasta myös muodostui 1880-1930-luvuilla keskeinen kauppapaikka, joka vastasi isolta osin kaupungin elintarvike- ja polttoainehuollosta.

Vilkkaasta vesiliikenteen, vapaa-ajanvieton ja kaupan historiasta kertovassa Mustalahden satamassa on yhä höyrylaivoja kotisatamassaan, graniittiharkoista rakennetut rantamuurit, mukulakivetty satama-alue ja vuonna 1915 rakennettu arkkitehti Lambert Pettersonin suunnittelema makasiini (sittemmin satamatoimisto, nykyisin kesäravintola). Maakunnan merkittävin ja parhaiten historiallisen ilmeensä säilyttänyt Mustanlahden satama onkin määritelty maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016/Pirkanmaan liitto).

Alueella on voimassa tuore vuonna 2022 hyväksytty asemakaava, jossa satamamakasiini on suojeltu (sr-55) ja satama-alue (LS-2) on osoitettu kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti tärkeäksi alueeksi, jota koskevien muutos- ja rakennustoimenpiteiden sopeutumiseen ympäristöönsä on kiinnitettävä erityistä huomiota (sj-11). Lisäksi yleismääräyksissä määrätään satamasta ja vesialueesta: Sataman toimintaan liittyvät rakennukset ja muut rakennelmat tulee sovittaa kulttuuriympäristöön. Suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. Satama-alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota kulttuurihistoriallisesti arvokkaan höyry- ja matkustajalaivaliikenteen toimintaedellytysten turvaamiseen.

Hankkeessa suoraan historialliseen Mustalahden satamaan kohdistuu vaikutuksia ainoastaan rantamuurien uusimisesta. Nykyiset huonokuntoiset rantamuurit on tarkoitus uusia koko Kortelahden ja osittain Mustalahden alueella. Rantaviiva säilytetään nykytilanteen mukaisena. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että muurien uusiminen on mahdollista, mikäli rantaviiva ei muutu ja rantamuurin massiiviset kansikivet ankkureineen ja kiinnitysrenkaineen säilyvät. Kansikivet tulee numeroida, siirtää töiden ajaksi sivuun ja palauttaa lopuksi alkuperäisille paikoilleen. Kansikivien alapuolinen muuri voidaan uusia modernein materiaalein. Mustalahden sataman alueella tulee säilyttää myös kenttäkivetyt/nupukivetyt alueet. Lisäksi uusien aallonmurtajien rakentamisella tai muilla muutoksilla ei saa aiheuttaa haittaa historiallisen sataman luonteen kannalta olennaisen höyry- ja matkustajalaivaliikenteen jatkumiselle.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Hakemukseen sisältyvien uusien paaluperusteisten aallonmurtajien rakentaminen niihin liittyvine suojaverkkoineen (sijainti suunnitelmapiirustuksessa viitteellinen) sijoittuvat riittävän etäälle satama-altaan alueella sijaitsevista kiinteistä muinaisjäännöksistä (hylyt Mustalahti 1 ja 3, muinaisjäännöstunnus 2135 ja 2154) ja muusta kulttuuriperintökohteesta (Mustalahti 5, hirsiarkku, 1000031603).

Hakemuksen mukaan niillä alueilla, joissa on tulevaisuudessa tarkoitus säilyttää suurempia matkustajaliikenteeseen tarkoitettuja aluksia, voi olla tarpeen tehdä vähäisiä ja paikallisia ruoppaustöitä vesisyvyyden varmistamiseksi. Ruoppaustarvetta arvioidaan olevan enintään 250 m3, ja kauharuoppauksena tehtävä työ sijoittuisi Kortelahden Särkänniemen puoleiselle rannalle, suunnitellun Särkänsillan itäpuolelle. Ruopattavan alueen täsmennyttyä siitä tulee lähettää kartta Pirkanmaan maakuntamuseoon, joka varaa itselleen mahdollisuuden tehdä maastotarkastuksen ruoppaustyön aikana. Työn ajankohta tulee ilmoittaa maakuntamuseolle hyvissä ajoin etukäteen (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi).

Lupahakemukseen liittyy varsinaisten rakennustöiden lisäksi purkutöitä ja valmistelevia töitä satama-altaassa. Töitä toteutettaessa on etukäteen varmistettava, että altaan alueella sijaitsevien hylkyjen ja hirsiarkun (sijainti järven pinnasta mitattuna 4,5 m) sijainti ja rauhoitus ovat kaikkien alueella toimivien tiedossa.

Edellä kerrotut asiat tulee sisällyttää lupapäätökseen, joka pyydetään lähettämään viipymättä tiedoksi myös Pirkanmaan maakuntamuseolle.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta lupahakemuksesta. Tampereen kaupunki hakee vesilain (587/2011) mukaista, toistaiseksi voimassa olevaa lupaa Näsijärven rantaan Särkänniemen (Mustalahden) satama-alueelle uuden sillan ja kahden uuden aallonmurtajan rakentamiseksi sekä nykyisten rantamuurien korjaamiseksi. Hakemus koskee lisäksi valmistelevien töiden, kuten tukitäyttöjen ja suojaverhojen asentamista sekä valmistelulupapäätöksen täytäntöönpanoon määräämistä muutoksenhausta huolimatta. Toimenpiteiden tavoitteena on parantaa Särkänniemen alueen kevyen liikenteen saavutettavuutta sekä virkistyskäyttömahdollisuuksia. Huonokuntoisten rantamuurien uusiminen on tarpeen käyttöturvallisuuden parantamiseksi. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Rakennettu kulttuuriympäristö ja -maisema

Höyrylaivaliikenne alkoi Näsijärvellä 1850-luvulla, ja sen keskeiseksi satamapaikaksi muodostui Tampereen Mustalahden satama. Alue palveli tavara- ja matkustajaliikennöintiä sekä huviliikennettä, mutta satamasta myös muodostui 1880-1930-luvuilla keskeinen kauppapaikka, joka vastasi isolta osin kaupungin elintarvike- ja polttoainehuollosta.

Vilkkaasta vesiliikenteen, vapaa-ajanvieton ja kaupan historiasta kertovassa Mustalahden satamassa on yhä höyrylaivoja kotisatamassaan, graniittiharkoista rakennetut rantamuurit, mukulakivetty satama-alue ja vuonna 1915 rakennettu arkkitehti Lambert Pettersonin suunnittelema makasiini (sittemmin satamatoimisto, nykyisin kesäravintola). Maakunnan merkittävin ja parhaiten historiallisen ilmeensä säilyttänyt Mustanlahden satama onkin määritelty maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016/Pirkanmaan liitto).

Alueella on voimassa tuore vuonna 2022 hyväksytty asemakaava, jossa satamamakasiini on suojeltu (sr-55) ja satama-alue (LS-2) on osoitettu kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti tärkeäksi alueeksi, jota koskevien muutos- ja rakennustoimenpiteiden sopeutumiseen ympäristöönsä on kiinnitettävä erityistä huomiota (sj-11). Lisäksi yleismääräyksissä määrätään satamasta ja vesialueesta: Sataman toimintaan liittyvät rakennukset ja muut rakennelmat tulee sovittaa kulttuuriympäristöön. Suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. Satama-alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota kulttuurihistoriallisesti arvokkaan höyry- ja matkustajalaivaliikenteen toimintaedellytysten turvaamiseen.

Hankkeessa suoraan historialliseen Mustalahden satamaan kohdistuu vaikutuksia ainoastaan rantamuurien uusimisesta. Nykyiset huonokuntoiset rantamuurit on tarkoitus uusia koko Kortelahden ja osittain Mustalahden alueella. Rantaviiva säilytetään nykytilanteen mukaisena. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että muurien uusiminen on mahdollista, mikäli rantaviiva ei muutu ja rantamuurin massiiviset kansikivet ankkureineen ja kiinnitysrenkaineen säilyvät. Kansikivet tulee numeroida, siirtää töiden ajaksi sivuun ja palauttaa lopuksi alkuperäisille paikoilleen. Kansikivien alapuolinen muuri voidaan uusia modernein materiaalein. Mustalahden sataman alueella tulee säilyttää myös kenttäkivetyt/nupukivetyt alueet. Lisäksi uusien aallonmurtajien rakentamisella tai muilla muutoksilla ei saa aiheuttaa haittaa historiallisen sataman luonteen kannalta olennaisen höyry- ja matkustajalaivaliikenteen jatkumiselle.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Hakemukseen sisältyvien uusien paaluperusteisten aallonmurtajien rakentaminen niihin liittyvine suojaverkkoineen (sijainti suunnitelmapiirustuksessa viitteellinen) sijoittuvat riittävän etäälle satama-altaan alueella sijaitsevista kiinteistä muinaisjäännöksistä (hylyt Mustalahti 1 ja 3, muinaisjäännöstunnus 2135 ja 2154) ja muusta kulttuuriperintökohteesta (Mustalahti 5, hirsiarkku, 1000031603).

Hakemuksen mukaan niillä alueilla, joissa on tulevaisuudessa tarkoitus säilyttää suurempia matkustajaliikenteeseen tarkoitettuja aluksia, voi olla tarpeen tehdä vähäisiä ja paikallisia ruoppaustöitä vesisyvyyden varmistamiseksi. Ruoppaustarvetta arvioidaan olevan enintään 250 m3, ja kauharuoppauksena tehtävä työ sijoittuisi Kortelahden Särkänniemen puoleiselle rannalle, suunnitellun Särkänsillan itäpuolelle. Ruopattavan alueen täsmennyttyä siitä tulee lähettää kartta Pirkanmaan maakuntamuseoon, joka varaa itselleen mahdollisuuden tehdä maastotarkastuksen ruoppaustyön aikana. Työn ajankohta tulee ilmoittaa maakuntamuseolle hyvissä ajoin etukäteen (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi).

Lupahakemukseen liittyy varsinaisten rakennustöiden lisäksi purkutöitä ja valmistelevia töitä satama-altaassa. Töitä toteutettaessa on etukäteen varmistettava, että altaan alueella sijaitsevien hylkyjen ja hirsiarkun (sijainti järven pinnasta mitattuna 4,5 m) sijainti ja rauhoitus ovat kaikkien alueella toimivien tiedossa.

Edellä kerrotut asiat tulee sisällyttää lupapäätökseen, joka pyydetään lähettämään viipymättä tiedoksi myös Pirkanmaan maakuntamuseolle.