Historiallinen kylänpaikka

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että alueella on Iso-Pento -niminen kiinteä kulttuuriperintökohde (muinaisjäännösrekisteri tunnus 1000014553). Iso-Pennon historiallinen kylä on sijainnut ainakin 1500-luvulta lähtien nykyisen Kuhmalahden kirkonkylän keskustan alueella. Nykyisin paikalla sijaitsevat Yli-Knaapin ja Ali-Knaapin tilat ovat muodostuneet 1900-luvun alussa isojaon järjestely- ja täyden-nystoimituksen yhteydessä. Tällöin kirkonkylän vanha, keskiaikaista perua oleva ahdas kylärykelmä rakennuksineen hajotettiin. Ali-Knaapin tila on toiminut seura-kuntatalona. Koska alueen rakennuskanta koostuu väljästi sijaitsevista maaseu-turakennuksista, on kylätontin alueella todennäköisesti säilynyt maakerroksia varhaisemmista asutusvaiheista. Tämän takia maakuntamuseo tulee tekemään maastokatselmuksen, jossa tarkastetaan ne tontilla sijaitsevat alueet, joihin koh-distuu kaivamista. Katselmus voidaan tehdä alla mainitun arkeologisen valvonnan yhteydessä. Katselmusta varten museolle tulee toimittaa karttamateriaali kaikista toimenpiteistä, joissa kajotaan maahan, kuten paikasta, johon maalämpö asennetaan. Vuoden 2009 arkeologisen inventoinnin mukaan Yli- ja Ala-Knaapin tonttien välissä on säilynyt vanhaa kivistä raja-aitaa. Aitaa tulee suojella raken-nusten töiden yhteydessä.

Maakuntamuseon tietojen mukaan rakennettavaksi suunnitellun autotalli-harrastetilan kohdalla tullaan tekemään maaperätutkimus. Tutkimus tehdään kai-vamalla koekuoppa kyseiselle kohdalle. Kaivaminen tulee suorittaa arkeologin valvonnassa. Mikäli valvonnan yhteydessä tulee merkkejä kiinteästä muinais-jäännöksestä, työ pysäytetään jatkotoimenpiteitä varten, joista Pirkanmaan maa-kuntamuseo päättää erikseen. Valvonta tehdään virkatyönä, koska kyse on yksi-tyisen ihmisen pienehköstä rakennushankkeesta. Arkeologisia tutkimuksia voi-daan tehdä luotettavasti pääsääntöisesti sulan maan aikana, lumettomissa olo-suhteissa. Maakuntamuseon tutkijan (Kreetta Lesell puh. 0407631841, kreet-ta.lesell@tampere.fi) kanssa tulee sopiva maaperätutkimuksen ajankohta.

Rakennettu ympäristö

Pirkanmaan maakuntakaava 2040:ä varten laaditun Kulttuurimaisemat 2014

-selvityksen mukaan Ali-Knaapi on osa Kuhmalahden Puntarin maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja kuuluu sen kirkonympäristön ja raitin muodosta-maan rakennuskulttuurin ydinalueeseen. Alue on arvotettu myös voimassa ole-vassa maakuntakaavassa maakunnallisesti arvokkaaksi. Ali-Knaapin tilakeskuk-sesta on jäljellä 1919 rakennettu, seurakuntatalona toiminut päärakennus, jota on laajennettu seurakuntasalilla 1972, sekä kotiseutumuseona toimiva pakari- ja aittarakennus 1930-luvulta, liiteri mahdollisesti 1950-luvulta, sauna oletettavasti 1920-luvulta ja kuivuri. Lisäksi pihapiiriin on siirretty pitäjän lainamakasiini vuonna 1980.

Ali-Knaapi on inventoitu osana Kuhmalahden kirkonkylän kulttuuriympäristöselvi-tystä 2006. Selvityksen mukaan päärakennuksen seurakuntasaliosalla on histori-allista merkitystä osana kylän ja kohteen historiaa, mutta muilta osin pihapiirin ja päärakennuksen arvot liittyvät sen ilmentämiin 1920-luvun tilakeskuksen piirtei-siin. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että päärakennuksen siiven purkaminen on mahdollista. Uuden kuistin rakentaminen seurakuntasalin paikalle on myös mahdollista sen tyyppisenä kuin se esiintyy rakennuslupapiirustuksissa. Lupahakemus sisältää lisäksi uuden talousrakennuksen rakentamisen pihapiiriin ja pihasaunan purkamisen. Pihasaunan sijainti pihapiirissä rajoittaisi uuden piha-rakennuksen sijoittelu- ja käyttömahdollisuuksia. Pihasauna on todettu Kuhma-lahden kirkonkylän kulttuuriympäristöselvityksessä hyvin kertovaksi esimerkiksi 1900-luvun alun saunarakentamisesta, sillä on todettu olevan rakennushistorial-lista arvoa ja sen säilyttämistä nykyisessä asussaan suositellaan selvityksen toi-menpidesuosituksissa. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseo pitää saunan purkamista koskevia suunnitelmia erittäin valitettavina. Uuden piharakennuksen sijoittaminen tontin koillisosaan saunan taakse on kuitenkin pihapiirin kokonai-suuden kulttuuriympäristöarvojen osalta oikea ratkaisu. Näin ollen maakuntamu-seo katsoo, että saunan kulttuurihistorialliset arvot eivät ole niin merkittäviä, että sen purkaminen olisi täysin mahdotonta.

Maakuntamuseo antaa uuden lausunnon rakennuslupahakemuksesta arkeologi-sen valvonnasta saadun tuloksen ja siihen liittyvän maastokatselmuksen jälkeen.