Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavaehdotuksesta. Asemakaavan muutos koskee Nokian kaupungin 14. kaupunginosan (Viholan) korttelin 2 tonttia 4. Yksityisen maanomistajan tavoitteena on jakaa nykyinen tontti kahdeksi tontiksi ja nostaa tonttien tehokkuuslukua. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Alueella on voimassa vuonna 1986 vahvistettu asemakaava, jossa käyttötarkoitukseksi on osoitettu erillispientalojen korttelialue (AO) ja rakennusoikeuden määrä on osoitettu tehokkuusluvulla e = 0.15. Lisäksi alueella on voimassa Nokian keskustaajaman osayleiskaava 2010, jossa suunnittelualue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa (hyväksytty 2017) alue on merkitty osaksi maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, Nokian keskustan kartanot / Nokian kartano. Suunnittelumääräyksen mukaan ”alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää alueen kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.” Nokian kartanon maakunnallinen arvoalue muodostuu Nokian kartanon pihapiiristä, sitä ympäröivästä puistosta ja peltoalueista sekä nykyisen Kartanonraitin varteen läheisten teollisuuslaitosten esimiehille ja toimihenkilöille suunnitelluista asuinrakennuksista. Yksi näistä asuinrakennuksista on suunnittelualueella sijaitseva 1970-luvun omakotitalo.

Kaavaehdotuksessa alueen puutarhamainen koillisosa on erotettu omaksi tontikseen (tontti 7) ja sille on osoitettu rakennusala puolitoistakerroksisen pientalon rakentamiseksi. Tontin tehokkuusluvuksi on osoitettu 0.25, jolloin sen rakennusoikeuden määräksi muodostuu 302 k-m2. Alueen lounaisosa, jolla sijaitsee yksikerroksinen omakotitalo, on niin ikään erotettu omaksi tontikseen (tontti 6) ja sille on osoitettu rakennusala puolitoistakerroksiselle pientalolle. Tontin tehokkuusluvuksi on osoitettu 0.20, jolloin sen rakennusoikeuden määräksi muodostuu 448 k-m2. Pientalo on mahdollista korvata uudisrakennuksella. Suunnittelualueen rakennusoikeus nousee yhteensä noin 233 k-m2. Reunavyöhyke on merkitty istutettavaksi. Yleismääräyksen mukaan rakennusten tulee suuruudeltaan, muodoltaan ja materiaaleiltaan muodostaa olemassa olevien rakennusten kanssa yhtenäinen kokonaisuus.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että ehdotettu kaavaratkaisu vaikuttaa sopivan pientalovaltaiseen lähiympäristöönsä vähintään kohtalaisesti, joskin rakennusoikeuden määrät vaikuttavat jokseenkin suurilta ja alueen väljyys tulee uuden muodostuvan tontin rakentamisen myötä vähenemään. Kaavahankkeen yhteydessä ei myöskään ole laadittu rakennetun ympäristön selvitystä, eikä kaavaselostuksessa ole kuvattu suunnittelualueen tai sen lähiympäristön rakennuskantaa kuin hyvin viitteellisesti. Rakennusinventoinnin tekeminen ei tässä tapauksessa ole välttämätöntä, mutta aineistoja on syytä täydentää suunnittelualueen pientalon perustiedoilla (rakennusvuosi, suunnittelija, käyttötarkoitus, päärakennusmateriaali) sekä valokuvilla. Myös lähiympäristöstä on syytä lisätä muutamia kuvia, jotta kaavan vaikutustenarviointi on mahdollista.

Kaavaselostuksessa mainitaan maakunnallisesti merkittävään Nokian kartanon kulttuuriympäristön yhteydessä virheellisesti ”RKY 2009”. RKY 2009 viittaa Museoviraston vuonna 2009 laatimaan valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointiin. Nokian kartanon maakunnallisen arvoalueen rajaus perustuu maakuntakaavaa varten laadittuun Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt -selvitykseen (Pirkanmaan Liitto 2016). Tämä seikka tulee korjata selostukseen.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa suorittaneensa alueella 25.5.2021 arkeologisen maastokatselmuksen, ja että sen perusteella maakuntamuseolla ei ole arkeologisen kulttuuriperinnön osalta kaavahankkeesta huomautettavaa.

Lopuksi Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että koska alue on osa maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja siihen liittyy ilmeisiä kulttuurihistoriallisia arvoja, olisi kaavahankkeesta ollut tarpeen pyytää museoviranomaisen lausuntoa jo osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa tai viimeistään luonnosvaiheessa. Tällöin prosessi ei olisi viivästynyt ehdotusvaiheessa maastotarkastuksen ja aineistojen täydentämisen vuoksi ja kaavaratkaisua olisi voitu ohjata alusta alkaen paremmin kulttuuriympäristön arvot huomioon ottavaksi.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavaehdotuksesta. Asemakaavan muutos koskee Nokian kaupungin 14. kaupunginosan (Viholan) korttelin 2 tonttia 4. Yksityisen maanomistajan tavoitteena on jakaa nykyinen tontti kahdeksi tontiksi ja nostaa tonttien tehokkuuslukua. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Alueella on voimassa vuonna 1986 vahvistettu asemakaava, jossa käyttötarkoitukseksi on osoitettu erillispientalojen korttelialue (AO) ja rakennusoikeuden määrä on osoitettu tehokkuusluvulla e = 0.15. Lisäksi alueella on voimassa Nokian keskustaajaman osayleiskaava 2010, jossa suunnittelualue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa (hyväksytty 2017) alue on merkitty osaksi maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, Nokian keskustan kartanot / Nokian kartano. Suunnittelumääräyksen mukaan ”alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää alueen kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.” Nokian kartanon maakunnallinen arvoalue muodostuu Nokian kartanon pihapiiristä, sitä ympäröivästä puistosta ja peltoalueista sekä nykyisen Kartanonraitin varteen läheisten teollisuuslaitosten esimiehille ja toimihenkilöille suunnitelluista asuinrakennuksista. Yksi näistä asuinrakennuksista on suunnittelualueella sijaitseva 1970-luvun omakotitalo.

Kaavaehdotuksessa alueen puutarhamainen koillisosa on erotettu omaksi tontikseen (tontti 7) ja sille on osoitettu rakennusala puolitoistakerroksisen pientalon rakentamiseksi. Tontin tehokkuusluvuksi on osoitettu 0.25, jolloin sen rakennusoikeuden määräksi muodostuu 302 k-m2. Alueen lounaisosa, jolla sijaitsee yksikerroksinen omakotitalo, on niin ikään erotettu omaksi tontikseen (tontti 6) ja sille on osoitettu rakennusala puolitoistakerroksiselle pientalolle. Tontin tehokkuusluvuksi on osoitettu 0.20, jolloin sen rakennusoikeuden määräksi muodostuu 448 k-m2. Pientalo on mahdollista korvata uudisrakennuksella. Suunnittelualueen rakennusoikeus nousee yhteensä noin 233 k-m2. Reunavyöhyke on merkitty istutettavaksi. Yleismääräyksen mukaan rakennusten tulee suuruudeltaan, muodoltaan ja materiaaleiltaan muodostaa olemassa olevien rakennusten kanssa yhtenäinen kokonaisuus.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että ehdotettu kaavaratkaisu vaikuttaa sopivan pientalovaltaiseen lähiympäristöönsä vähintään kohtalaisesti, joskin rakennusoikeuden määrät vaikuttavat jokseenkin suurilta ja alueen väljyys tulee uuden muodostuvan tontin rakentamisen myötä vähenemään. Kaavahankkeen yhteydessä ei myöskään ole laadittu rakennetun ympäristön selvitystä, eikä kaavaselostuksessa ole kuvattu suunnittelualueen tai sen lähiympäristön rakennuskantaa kuin hyvin viitteellisesti. Rakennusinventoinnin tekeminen ei tässä tapauksessa ole välttämätöntä, mutta aineistoja on syytä täydentää suunnittelualueen pientalon perustiedoilla (rakennusvuosi, suunnittelija, käyttötarkoitus, päärakennusmateriaali) sekä valokuvilla. Myös lähiympäristöstä on syytä lisätä muutamia kuvia, jotta kaavan vaikutustenarviointi on mahdollista.

Kaavaselostuksessa mainitaan maakunnallisesti merkittävään Nokian kartanon kulttuuriympäristön yhteydessä virheellisesti ”RKY 2009”. RKY 2009 viittaa Museoviraston vuonna 2009 laatimaan valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointiin. Nokian kartanon maakunnallisen arvoalueen rajaus perustuu maakuntakaavaa varten laadittuun Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt -selvitykseen (Pirkanmaan Liitto 2016). Tämä seikka tulee korjata selostukseen.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa suorittaneensa alueella 25.5.2021 arkeologisen maastokatselmuksen, ja että sen perusteella maakuntamuseolla ei ole arkeologisen kulttuuriperinnön osalta kaavahankkeesta huomautettavaa.

Lopuksi Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että koska alue on osa maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja siihen liittyy ilmeisiä kulttuurihistoriallisia arvoja, olisi kaavahankkeesta ollut tarpeen pyytää museoviranomaisen lausuntoa jo osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa tai viimeistään luonnosvaiheessa. Tällöin prosessi ei olisi viivästynyt ehdotusvaiheessa maastotarkastuksen ja aineistojen täydentämisen vuoksi ja kaavaratkaisua olisi voitu ohjata alusta alkaen paremmin kulttuuriympäristön arvot huomioon ottavaksi.