Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Asemakaavan muutoksen tavoitteena on luoda Iidesjärven rantaan monipuolinen toiminta- ja oleskelupuisto, kehittää alueen virkistysyhteyksiä sekä arvioida alueella mahdollisesti tarvittavan rakentamisen määrä. Suunnittelun lähtökohtina pidetään alueen luonto- ja maisema-arvoja.
Maakuntamuseo toteaa, että kaavan tavoitteet sopivat ympäröivien kaupunginosien eli Viinikka-Nekalan ja Järvensivun aluekehityksen jatkumoon, missä puistoilla ja viherympäristöillä on ollut keskeinen merkitys. Suunnittelussa tulee huomioida myös maisemalle syvyyttä antavat arkeologiset kulttuuriperintökohteet.
Suunnittelualue rajautuu etelässä ja lännessä valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön Viinikka-Nekala pientaloalue. Alueen arvot perustuvat jälleenrakennuskauden yhtenäiseen ja korkeatasoiseen aluesuunnitteluun, joka sisältää kunnallisen asuntotuotannon turvin toteutettuja kortteleita. Aluekuvauksen mukaan ”Viinikan pientaloalueen rakennuskanta muodostuu kadun varteen tiiviisti rakennetuista satulakattoisista yhden tai useamman perheen taloista ja kahdesta säilyneestä kunnallisesta rivitalosta.” Suunnittelussa tulee varmistaa, että Nekalantie säilyy edelleenkin alueen maisemakuvaa jakavana keskeisenä elementtinä. Nekalantien eteläpuolella asuinalueen säännöllinen, rakennuspäätyjen rytmittämä näkymä edustaa historiallisesti merkittävää asuinaluesuunnittelun vaihetta ja tien pohjoispuolinen alue taas pehmeämpipiirteistä viher- ja virkistysaluetta. Mahdollinen uudisrakentaminen on syytä sijoittaa harkiten niin, että suunnittelualueen viherluonne ja luonnonympäristö ovat maisemakuvassa ensisijaiset. Maisemalle tunnusomainen, Nekalantietä molemmin puolin reunustava pitkä lehtipuurivi on syytä säilyttää.
Valtakunnalliseen arvoalueeseen kuuluvat myös Viinikan asuinalueen suunnitteluun kiinteästi liittyvät puistot. Kaava-alueen suunnittelussa tulee huolehtia, että vanhoilta puistoalueilta (Viinikanpuiston pääty ja Lampipuisto) on luonteva maisemallinen yhteys uuteen virkistysalueeseen ja että puistoalueiden ajallinen kerroksisuus on tunnistettavissa. Rantaraittiin rajautuvan osan suhteen kaava-alueen suunnittelussa tulee säilyttää Rantaraitin katulinjan maisemaa jakava luonne ja sen Viinikanpuiston linjausta jatkava muoto.
Pohjoisosastaan suunnittelualue rajautuu Järvensivun asuinalueeseen. Selvityksessä Asuinalueiden inventointi ja arvottaminen. 1960-1940-luvut - Hipposkylä, Rantaperkiö, Rahola, Järvensivu, Rautaharkko, Taatala (Tampereen kaupunki 2010) todetaan, että alueen kaupunkirakenteella on arvoa ja että ”Järvensivua ja 1950-luvun kaavoitukseen olennaisesti liittyvä vihervyöhyke on säilynyt kerrostalokortteleiden eteläpuolella yhtenäisenä kokonaisuutena, liittyen saumattomasti tarkastelualueen kaakkoispuolella olevaan puistoalueeseen ja Iidesjärven rantavyöhykkeeseen.” Alueen suunnitteluideaan vahvasti kuuluvat viheralueet on pyrittävä säilyttämään. Uudessa kaavassa niiden roolia on mahdollisuus vahvistaa.
Kaava-alue on sisältynyt vuonna 2010 laadittuun Iidesjärven osayleiskaava-alueen arkeologiseen inventoinnin tutkimusalueeseen (Jäkärä 2010) sekä 2016 tehtyyn Tampereen kantakaupungin arkeologisen inventoinnin tutkimusalueeseen (Raninen 2016). Inventointien tarkkuustaso ei kuitenkaan vastaa asemakaavaa varten laadittavan arkeologisen inventoinnin kriteereitä. Kaavan suunnittelualueelta ei tunneta ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä. Suunnittelualueen pohjoisosassa, Iidesjärven pohjoisrannalla, sijaitsee kuitenkin muu arkeologinen kulttuuriperintökohde, Järvensivun autioitunut kylänpaikka. Autioituneena kylänpaikkana kohde voi täyttää myös kiinteän muinaisjäännöksen kriteerit. Kohteen historiallisten karttojen mukaista sijaintipaikkaa ei ole tarkastettu vuonna 2016 tehdyssä inventoinnissa. Iidesjärven itäpäässä, kaava-alueen ulkopuolella, sijaitsee kivikautinen asuinpaikka Kokinpelto (muinaisjäännösrekisteritunnus 837010014), ja Iidesjärven rannoilta tunnetaan useita kivikautisia irtolöytöjä. Kokinpellon asuinpaikka ja kivikautiset irtolöydöt kuvastavat Iidesjärven rantojen arkeologista potentiaalia kivikautisia kohteita ajatellen. Järven itäpään pelloilta (nk. Huringin pellot) on lisäksi viime vuosina tehty runsaasti rautakautisia löytöjä metallinetsinharrastuksen yhteydessä.
Edellä kuvatut seikat huomioon ottaen tulee kaavan suunnittelualueella tehdä asemakaavatasoinen arkeologinen tarkkuusinventointi, jossa selvitetään niin alueen esihistorialliset kuin historiallisenkin kiinteät muinaisjäännökset ja muut arkeologiset kohteet. Mikäli rakentamista tai muuta kajoamista suunnitellaan veteen, on mahdollista, että vedenalaisen kulttuuriperinnön osalta on myös selvitystarvetta.
Suunnittelualueelta on laadittu Iidesjärven ympäristö- ja maisemaselvitys (Tampereen kaupunki 2010) sekä Iidesjärven osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöselvitys (Tampereen kaupunki 2010). Rakennetun ympäristön ja maiseman tarkastelun osalta näitä selvityksiä voidaan pitää riittävinä. Arkeologista selvitysaineistoa tulee täydentää edellä kuvatulla tavalla. Kaavaluonnos aineistoineen tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Asemakaavan muutoksen tavoitteena on luoda Iidesjärven rantaan monipuolinen toiminta- ja oleskelupuisto, kehittää alueen virkistysyhteyksiä sekä arvioida alueella mahdollisesti tarvittavan rakentamisen määrä. Suunnittelun lähtökohtina pidetään alueen luonto- ja maisema-arvoja.
Maakuntamuseo toteaa, että kaavan tavoitteet sopivat ympäröivien kaupunginosien eli Viinikka-Nekalan ja Järvensivun aluekehityksen jatkumoon, missä puistoilla ja viherympäristöillä on ollut keskeinen merkitys. Suunnittelussa tulee huomioida myös maisemalle syvyyttä antavat arkeologiset kulttuuriperintökohteet.
Suunnittelualue rajautuu etelässä ja lännessä valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön Viinikka-Nekala pientaloalue. Alueen arvot perustuvat jälleenrakennuskauden yhtenäiseen ja korkeatasoiseen aluesuunnitteluun, joka sisältää kunnallisen asuntotuotannon turvin toteutettuja kortteleita. Aluekuvauksen mukaan ”Viinikan pientaloalueen rakennuskanta muodostuu kadun varteen tiiviisti rakennetuista satulakattoisista yhden tai useamman perheen taloista ja kahdesta säilyneestä kunnallisesta rivitalosta.” Suunnittelussa tulee varmistaa, että Nekalantie säilyy edelleenkin alueen maisemakuvaa jakavana keskeisenä elementtinä. Nekalantien eteläpuolella asuinalueen säännöllinen, rakennuspäätyjen rytmittämä näkymä edustaa historiallisesti merkittävää asuinaluesuunnittelun vaihetta ja tien pohjoispuolinen alue taas pehmeämpipiirteistä viher- ja virkistysaluetta. Mahdollinen uudisrakentaminen on syytä sijoittaa harkiten niin, että suunnittelualueen viherluonne ja luonnonympäristö ovat maisemakuvassa ensisijaiset. Maisemalle tunnusomainen, Nekalantietä molemmin puolin reunustava pitkä lehtipuurivi on syytä säilyttää.
Valtakunnalliseen arvoalueeseen kuuluvat myös Viinikan asuinalueen suunnitteluun kiinteästi liittyvät puistot. Kaava-alueen suunnittelussa tulee huolehtia, että vanhoilta puistoalueilta (Viinikanpuiston pääty ja Lampipuisto) on luonteva maisemallinen yhteys uuteen virkistysalueeseen ja että puistoalueiden ajallinen kerroksisuus on tunnistettavissa. Rantaraittiin rajautuvan osan suhteen kaava-alueen suunnittelussa tulee säilyttää Rantaraitin katulinjan maisemaa jakava luonne ja sen Viinikanpuiston linjausta jatkava muoto.
Pohjoisosastaan suunnittelualue rajautuu Järvensivun asuinalueeseen. Selvityksessä Asuinalueiden inventointi ja arvottaminen. 1960-1940-luvut - Hipposkylä, Rantaperkiö, Rahola, Järvensivu, Rautaharkko, Taatala (Tampereen kaupunki 2010) todetaan, että alueen kaupunkirakenteella on arvoa ja että ”Järvensivua ja 1950-luvun kaavoitukseen olennaisesti liittyvä vihervyöhyke on säilynyt kerrostalokortteleiden eteläpuolella yhtenäisenä kokonaisuutena, liittyen saumattomasti tarkastelualueen kaakkoispuolella olevaan puistoalueeseen ja Iidesjärven rantavyöhykkeeseen.” Alueen suunnitteluideaan vahvasti kuuluvat viheralueet on pyrittävä säilyttämään. Uudessa kaavassa niiden roolia on mahdollisuus vahvistaa.
Kaava-alue on sisältynyt vuonna 2010 laadittuun Iidesjärven osayleiskaava-alueen arkeologiseen inventoinnin tutkimusalueeseen (Jäkärä 2010) sekä 2016 tehtyyn Tampereen kantakaupungin arkeologisen inventoinnin tutkimusalueeseen (Raninen 2016). Inventointien tarkkuustaso ei kuitenkaan vastaa asemakaavaa varten laadittavan arkeologisen inventoinnin kriteereitä. Kaavan suunnittelualueelta ei tunneta ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä. Suunnittelualueen pohjoisosassa, Iidesjärven pohjoisrannalla, sijaitsee kuitenkin muu arkeologinen kulttuuriperintökohde, Järvensivun autioitunut kylänpaikka. Autioituneena kylänpaikkana kohde voi täyttää myös kiinteän muinaisjäännöksen kriteerit. Kohteen historiallisten karttojen mukaista sijaintipaikkaa ei ole tarkastettu vuonna 2016 tehdyssä inventoinnissa. Iidesjärven itäpäässä, kaava-alueen ulkopuolella, sijaitsee kivikautinen asuinpaikka Kokinpelto (muinaisjäännösrekisteritunnus 837010014), ja Iidesjärven rannoilta tunnetaan useita kivikautisia irtolöytöjä. Kokinpellon asuinpaikka ja kivikautiset irtolöydöt kuvastavat Iidesjärven rantojen arkeologista potentiaalia kivikautisia kohteita ajatellen. Järven itäpään pelloilta (nk. Huringin pellot) on lisäksi viime vuosina tehty runsaasti rautakautisia löytöjä metallinetsinharrastuksen yhteydessä.
Edellä kuvatut seikat huomioon ottaen tulee kaavan suunnittelualueella tehdä asemakaavatasoinen arkeologinen tarkkuusinventointi, jossa selvitetään niin alueen esihistorialliset kuin historiallisenkin kiinteät muinaisjäännökset ja muut arkeologiset kohteet. Mikäli rakentamista tai muuta kajoamista suunnitellaan veteen, on mahdollista, että vedenalaisen kulttuuriperinnön osalta on myös selvitystarvetta.
Suunnittelualueelta on laadittu Iidesjärven ympäristö- ja maisemaselvitys (Tampereen kaupunki 2010) sekä Iidesjärven osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöselvitys (Tampereen kaupunki 2010). Rakennetun ympäristön ja maiseman tarkastelun osalta näitä selvityksiä voidaan pitää riittävinä. Arkeologista selvitysaineistoa tulee täydentää edellä kuvatulla tavalla. Kaavaluonnos aineistoineen tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.