Jumunrannan tontilla ovat 1. asuinrakennus (1973) 2. maakellari, 3. viljankuivaamo ja siilotorni (piirustukset 1944) 4. hallirakennus (2006) ja 5. uusi hirsiaitta. Jumunranta on toiminut viilatehtaan johtajan asuntona lähes koko 1900-luvun. Vanhan puutarhan yhteydessä oleva asuinrakennus on vuodelta 1973, joskin kellarikerros, autotalli ja kasvihuone ovat peräisin vanhemmasta rakennuksesta. Viljankuivuri ja siilotorni ovat 1940-luvulta ja edustavat tyylillään rakennusaikansa poikkeuksellista ja harvinaista rakennustapaa. Jumunranta sijaitsee lähellä Jumusen rantaa. Koillispuolella on pieni peltoaukea. Rannat ovat entisiä vesijättömaita ja kasvavat pääasiassa nuorta koivua. Asuinrakennus on pienellä kumpareella ja sitä ympäröi vanha puutarha. Pohjoispuolella on pääasiassa vanhoja lehtikuusia ja lehmuksia. Eteläpuolella on vanhoja omenapuita.

1. Tiilivuorattu asuinrakennus on rakennettu vuonna 1974. Rakennuksen suunnitteli tamperelainen arkkitehti Tähtinen. Rakennuksen paikalla oli vanhempi, 3-kerroksiseksi rakennukseksi kuvattu asuinrakennus, joka paloi vuonna 1973. Rakennuksesta säilyi kellarikerros, joka hyödynnettiin nykyiseen rakennukseen. Lisäksi rakennuksen itäosassa olleet autotalli ja kasvihuone säästyivät. Nämä rapauspintaiset 1-kerroksiset osat oli rakennettu ilmeisesti 1940- ja 50-luvulla.

2. Maakellari on tiilirakenteinen. Rakennettu mahdollisesti 1900-luvun alkupuolella.

3. Viljakuivuri ja siilotorni ovat rakennettu betonisokkelille. Runko on tehty n. 1- tiilen vahvuisena poltetusta tiilestä. Viljankuivuriosa on 2-kerroksinen, pienet ikkunat ovat 1-ruutuisia. Räystäässä on käytetty koristeena tiiliprofilointia. Oviaukko holvattu, ovi vinopaneloitu, alkuperäinen. Seinärakenne on vaurioitunut oven yläpuolelta. Loiva satulakatto on katettu poltetulla tiilellä. Siilotorni on korkeudeltaan n. 15 metriä. Alhaalla on holvikaaren muotoinen oviaukko. Lisäksi alhaalla on oven ympärillä käytetty koristeena yksittäisiä kiviä. Seinäpinnassa on koristeellisia seinien tukirautoja.Tornin yläosa on runkoa aavistuksen leveämpi ja rakennetta tukemaan on tehty puisia konsoleita. Tornin aukot ovat holvikaaren muotoisia ja niissä on metallista tehty aita ja puiset luukut. Loiva telttakatto on katettu poltetulla tiilellä, räystäässä on profilointia. Katon harjalla on koristeellinen tanko, jossa on kukon -muotoinen tuuliviiri. Kukko on pudonnut, mutta tallessa omistajalla. Rakennusta on muistitiedon mukaan vain kerran käytetty alkuperäiseen käyttöön. Rakenne oli ilmeisesti epäonnistunut. Kuivuriosa muutettiin yhden käyttökerran jälkeen henkilökunnan saunaksi. Piirustukset ovat päivätty kesä-heinäkuussa 1944. Rakentamisaikaa ei kuitenkaan tunneta. Muistitiedon mukaan rakennus olisi tehty jo aikaisemmin kuin piirustukset. Ilmeisesti kokonaisuuteen olisi kuulunut tiilirakenteinen navetta, jota ei toteutettu. Omistaja haluaa säilyttää rakennuksen. Tyyli on historiallinen, johon on poimittu piirteitä keskiajan linnamaisesta arkkitehtuurista. Kokonaisuus on kuitenkin yhtenäinen, joskin poikkeava alueen rakennusperintöön.

Jumunranta (n. 11 ha) on entisen Pärin (Pärri) kantatalon maa-alueita. Erik Estlander osti Pärin tilan 1900-luvun vaihteessa ja perusti talon maille viilatehtaan. Pärin tilakeskus oli vielä 1860-luvulla Tampereentien varressa, lähellä viilatehtaan rakennuksia.

Viilatehdas ja sen viereen rakennettu johtajan asunto rakennettiin lähelle vesistöä. Yhtenä syynä sijoituspaikkaan oli ehkä vesistö, joka tarjosi kuljetusreitin koneille ja materiaaleille.

Viilatehdas perustettiin Jumunrannan pohjoispuolelle. Tehdas kärsi tulipaloista ja siirrettiin nykyiselle paikalle 1920-luvulla. Nykyisin vanhalla paikalla ei ole rakennuksia. Erik Estlanderin aikana rakennettiin päärakennus ja sitä ympäröivä omenapuita ja lehtikuusia sisältävä puutarha. Pihan kaakkoispuolella oli Estlanderin aikana lisäksi ankkalampi. Eteläpuolella Sotien aikana tehtiin piirustukset kasvihuoneelle, navetalle ja kuivuri/siilorakennukselle. Muistitiedon mukaan Estlander oli ammatiltaan laivanrakennusinsinööri ja olisi suunnitellut itse tehtaan ja Jumunrannan rakennukset. Viimeksimainitun erikoinen, historoiva muoto voi selittyä suunittelijan ruotsalaisella taustalla sekä tehtaanomistajan halulla rakentaa edustavaa ja näyttävää pihapiiriä. Estlander myös matkusteli paljon, joka varmasti vaikutti ratkaisuhin. Samoihin aikoihin, 1920- ja 1930-luvulla rakennettiin läheinen viilatehdas. Tiilimateriaali valmistettiin radan varressa olleessa tiilitehtaassa. Voi olettaa, että tiilimateriaalia oli käytettäväksi myös kuivuriin ja makasiiniin. .Nykyisin kokonaisuuden arviointia vaikeuttaa miljöön muuttuminen. Navettaa ei toteutettu suunitelmien mukaan ja asuinrakennus tuhoutui tulipalossa. Navetta rakennettiin puurakenteisena ja se purettiin nykyisen omistajan toimesta. Tornilla on lisäksi yhteisiä piirteitä viilatehtaan tornin kanssa.

Jumunranta toimi viilatehtaan johtajan asuntona aina tehtaan lopettamiseen saakka. Tukon omistukseen siirtyneen viilatehtaan toiminta päättyi 1990-luvun alkupuolella. Nykyinen omistaja osti Jumunrannan vuonna 1993.

Jumunrannan pihan luoteiskulmalla olevat asuinrakennukset ovat erotettu omille tonteille. Niissä asuivat aikaisemmin viilatehtaan henkilökuntaa ja tilanhoitaja. Tontilla 3-288 olevaa rakennusta puretaan parhaillaan. Rakennus on rapattu lautatalo. Rakennus on lautarunkoinen ja sitä on laajennettu ilmeisesti 1950-luvulla. Vanhemman puolen rankorakenteisissa seinissä on käytetty eristeenä turvetta.

Nykyisin Jumunranta on asuinkäytössä ja omistajalla on rakennusalan yritys, johon suuri, rakenteilla oleva hallirakennus liittyy. Nykyinen, noin 9 hehtaarin tontti on lohkotty vuonna 1995.

Jumunrannan sijaitsee lähellä Jumusen rantaa. Koillispuolella on pieni peltoaukea. Rannat ovat entisiä vesijättömaita ja kasvavat pääasiassa nuorta koivua. Asuinrakennus on pienellä kumpareella ja sitä ympäröi vanha puutarha. Pohjoispuolella on pääasiassa vanhoja lehtikuusia ja lehmuksia. Eteläpuolella on vanhoja omenapuita. Nykyistä pihaa hallitsee kookas hallirakennus, jonka nurkalle erikoinen viljankuivaamo on jäänyt. Pihassa on vanhoista hirsitä tehty pieni aittarakennus. Pihan reunalle päättyy myös Jumuseen johtava kanava. Pihan luoteiskulmalla on kolme asuinrakennusta, joissa on asunut viilatehtaan henkilökuntaa. Nykyisin ne ovat erotettu omalle tontille. Pihan länsi- ja eteläpuolella on etupäässä kuusimetsää/kuusiaitaa ja pieniä peltoaluieta. Tätä aluetta on kaavoitettu ja rakennettu omakotialueeksi viime vuosina.

Heiskanen, J. Viiala. Rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman inventointi 2005-2006