Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun hankkeeseen. Maakuntamuseo on antanut aiemmin lausunnon koko Hiedanrannan uuden kaupunginosan aluetta koskevasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS, diar. 91/2021, 11.3.2021). Kaupunginosan asemakaavoitus on OAS-vaiheen jälkeen suunniteltu toteutettavaksi kolmessa vaiheessa, joista Hiedanrannan pohjoiskorttelien asemakaava 8793 on ensimmäinen. OAS-vaiheen lausunnossa maakuntamuseo on tuonut esiin mm. alueen kulttuurihistorialliset arvot ja selvitystilanteen sekä sen täydennystarpeet. Lisäksi on kehotettu kiinnittämään erityistä huomiota kulttuuriympäristöä koskevaan vaikutustenarviointiin vaiheittain toteutettavan asemakaavoituksen yhteydessä.

Suunnittelualue sijoittuu säilytettäväksi suunnitellun maakunnallisesti merkittävän Lielahden kartanon ja entisen sellutehtaan tehdasalueen pohjoispuolelle ja muodostuu kahdesta osa-alueesta, joiden läpi kulkee suunnitellun ja jo rakenteilla olevan raitiotien linjaus. Raitiotietä koskeva asemakaava (kaava nro 8770) on hyväksytty vuonna 2020. Nyt laadittavalla asemakaavalla on tarkoitus mahdollistaa uusien asuinkorttelien, katujen ja puistojen rakentaminen Hiedanrannan pohjoisosaan.

Alueelta on suunnittelun tueksi laadittu rakennetun ympäristön selvitys (Hiedanrannan rakennetun ympäristön selvitys, Heiskanen & Luoto, 2016), mitä on aiemman lausunnon mukaisesti täydennetty ja päivitetty (Sitowise, 2022). Lisäksi alueelta on käytettävissä arkeologinen selvitys (2015) ja Pirkanmaan maakuntakaavaa varten laadittu selvitys: Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt, Pirkanmaan liitto, 2016. Selvitykset ovat kulttuuriympäristön osalta riittävät. Maakuntakaavan selvitys on hyvä lisätä kaavaselostukseen kaavatyössä hyödynnettävien selvitysten luetteloon.

Toteutuessaan kaava mahdollistaisi alueella sijaitsevien entisten sellutehtaan toimintaan liittyneiden rakennusten purkamisen. Alueelta purettaisiin: liettämö/puhdistamo (rakennus 33), selkeytysallas (34), rautavarasto (36), paloasema/keskusvarasto (nykyinen Carbofex) (37) sekä Tehdaskartanonkadun alkupäässä sijaitseva portinvartijan koppi. Ainoastaan kaksi jälkiselkeytysallasta säilytettäisiin hulevesien biosuodatusta varten. Kaavaselostusta on syytä näiltä osin täsmentää, sillä selostuksen luvussa 1.1.3 Rakennettu ympäristö mm. mainitaan jo aiemmin alueelta purettu jätteenpolttolaitos (35). Rakennuksista olisi hyvä selkeyden vuoksi käyttää jo sellutehtaan toiminnan aikana vakiintunutta ja rakennetun ympäristön selvityksessäkin käytettyä numerointia ja nimityksiä.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että esitetty kaavaratkaisu on näiltä osin mahdollinen, sillä selvitysten mukaan kaava-alueella ei ole kulttuurihistoriallisesti tai kaupunkikuvallisesti erityisen arvokkaaksi määriteltyä rakennuskantaa. Jälkiselkeytysaltaiden säilyttäminen ja käyttö osana hulevesien hallintaa on onnistunut alueen kerroksellisuutta ja teollisuushistoriaa säilyttävä sekä Hiedanrannan kehittämiselle määriteltyjen kestävän kehityksen arvojen mukainen ratkaisu.

Aineiston perusteella asuinkortteleista tulee tiiviitä ja kerrosluvut vaihtelevat neljästä kahdeksaan. Uudisrakentaminen sijoittuu melko lähelle eteläpuolella sijaitsevia säilytettäväksi suunniteltuja entisen sellutehtaan rakennuksia (mm. sähköistrumenttiosasto/paja (rakennus 12), hiertämö (25), märkämassavarasto (23), kuivauskone/kuivaamo (17) ja vesitorni (10). Harjakorkeudeltaan uudisrakennukset jäisivät kuitenkin vesitornia ja hiertämöä matalammiksi ja näkymät vesitornin suuntaan vaikuttavat säilyvän avoimina vähintäänkin länteen ja pohjoiseen. Uudet asuinkorttelit muodostaisivat ilmeeltään modernin kokonaisuuden tehdasalueen pohjoispuolelle. Yleismääräyksellä ja rakentamistapaohjeella pyritään ohjaamaan uudisrakentamisen arkkitehtuuria ja julkisivumateriaaleja laadukkaiksi.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että esitetyt ratkaisut ovat mahdollisia. Tehdasalue ja etenkin vesitorni vaikuttaisivat säilyttävän dominantin asemansa. Tehdasalueen arvojen säilymisen näkökulmasta on onnistunut ratkaisu, että uudet rakennukset poikkeaisivat selkeästi tehtaasta, jolloin ne hahmottuvat selkeästi omiksi kokonaisuuksikseen. Uudisrakennusten julkisivumateriaalien yhteen sovittamisessa vanhaan rakennuskantaan on vaarana historiallisen kerroksisuuden hämärtyminen. Maakuntamuseo pitää valitettavana, että vesitornin ja Niemen navetan tornien välinen näkymälinja tulee rakentamisen myötä katoamaan. Alueiden selvitykset ja asemakaavoitus on tehty eri vaiheissa, mistä johtuen näkymälinjan tärkeys ei ole noussut selkeästi esiin tehdyissä selvityksissä, eikä aiemmissa viranomaislausunnoissa.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole kaavahankkeesta huomautettavaa. Kaavaehdotus pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun hankkeeseen. Maakuntamuseo on antanut aiemmin lausunnon koko Hiedanrannan uuden kaupunginosan aluetta koskevasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS, diar. 91/2021, 11.3.2021). Kaupunginosan asemakaavoitus on OAS-vaiheen jälkeen suunniteltu toteutettavaksi kolmessa vaiheessa, joista Hiedanrannan pohjoiskorttelien asemakaava 8793 on ensimmäinen. OAS-vaiheen lausunnossa maakuntamuseo on tuonut esiin mm. alueen kulttuurihistorialliset arvot ja selvitystilanteen sekä sen täydennystarpeet. Lisäksi on kehotettu kiinnittämään erityistä huomiota kulttuuriympäristöä koskevaan vaikutustenarviointiin vaiheittain toteutettavan asemakaavoituksen yhteydessä.

Suunnittelualue sijoittuu säilytettäväksi suunnitellun maakunnallisesti merkittävän Lielahden kartanon ja entisen sellutehtaan tehdasalueen pohjoispuolelle ja muodostuu kahdesta osa-alueesta, joiden läpi kulkee suunnitellun ja jo rakenteilla olevan raitiotien linjaus. Raitiotietä koskeva asemakaava (kaava nro 8770) on hyväksytty vuonna 2020. Nyt laadittavalla asemakaavalla on tarkoitus mahdollistaa uusien asuinkorttelien, katujen ja puistojen rakentaminen Hiedanrannan pohjoisosaan.

Alueelta on suunnittelun tueksi laadittu rakennetun ympäristön selvitys (Hiedanrannan rakennetun ympäristön selvitys, Heiskanen & Luoto, 2016), mitä on aiemman lausunnon mukaisesti täydennetty ja päivitetty (Sitowise, 2022). Lisäksi alueelta on käytettävissä arkeologinen selvitys (2015) ja Pirkanmaan maakuntakaavaa varten laadittu selvitys: Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt, Pirkanmaan liitto, 2016. Selvitykset ovat kulttuuriympäristön osalta riittävät. Maakuntakaavan selvitys on hyvä lisätä kaavaselostukseen kaavatyössä hyödynnettävien selvitysten luetteloon.

Toteutuessaan kaava mahdollistaisi alueella sijaitsevien entisten sellutehtaan toimintaan liittyneiden rakennusten purkamisen. Alueelta purettaisiin: liettämö/puhdistamo (rakennus 33), selkeytysallas (34), rautavarasto (36), paloasema/keskusvarasto (nykyinen Carbofex) (37) sekä Tehdaskartanonkadun alkupäässä sijaitseva portinvartijan koppi. Ainoastaan kaksi jälkiselkeytysallasta säilytettäisiin hulevesien biosuodatusta varten. Kaavaselostusta on syytä näiltä osin täsmentää, sillä selostuksen luvussa 1.1.3 Rakennettu ympäristö mm. mainitaan jo aiemmin alueelta purettu jätteenpolttolaitos (35). Rakennuksista olisi hyvä selkeyden vuoksi käyttää jo sellutehtaan toiminnan aikana vakiintunutta ja rakennetun ympäristön selvityksessäkin käytettyä numerointia ja nimityksiä.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että esitetty kaavaratkaisu on näiltä osin mahdollinen, sillä selvitysten mukaan kaava-alueella ei ole kulttuurihistoriallisesti tai kaupunkikuvallisesti erityisen arvokkaaksi määriteltyä rakennuskantaa. Jälkiselkeytysaltaiden säilyttäminen ja käyttö osana hulevesien hallintaa on onnistunut alueen kerroksellisuutta ja teollisuushistoriaa säilyttävä sekä Hiedanrannan kehittämiselle määriteltyjen kestävän kehityksen arvojen mukainen ratkaisu.

Aineiston perusteella asuinkortteleista tulee tiiviitä ja kerrosluvut vaihtelevat neljästä kahdeksaan. Uudisrakentaminen sijoittuu melko lähelle eteläpuolella sijaitsevia säilytettäväksi suunniteltuja entisen sellutehtaan rakennuksia (mm. sähköistrumenttiosasto/paja (rakennus 12), hiertämö (25), märkämassavarasto (23), kuivauskone/kuivaamo (17) ja vesitorni (10). Harjakorkeudeltaan uudisrakennukset jäisivät kuitenkin vesitornia ja hiertämöä matalammiksi ja näkymät vesitornin suuntaan vaikuttavat säilyvän avoimina vähintäänkin länteen ja pohjoiseen. Uudet asuinkorttelit muodostaisivat ilmeeltään modernin kokonaisuuden tehdasalueen pohjoispuolelle. Yleismääräyksellä ja rakentamistapaohjeella pyritään ohjaamaan uudisrakentamisen arkkitehtuuria ja julkisivumateriaaleja laadukkaiksi.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että esitetyt ratkaisut ovat mahdollisia. Tehdasalue ja etenkin vesitorni vaikuttaisivat säilyttävän dominantin asemansa. Tehdasalueen arvojen säilymisen näkökulmasta on onnistunut ratkaisu, että uudet rakennukset poikkeaisivat selkeästi tehtaasta, jolloin ne hahmottuvat selkeästi omiksi kokonaisuuksikseen. Uudisrakennusten julkisivumateriaalien yhteen sovittamisessa vanhaan rakennuskantaan on vaarana historiallisen kerroksisuuden hämärtyminen. Maakuntamuseo pitää valitettavana, että vesitornin ja Niemen navetan tornien välinen näkymälinja tulee rakentamisen myötä katoamaan. Alueiden selvitykset ja asemakaavoitus on tehty eri vaiheissa, mistä johtuen näkymälinjan tärkeys ei ole noussut selkeästi esiin tehdyissä selvityksissä, eikä aiemmissa viranomaislausunnoissa.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole kaavahankkeesta huomautettavaa. Kaavaehdotus pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.