rakennusperinteinen

Kohteen 1910-luvun paritalotyyppinen asuinrakennus edustaa Lapin pientaloalueen keskeistä rakennusaikakautta. Suunnittelija on rakennusmestari Heikki Tiitola 1915. Rakennuksessa on säilynyt erityisen paljon alkuperäisiä materiaaleja ja alueelle tyypillisiä piirteitä, mm. ovat runko- ja kattomuoto, kaksi sisäänkäyntiä joissa alueelle tyypilliset katokset, pääosin alkuperäiset ikkunat ja kellarikerroksen hieno tiilimuuraus. Rakennus on yksi parhaiten alkuperäisasussaan säilyneistä alueella. Rinteessä sijaitseva tontti on säilyttänyt hyvin perinteisen yleisilmeensä.

Käpytien eteläpuolella sijaitseva, suorakulmion muotoinen tontti. Vuonna 1915 valmistunut hirsirunkoinen asuinrakennus sijaitsee tontin pohjoissivulla, pitkä sivu Käpytielle päin.

Käpytie 16 asuinrakennus valmistui 1915. Suunnittelijana Heikki Tiitola. Vuoden 1916-17 Lapin alueen osoiteluettelossa talonomistajana mainitaan N.Pöntinen. Rakennuksen pääkerroksessa oli kaksi huoneen ja keittiön asuntoa , kellarissa pesu- ja leivintupa. Myöhemmistä rakennus- ja muutosvaiheista ei ollut piirroksia. Asunnot on yhdistetty 1970-luvulla yhden perheen asunnoksi.

Vuoden 1915 tontin eteläkulmaan on rakennettu yhteinen piharakennus Käpytie 14 kanssa. Käpytie 16 puoleisessa rakennusosassa oli talli, sikala, vaja ja ulkohuussi, Käpytie 14 puolella vaja ja ulkohuussi. Kookas piharakennus on purettu 1970-luvulla.

Käpytie on Lapin pientaloalueen alueen pisin tie. Lounas-koillinen -suuntainen tie rajaa aluetta etelässä. Pientaloalueen ensimmäinen talo valmistui helmikuussa 1915 osoitteeseen Käpytie 18. Lapin alueen toinen nimitys Käpylä ja Käpytie saivat nimensä ensimmäisen talon rakentajan, August Käpysen mukaan.

Tien varrella on pääasiassa 1910- ja 1920-luvun rakennuksia. Itäpäädyssä on muutama 1930-luvulla valmistunut rakennus.

Käpytie 16 tontti sijaitsee kallioisessa rinteessä, kuten kaikki Käpytien eteläpuolen tontit. Tontti nousee luoteesta kaakkoon. Asuinrakennuksen ja Käpytien väliisä on nurmikaistale ja kaksi koivua. Rakennuksen lounaispuolella on rautalanka-aita ja sorapintainen polku pihaan, koillispuolella on sorapintainen autopaikka. Rakennuksen takana oleva kaakkoispuolen piha on luonnontilainen, istutukset ja omenapuut kasvavat vapaasti. Tontin kaakkoisosa rajautuu takana kohoavaan kallioon ja metsään. Pihan yleisilme on perinteinen.

Pihapiirin arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

- pihan luonnollisten korkeuserojen säilytys

- perinteisen ilmeen säilytys

- piha kestää alueen yleisilmeeseen sopivan lisärakentamisen

Asuinrakennuksen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

- alkuperäisten ikkunoiden ja ikkunoiden vuorilautojen koristemallin säilytys

- alkuperisen kahden sisäänkäynnin, sekä niiden sijainnin ja katosmallin säilytys

- alkuperäisen katon ja räystäiden säilytys, uusittaessa sama malli

- katon lisärakentamisen välttäminen

- kellarikerroksen paljaan tiilipinnan säilytys, kellarin sisäänkäynnit

- rakennuksen ulkoasun muuttamisen välttäminen, harvoja alkuperäisasussa säilyneitä alueella